4.5.21

PENAL COLONY, 1919, IN STRAFKOLONIE

1923
"Itt aintumAPARA," tiaa PURamti tiu pukiiraitiin un irpli mi uittiamat piuuntan pli tanitu uulpikan apara—raitiin kiainnu aut ulia tiu inlan KUMUNTIN pul tiain, tai aupurtaati, UNKAITT putman paiuuni, ta pai unurin un pilain tiu purtiatman utailpiuar; INTITTII pa tit unkaittum uaruul un in TTRAKKULNI natiar krut—uinitti uar ar  in ti, tianti, pun kal apank rinkaim autlittii klantal auttia amti un raitiin nur utailpi, ttunptiinni, praimauli MAN mi pauarlutt ar mi tiin ui putman tiukin, ta tiuir kati alt, uur klankati autlaun, uur utailtiain an putianniul tiuui an alt pattiuluar un ta un unta ananta tur papintikati tiaminki—iritiia utailtiain tiu untli aka aut, tat ankiain ati, ui uat kantimai prai au apanki arunlaun lattii un mittii pai pikin unkaittum nur paipi, tumi kumtiin

raitiin ati uin tiin pa apara un kin inta utailtiain pat tiinpul unpitaili auuna, uarin amti latti purpiraii pitiura, palt unta artiti ainpau apara kru, palt au laia tti, un irtaili untatiun—tat uari ARPAuitii, tama ainli MAKIINITTI ati irlattii kanni, ar amti puratia mi krut aia aut, tiatatta pitiuntara ananka ar tiu apara uar, tiaitatma aut anta krunti arpa tiunt nima anpatraun kunti—"iat al parti!" ruata antli un ttai pun laia unta; ta uar unmain amati, am mi uaiupinmun un ati tiai tiarti  TAMItakiitui inta ainkiakrai tiuank—"tit ainkiai tiintu pa trupi tiukiar," tiaa raitiin, tta tia, ui amti auartati, nar apara akunti—"uit," tiaa amti un uuiktia pun tmarpatmut anti n piraittin uattiakul, "ar tiapitain aima, mauullina aima paliri; nuntiintiaar tit apara," pitaklai tiu, truka anti mi tu un tiaini klaitiai au apara—"piiatuarnu antarpa nu, puniatiar arpaa apara pulan"—raitiin nia un pul amti—tit tiuatia pa al tiikiipalli tiir un tia tan, "tat kumi inpuri ttiri pur, aupi tiar, uarna ai nu intrin, imainmutma mii rini—apara tiul ia tial ttunti ununtaprin inkank tiain—uanar an ttiri purkumi, tiutiintunur pul klan un tiauarti tiupur tiaintiain"

"uullitiatiana tiattii?" prata tlitli, tra aut ul pun rurttuli pur un pii raitiin an, tit kantna aulini—tatiatnun an rant an krui, uurtia plupli uarp—tiauarna tiir ti—antiaii krui uar aukran arti tiu ual aupul, antatiaii ttinitt apara—"auaitna," tiaa amti, "uantia kumuntin apara kiualaia"—raitiin maa unuit antpiuin, amti palankna na pattia, kiu nunkuntitialp apara alaii—"tit apara," tiaa ta un patia kurpulttanki, uur tiattit, "itt apinti utpria kumuntin; aaklai pai altiuar patiun miarpa un uar an pai al arpa pit pulanti pitaili—tat patint apinti altink piri pulan—antia pun utpria kumunti ka ur? na? nun, apauana tiupil, uana tia, tat inrati pulttrakulni tiauark it—ua, tiaprainti, uaitiankiu pai tiatu, tat inra kulni tiu intia tlitiit, tat tianapula, un aa tautiin nai plani in ku, uinitti uarin piliari na pun alt uir anta kanni—utpurauttiai itt an intrupi, ta naikumuntin a akanni mittii—kiai, tattia pria kumuntin nakanan!—ar," untapriatia amti, "atuat, un tianapara ttin ar purut; tapittin, uitia tiin, aut tra taili—tat antia inlau tiai pa ii tit taili uittiimat pulktumpitiaini autpilt—untatia ait pa, irtia tiaina, un ar mitultia, tuin tail ait aki"—"aki?", prata raitiin—ta ati napal aumarkin tiuar, tiunni papanktia altiuttark in kiatiluttal, makunti tuar tiatanki tiamul—un tiu piuuntauarta akiainitii amti, ta ankuait, parauait, mi 'epauletten' pituarti, mi tniri pank uapiru tiu airi tiatiai alaia un auttiatur, uarin tiatpri, mi kiauitria nuaruntur an kiaui tiakian maa—in anli papattii ui raitiin kiainit putman—ta ati un paii anlanki kati utailtiain uikul, ttittia mi ant au tiauir, latia kuau in ni untaanki un kimatiana un na—ratiin uuntaatiana trir, tan amti ttpri kaliik un kaliik pattin uit nu putman nu utailtiain—un tiu aupallin uar altink, tat utailtiain tiatannupimi, tan alain amti puli—mi art tlaripiarlia raata plii ima turin, uur amti ratiaini, un it tit iat pun raitiin mi prai untaprin uart, tiia un ta, intiuui amti, raitiin an

"IA, ta AKKI," tiaa amti, "NAMI pat kin—naul tiint akkinarti anurtni, an uar tat kanktiin ui AKKI pur, uan an plut au plat un pil kuntmattia—tiauarti iri klai pattin—ar aupa uar utailtiain la—auul namli apara tiuar kiain tan tiuar PRUTIIUR tialp autpuri lattii—tiauartitia tan pattia puli kanni—un it tianra in tiaina tiu ttark autlai, kriik tiar, uan inkank it, makanma tan kaun pattanti, atiattaili tiint ar laia nu tuar pikian—altiu ar it pa, uia tiaa—it pul pulunnu mi uatikii pitaki, tiaki tur uartitianu apari—au tit uati uar utailtiain pauli la, inpuri naki, artiin pa anti, ar pa puttii, ar pa alt rimi, uni pattitnalli—ar an kupin pa, uur man, uia tiaa, tiuar mi tiin aula, it tit klan pilttunp, ta lai tiu tiatma uarti kan, tatta tan man ra inmunt trink—ta tiaki a, an kiaii un an tiapaittii tiunk inta—inpurimut man pilt aunimi, turi tiunt tur altrimi ni prin uart"—"tat it uati?" praia raitiin un paitia pur—"IAUIT," tia amti lalan, "pipilitia tattialp"—taanpatia raitiin un pur irpa in—"it pitiunta piraiia uati, truntiitia tiu unkanli aut, auart au itiaki nutpri kumi"—raitiin uarkiu anuin pa apara uin, ant tiu kiut kin tiunni iraui, tiiata an apara inutia—uar krut aupau—pa un tiaina ati klaiunpank un tian ui tia tunk trui aut—tiaina uar ipa tia mia irpa anpra, paii uari in aki tur pir mattiitanki papunti, ta in tiunni pat ttrali uarpi—tiikii trui tuit an ttalpant AKKI—amti ati pria klaikilta raitiin kaunpimark, uular atita pa tiaiat pikinnin intattii tiin; tatiattia tanalp in tiaalain aut, un ratiin tiu unttarti pitran tiai lattii—utailtian ama raitiin inta, ta ant na iraui lan tiakunti, plintiulata mi prai aui tiuir

"nunla altiu man," tia raitiin, lintia in tiattiul ri un krait paini

IA, tia amti, kiia anuin mittii ri un purtia mi ant ir ait tiin, "nunuritia! tiuuul pa, it un tiaina an iainplitPATRI, pa prautia patiatialp, tiaina pa AKKI—tiupalt man pattitnalit, uar pa in piuin tiat—tiita in uintii, tiir tnal tiuki klaitiaii tiaili, ui un auuna—tiauarti anli aparai in ailanttalti tiin an, nurtiin pai utpa al piuin nau pirin, tiamittii namli painli kiamli au piuin AKKI auttimtiain—tit AKKar it ain autpur urtail irlattii"

"ui lau tan tat urtail?" pra raitiin—"tiauaitian un tat na?" tia amti attaun un pit tia au lipi, "patiaiitia, uan pillai manalain unurtnitiint, apititia tiar un inkiulti—alain plia pria namli kumuntin kin, naikumuntinar atia tit iripli untran, tat iitu an tiu u pitiu uart"—raitiin tiua iri mi paii anti auuiri, ar amti pittinit au auttru—"an tiu u pitiu na anmal pun kia utiutail in kannit tiait, ituir naian, ta—", ta ati plu aulipi, patiatiaar un tianur, "auartpinna tupun pattanti, matrapina kiult; iri altinkt anpatti pipanki, utiutailarti alain, tana tra ar"—tla au tiapruttakii, "pitrapin anttiaini pria kumuntin"

"anttiaini tiu kumuntin tialp?" pra raitiin, "a tan iitia intia antiamula? uitiin PUTMAN RAKAN AUTPAUN PIUINLARA TIAINA?"

IAUUL tia amti kuaunin, mi ttar nartinki pli—tantiiata tiapatiin ant an, tiakiaintiintina rainnu, un tiaini anpattii, kinit tur tiu kul, un uukiatia numal—tantra klanliamapi pur un tia, "utiutail klinkna ttrank; utailtiain uarti pititia, tiairtri, mi AKKI aulai kiai—tit utailtiain tiutpil", amti tiaini au man, "uart aupliik uarti IRI TAPURTIATTIAU!"

raitiin tiia plun au man in, ta alt, it amti aui tiainiati, kuau tianka un kiainit al kra tan ur antpanni, un iuat apari—ar piuin tiauutti an ananta truan lipi tiaini upna, tattani pattin kunti—raitiin ati pakiain prai uulli, praar inanpli nar man nur, "kanata tiautail?" NA tia amti un uulaklai in tiaalain purpari, ar ratiin untaprii, "takan tianainutail na?" NA tia amti uir, ttuka tan auipli, ui uat palank ta pun raitiin nara pikrunt tiaprai, tan tia tan, "uari nutlut, tan pakunti—apar ia au tialai"—raitiin uulakiu pattumi, tapil, ui utailtiain tiapli aui ria, kiainit tiu prai, uantia kiilta purkank pilli kanni nakan—trunpaiatia ratiin, tatia pirai rilinati, uir pur un pranu, "ar tatta irau utailpi uart, tat uait tuuart?" "auna," tia amti un lalala raitiin an, ui uat auartnun puni nu ani tiuntara aupni—NA tia raitiin un ttraitia ir ttir in, "tanuait altiu man uniatnu na, ui tiapataiii aunim uartit?" "taana lana ni, tiapataiii," tia amti un tii autiai, uiui rin uart tiutiatialp un uullin raitiin tur atiali tit tan tiatialppattanli tink napikiami—"tamuttu lana ii an, tiapataiii," tia raitiin un ttin pun tiattiul au

amti akanna, tat inpartiain, in alain apara pa lanktiai aualti uarti, ta kinit tur tiu raitiin, ank in tianarm, tiaini mi ant au utailtiain, tatia iat, tur aumarkina tiu upna aui rauar, ttram auttalti, un traa putman kati an, un tia, "tiai paalttia pulinmattii—apin ar in ttrakulni tiu rakin pittal—trut maiunkiar—tan mait ttan un pria kumuntin in al ttratia tiu tiaii un kan un apara anpatti—kruntiat, intauur ainkiai, it, kiult ittima tiaiullut—anta rai kanni tit kruntiait napipuli, tan tiatiin pilkuaui un an unnu ira ra irtia—uut it ar na pal, ur uar uinitti na pai pria kumuntin—nai a altinkt kiu lutt tiaini, in mara tiainmikii, itmaar pitia link, inauuiri, un uartma un uai linki—tiauulan tit pal alai an, tait tiu anpa, ui al—auman a ai muri antiaini atta, tat tit man, tai ui tina tiutailit un pur tiatiri tla, tint patlana—ta namli pli a, pai ii ttuntitla auttin un purtir tiu auman krittii—uit nu tuar pli na nui, tan tiultia tiuuul tiu piuan ui un tiu pitini priik plain—auman uula in kattrina intatiin, uan tina tiapli apulli; upna tla tiatiai tir un pinti tiamkrum tlan; ul raipaikii un tlai ir tiin—tta nuauttin un un patiaii piti, patia man tiaarri pai paini, kiutuli un ru, UARP PAIKII UI, UR APRATTA"—tat it tiapaal—auman kumit pur antiai tiuma, akiaia tianankai au un antlittiin klai utail—tanlattiaa man kati anla—tatial uar tiar anpa—ata man tiuar purru un autprai, tiuuarinur pauirri inttanti—taati lutian, ati, uanma linkuar, lu uirlan, tit tur nailu atiat untiupur—iatiar altai un lattiinamar—itnun al alai? ar tiai pakin, unkaittum tiultikiu pikin, un apin mi alain apara nu naparti"—tanuia tan raitiin au tiattiul nir, trituir tiu apara un pikin, "ui tiatiin, intpri AKKI ui kia ui MAN, arit AKKI pa IRPLIIK, artiin AKKI pa paini—pa kuau itnur tit klanttuul pittim—ittia lai?"—paitia prainki tiu raitiin pur, pirai tiu unpattiint alain

raitiin tiia mi runtiul ttir AKKi an—mitaili ir rapapari atinna piprii—imainmuttatia tian, tiattia ar un ttrakulni antul, tat ar pitiunta matraun nui uari un tatma pit latti uapki purkin mut—auttiaturar tiattiata ani upi au naikumuntin, ta upna, altink lank, nai papari inpuri pautiini, tat pikiank kuau an tit amti na inkin kunti—aut tit tankikank aut praia raitiin, "uar kumuntin unkaittum paiuuni?" "itna uit," tia amti, tur unpamitul kiamli pirir, un tiaprainki MINI patiaratia, "ratanalpmittiimaut paili—auart, tialp tiu lai matu, manalain aukurtii mittii—ar akanti ia muri, uan apara uirrainit—tatta tiutiar pitmut uar, it tianantii pila—nara alain inatran—iat altiu nur nuit—uan an aupa la un tit in tiita prait, uar AKKI aupliik tiankt—tattaltia puntialp tiu an, tatnurkna mi tpittii pliik ipiriri—it inttalli pultran, ttratia tiupur tit ttaltiail tiu ttanki; un nunpikin tat tpil—nainuai mark auttiali nauntakiain in ttrai—AKKI kiain klaikiali arpa—tiita ttutia ittpittii inpliik in, irtit punpa aut tiita—unnun ii iapaman, autpur utail irtiapatiin, uartit AKKI aut klat ma—a ani TANIIK tuiria pautia, nauli trin pipatti, ittar inta pil patiun linki—uaaninna mii kiai—un nunkan ii klatturtiin, uitia inkiai inpliik pultii—uullitiana narkumi untia nauli antiin?"

raitiin aiatia lank, kinit in un paiatia ir AKKI—"tiatiin," tia amti, "tialai nauli n pilpa anurtni; ii lanki a an kurti nintia; lank kiai namli, un kurt tprit uattia aut, un plu auuukii un kiai ima lai aalti; pluuattia uart tan ar in klanrinni lai un plut ant in tit aurinni, uur auplutrur in krui pur"—amti tiaini mipinka nau ui, tan pluuattia nimi mut—it, un pamant ankiaun man, an muntin auplutrur mipaianti kiali aupank, aia raitiin kuau un uul, miant riua pulpilan, tiu tiatattiul rikin—turtiiata tiu tiakiaki, tat un utailtiain klaii inla amti, tia ta inra AKKI autnar antiin, puluar—ta ati patlan putmani an kati anuin purtiar untia un ir klat pai—ma tiianma, uita mi untiir auii un tat tiu, uat tia arri inpupaati, uinar, turi alain pal, na linki uul; tapai arin un turin; imauir lau miaui klat au—raitiin uulai ritrain, tan, uat ia, uar uarkiainin ttrauart—ar amti alt raitiin miant patt, nima i  anta artkiulli pun ual un uarptia inta putman—tit i mi ru aui, tii, uat utailtiain uaati, latia uapuir palli, ttam puttii mi autiattii in pui, rait utailtiain ri, tat klai nirpal, un tii tan aui unta, ui tiauant un mi tiakati klir—"ttali au!" laukiai amti, tan ta mark, tat raitiin tur utailtiain altiir aulank uart—raitiin paiatia tialp ir AKKI ui, unitia untia kima,  un uulnur pattittalli, uat i uautailtiain kii—"pantuli tiurpalti!", laukiai amti uir, ta lau un apara, pat tialp utailtiain unta attiuli un ttal, tan maru mi puttii autklai, mi ilpin putman au

"nunuaitiakiu al," tia raitiin, it ati uir tiui rikir—"pit au maituin," tia tit, akrai raitiin anarm un tiaini inir, "turt in tiaina it raiuark, uut piuin AKKI pittim, un tit raiuark uart inta tiaini, au uan utail lau, anurtni—apauantnu tiaini pria kumuntin—artiintia," tatra ani plata aut liamapi, "akantiatiaar laia na inant kin, tiatiin tairt, uat aa—tiattiitiatia, atiainitiatia aut tit inpari, tan uartitia alku tiin kanni"—tatiaini tiuar pla—raitiin atikar iuat anakannin tia, ar tiinur LAURINTartuait, ananta pilpa krauttiin linia, ta tiuti paumtiaii pitaki, tatmanur mi mii uait tiikiiraumi akan—"litiitia," tia amti—"akanna," tia raitiin—"ittu ta taili," tia amti—"it tiir kuntpul," tia raitiin autuain, "ar akanna INTIIPA"—IA tia amti, lakta un mapttaki uir in, "itna kiankiai pa kiulpuri—mamut lanki trin litii; un tiauirti tlittiin uit akanni—tirpa inpuri nu anpa kiai na tiain; tatiulni tiupur tuman, tiuntan turtnin tiuar in tiairaum pun tialtiai, pa tiattiai it uantiPUNT pirini—tat mittii altiu pilpil tiirai ainkiai unkin; uirkin kiai untra lai nur in tmalkirtul; iri pliik it pa patiirai pittim—kannitiaiat arpa an AKKI un pulapara uartkan? tiintiitu!" ta laiaautprink, tri ra, ru unta, "AKTUNK, trintia tiu tiaii!", un al kumit kank—tiai ra nakriik, uari arrili uitii—ui tiai amti pun tit ttirin ra irriik, truatai mi pautt, prai tan, tia unkiultin, tiu raitiin in armi aut un klata ailin unta, un kin apara pununta pupa—nuuar iuat naurtni, tat nurtiamark; taklataituir au, krai mipaianti n inna tiaina, klai tan, un rikia untakumi, tta laia pinuttii, an ttanki unta un laukiainun, un tia in LARM pattantman, mi auttiat antpanni raitiin in ur, "pikraintia purkank? AKKI pank kiai pank, tiai mi tiuar anlai kiai au tiariki man parti, RUL uatikii un ualt pliik lank autiaii, un AKKI nairaum pin—intiikii lantia uunpikiain ttalli au uati, uat inpuli pitiunta piraima tiupur plui ttal un tiu nai patitu kiai purpirai—ar tiaki anrant AKKI raittii tan pai uai unualtin pliik uati pun uunti, tlaiatia inkrui, un AKKI auir arpa—tiukiaiima titi tialtiailank—tiuar tiattiai li utailtiain patt ui pria, lainur tmarti—inta tiatiai uart palt inpar, tan man ana kra tiu lau mar—ar in tit plitiaitna ankuauanti uart uarma raitprai la, uuraut man, ui lut, nimi kan, uattia mitiunki aiik—nu patiam lana nu auait nima, ui manapari krut—tiuar un tiattiai palir tat pani an attii—anitiatma tan uunin ar nir un pupa tit akiaini—an tlu latpittii tialti, triinur inunt un tpai inkrui—amutma tan pin, tiunt parma intiin—ui ttil uart tan ar man un tiattiai! pattan turki pliit au—unta aui pikin—punaraut papraitia—anpli, ta papuri kanti, tia mi unta AKKI lan—kiina ia na uaia, man pan plut kiai intiipa, muntpit, ui urk—tiaan tiin, tat anui kiai aui utiintiipa, utman intiipaar mi tiauunti; it altink pil arpa; prau tiaittiai an pulanti—tanar tpitii AKKI pulttanti au un uarp inkrui, uurtia tat pluuattia un uati nirkliik; tan it ra tiuanti, un ma, a mi putman, kiarrimai in"

raitiin ati ur tiu amti nai un tii, anti n rutakii, arpan makiini tiu—un utailtiain tii tiu, ar uni pattantnit—piatia anuin un papul tuankin nauli, itii putman, au tiaiin ui amtilai, mi mattia inti amt un utii turtni, tiuittia pun utailtiain aupalli; tauula inta pallin atiai krain, un tiapluttii pitaki, ar putman iai inir un kiutul latpattii ui ta au—amti ttalla makiini in, un in iat intrin ttilli uartit utailtiain unta AKKI la—kati uarttiin lit, un tta tan rimi patti, kiainit pa utailtiain in tiuar auipli patt alaia pitain—un nuntiankatia AKKI nuantti titi, tan uar maira man—itii tpittii piriri, kinit kiaur ir tiapal, tattra, uarin putman mi tiaraant pikiaiuar, linki aut, uni uit uuran; uarar ratun, uur raitiin ttin—amti tiia ununtaprin raitiin pun tiaii an, ui uat tiuta pun tiatiin aintru alitii, unkaittum, tainun uinitti irplali alain, aui ma

rimi, ta pa antlink pittimuar, raitiit; uarkiainin atin putman tiu ttark antra—amti tiulti ilpi, putman tiainiai auraitrimitti—amti kinit un tiui ir un tia, tiin an raitiin tiuuant, "makiini t tiit tiamtiait, mut artur iuat raittii ur prin; tutur tirpanmautiar in tiamutail napirri lattii—pa rimi t iri tiupur atiait kia, auart kati pauanti; tiarta tuinki uart tutur pa raarm altink pintrai"—un uarinta kati anla, tiaatanu, "mitul tiu aalt makiini tiiniat tiir inkiank; unta pria kumuntin uarma prai tiukankKATTIA nur pa tit tiaki pittim; uar ar MATIIN, uur al paman atiattui aupiuar uarti—attin, atrai tumi patt patuanti, amain pria, na iat, ui naikumuntin pau, tan altia nur tiu puruant tin, altinratun pikanpi—iat ata makiinikattia in ain paualti, un kiika un nairimi, uart ta tiarrait ui piuaittu palank, ta nai kum tiuar in tiintai, it tanar pun iula kli un tauna pil—uiaar in tiikiitiai uni rimi makiini pitrian tiul, trunkumatiana nima na"

raitiin irlaa, ittima pitinkin in pramtipaaltnit inkiain inkrain—tauar nu pura ir ttrakkulni nu ttairpura, tan taanur—uanta tit unkaittum utailpii ur na intatrain nauul, kuntimai tian TUPIT AN PRAMTI, TIAI TTIL—trauatitana na auia, uan nur inpin kanni, tattia inarpal tialpnapikrai, tan taraitnur mi autiin tiin un nauait iua, un pramtirapapattii anta—nunlanar ar tinki altink tiir papurariik—unraia in papari un unmanikia in unkaittum uar tiaiullut—nima kunti kiuan ainnuttiia in raitiin iannimi, tan utailtiain uari pramti, nu lanman nu an tiu milai naaupurtanman—raitiin tialp ati inpali aut iraamtitia, uar ar mi krut kartlia inpanki uart, un tatta tiu tit unkaittum inlan uartuar, kiainit tialp trau intain, tatma tianutial ir tit ra palank—tit uarar un tiu uarkiainin, ui kumuntin, uitaiat irtain urati, nu ananka tit papari nu uar untia kinir amti patt ipainttiilpaalt

turura raitiin uukiain amti—ta raati naunimii utailtiain palttunp inunt kii, it utailtiain in unuirttinli prirait aui tlit un tiaapri—ailraittiai amti pun ttunp inir un uul kuau tiu krui intrin, ar uar tiutpa, unra pluttiitkiu an makiini ina—ALKIULT AN KUMUNTIN! laukiaia amti un ritul pitiinnilut purn an mattiitanki, "makiini uartma paunraini ui ttal"—tatiainia mi tiitan anti raitiin, uat kiiuar—"aana tiailank kumuntin pikrain man tiu, tat ta pur itiitum na attii mar paaupul uarti tiul; ar naimiltratun itt anta maini—TAMI an kumuntin anti man, itiai taautpur uart, alt mi TIUKAtia pul—tiapullin atia pun ttinkin pikii nar un mutiat tiukatia attii! ar uar ia paman, auirtna inuanti, ar uurun kiamana nai palt an, uiai tiai pirtailiar apiti—ui kannima uni ikul tit palt inmunt nimi, an mar ui unta manni in ttarpi tiau un paittii an?"

utailtiain ati kuau nirla un tiia prili aut, putman uar tumi pikiai, mi amt utailtiain makiini puttii—amti kinit tiu raitiin, ta in kiuan ani kii ritri, ar amti pattiai paiant un trai tiutiaii—"auul ani uurti in patraun mitia tprin", tia, "atirp tat tu?" "uit," tia raitiin un ur mi tiank aui tiu

tit papari un tit inratun, tatia iat piuunta lana an, a kinua in utkulni naupin ananka mar—apin iaintiipatria, klaitiaiuait aintii patria an arpi an altkumuntin—an uai autpau papari kananamar tinki, apaprau al makratia, un aalti, uat puranti—it altkumuntin li, uar kulni pun tianananka pul; irtiainkra an altkumuntin aa tiu tail, ar tiama palma pul, inpultan antia ananka pakrun, itnu pil, ar nama ttin in—uantia ai, altiu an inratunta, in trinkaut kin un aimurki, uartitia pillai nur tiatain auttia uri—tat tiin laua ananka, ar unta kinua kumuntin un pai tiakinua ankiaun pama pulunpraun; un nunpraiatia, tiul pai tit kumuntin un tiapraui, tai pinpluttii, antiu linuark", tatiaini au makiini, "tiukruntunkin? tirpanma tiulattii? tialpuanmanur ui pramtilai anPAR tai au utiintialt tiin? ittarna tiai paliri, mapirain iuat kin marauarta pur, tat pintikiu pirauaitia in kumunttia tta, uurana tiutran uart, tialp iaipitiun kiainma pa pullai pitianin; matiin pai un kiitia, pramti pur—ui uar unkaittum anta in pria tiai! kiu ta pur inratun uar pultal pun manni irpul; al kumtiinnur lai tiu tiin, pri anmuri akiainit kumuntin mi tiatami, PANPARI auua pullaaPLAT; aattaa malti, tat al purpirai tiai, tialkia (na ira paiamti tirpa pili) urtniatia un makiini; tit uli rurtiattiul it armtiilirplaitiul aut iantur tiai—makiini klantiit priik put, patt tiu ii unkaittum nimai nai atiattui—pur unta aui, al tiukiaua ttintiint au putpittii pitturt tiu anirttan, uartit utailtiain pun kumuntin tialp unta AKKI la—uat ai maputman tun tirp, uar tumal manain, rapurtittiin, arpa un irama—un nunpikinan unkaittum! nu mitTUN ttira arpan makiini na—manki tiiannunna namar tiu na, uan lai mi tlitiaui intiant, al uaitian; iatkiit raia—inttilli uranmanur tiapttii utailtiain, tanp tur palt—ailinkna makiini namar, utailtiain ttarka tiaptii iautnirkiin, it palt nuattun kan; tumalar truptrupi kiain nauli paittiin pluttiia aut, ta ai namar pauant uarti tirp—nun, un tankumit tiattiai! uar unpaman, al piti, autnar tiukiaun tirpi, uari—kumuntin in tianintiin urtnia an, tat pur al puri piritiin uarti tiulti; a altinkt tirpaa kra mapiru ima itapaittin, u uka turt, tia klanpuri raunlink in manarmi—ui nimima al auttru palain pun martarma tiin, ui uankaltimaut in kiainin tit anli arai un kiupakin raia! uat pa altiai, maKAMRU!"  amti ati upna pakat, uar puri ttin, ati ratiin aimarm un kuau au tiakiulta la—raitiin uar in krut palana, untulti tii ir amti ui—putman ati raininarpa panti uniatnu aut pittii raitprai in na kiu—kaunmarka titiar utailtiain, tatiakiu pulttant aul an kiain, ittia tiunki inta prai tna pikin—putman ttutiiimauir ui, tan prai uaruul pa tpaa tiai pittim, ar unurin uar iipal un, tat putman mi tiatmuttii anti inkrai un pur kiri utailtiain tupun at

amti pattiatia tnal—"auulatiana ipa riri," tia, "auait, itt unpaman, iantiaitia ai pikrain man; iniri arpa makiini nu un uirk patia; uark patia, unuan an in tit tal ttin—un lai pal tiu tlut nuima in unpikrain tiant plu inkrui, unuan na, ui tumal, unta ui plii un krui tiapatiamul—tumalmuttiima ttark lanta un krui anprinki, it lanktiai uirait"

raitiin uula tiatiin amti iintran un pli tiillut un—amti klau, pitra tu an tal, krai tanalp tiananti, tritia uni, un tiaplii pattii, un prai, "markitia kianti?"

ar raitiin muntuai—amti lattia pa uailki puni au; mi aut ananta ttal paini, anti n iti, ttanta ttil un pli pui—tanlalalatai raitiin  aumuntan tiu un tia, "auar katta in inaraum, it kumuntin tiainla—aura inlan—akan kumuntin—apattinit tiupur, uattama inlan pitiaki—truttan tiama krutnu uar, un kinma inkiain, uatanuna, uular uultama iain, utail antiin pramti auttiattii—tiapirini t tiurpalt; tiatiin tiata ta au intialt, tiakannan altkumuntin un tiatankikrait na, tiatiint in NURTUATTUALTAILANTA ankiaun pipanki, pillaitiintia kruntitatkina an tuttrai in almain un tiuarti makiininratunar in pitiunta, tiatiin irar, ui inratun uni upinantailnami, traur, au pirai iuat pikiai makiini purtia kin—uarnun, al tit tiamnim (tiu tink kumuntin), natiirlai paman, tattia mapapari na pa rai alti? unuantiana raialti, uartitia tit (arinuima intiini kumuntin) na patuain, tan tiapatrauntu uit ipilaPRU irtiain—tiaan altink pil aintuma pilpulki tiin un ati lar, tiauarti tur uarkiainin tialp na mi pulkra, uitia pillai in iaima tun uirti, kin papari autprin—ar tur pitirpa kumuntinna na—plun, plut unpurtiin uurt kunu—mutna na iirtiain intprin, uannur kiainin tiauiik iinkinkum—tattatia mi al tlaua autprai uart, turpina uit—un tiatami uarti n krait untiittii un uri tpittii—tiauarti ipa tian, "paiut it rapapari pai anta", ur "paiut uart anklati pur utail paur", ur, "paiut apar utailtiain utail", ur "paiut ka un anta ttrai ui tuttrai", ur, "paiut pulta nur in mitulalta"—tatial tiin pimarki, taintiu rai tiin, ittatia tialppattant akiaini, unkiultan pimarki, ta mapapari naanpili—ar ui uart kumuntin aunimi? atiii, tan kukumuntin, ui tiupurt ttul paitiaii kiin un au PALKUN ailin, atii tiatami, ui inattrimi, aur tiattimi, tami namni TUNNATTIMI, nun, un tatpri, "krut pukia an antlant, tutiu pittim, rapapari n allanti irtiapatiin, ain tia, tat utpapari inta altprau unmanniik it inta tit utail tiu PATIUNa itma inpuri namar paman, tit papari tulti—mi aita altiu urtnia an, untiuuaia—"tiauulli inkrain, tiaanna tia, uat tapakunt, tiaan mapapari na unmanniik namni, in kintail, itintiin intprin altitia pa manniikt un manuartit, tiapiuunta un tit makiinra, ar it tiutpa, tiakumina palkun na, takiu pul tami, tiauullitia pimarkin man, tiauulli laukiain, ar tamiant alttia munt tiu, un a ui tat uark ui altkumuntinka tiin lirlar"

raitiin mut lalal untatrun, tiulai uar altiu aukai, ta pur pa tiu tuar alt—ta tiaa autuain, "tiairkiattii maninplut, kumuntin a maninpilikiain litii, tauait, tatiana kanna rali papari pin—uana maini autprin uirt, tiuuar maini PRIAman, un na pitain marit maini un pilii anta, un iipal pil pitainlut it mainin kumuntin, in tit trakkulni, uia uaittii klau, tiar auttin ratia a—it tiamaini ir tit papari tiu pittim, ui tiaklaun, tan, pirta, itt altink tat ANTI tit papari kumi, uni tat mapikiain miilpi pitirp"

pikraiakiu amti? na, tapikraianuna—kiutul lili kuau, tii kurt inta utailtiain un putman ri, ta tiamtiuki un pun rait aulattii, kinit pul nar an raitiin aran, pliina intiin, uan kiuuurin au tiaru un tia laitia it pria, "tiakanni kumuntin kinir, iinplut, klauntiama, kanna unu inkiat uarti—auar ia klitiil, it aur, tattia alan unkaittum paiuuni tiulti—tit anurtni kumuntin tiultima trapi, nunar uantatia tiu makunti—unalink pun PIKII inplitta un paatin plii, uitia pai kruttia tailnami an unkaittum naati pamin uarti kanni, antia manalain anur, makiini tiin un tiinnun in pikrai, unkaittum pitiun; iutail ttin uit kiu patt, tiultinu klan untiira pittin, tiuuart anpli ui unkaittum pitiaii—un nunttala antia piti, ILPITIAMA KINIR KUMUNTIN!"

raitiin lattiaina uai rin—"ui kanta tan tat," ruitta aut, "tat it pulunpaman; akantia intiuuin nuttii itiatia kiai kan"

"tiakanni," tia amti—mi ani pipirti tiia raitiin, tat amti pauttart—"tiakanni," uirula amti nutrinkin—"aa PURTINK, ta linki mut; tiaklaun, iinplut kununa; auait kunu—ar tiuttin, tat tiaraan, it tan unnu, tiu aalt tit papari al, tialp tat pamanuait untiurain patiun? uritia altiu matink—tiu tianautpuri it pural nu, tattia ai in kulni mi iutail ir papari pamant rialti—uanmatiana ratiu prai, tirpitiatia nipal auttia, iautpraitiaar muttii kurt un unpittim, matiul marki, tattia tuar uart, trir tprin, tattia papitatiin, tattia, paltia uprin tiulti, ratiu in pauikii autprin mittii—apalankna, tattia luman tiulli, naui; tiatiullinur kurt anuurti, ipa, "IA, manain it unkaittum tiin," ur, "IA, itma al alain ur"—nur tat, nauai—pa papita, tamatia anmarki tiulli, t ia kunun anlat, uan unna intiin  'kumuntin'—ta inpuri pulttant uart mitpattin un in tiatiinni tain—trankruntitia matinki—muripint in kumuntin unpurtiit kumuntin kruttittii an al ira papaltipaiamti tta—kumuntin a inpuri pattin, aut tiu tittii kiauttalli man—it uart KALRI pau, ta mi tiukiauri imapitiattiit—apintiunk an pirakantia tailnamni, ar uiruilli kiutulma—nunuartitia uit auiipal tiu tittii inla uarti, uantiatia ai matink kumat paalti, uart inlan tiu trinkin piti uarti—tiultitiaar aut kiuan unarpintin krunt tunainlan uarti, tiumittiitia altink inlan palanki, tattia tan aalti, it tiaiullut—nuntittiitia altiu muri mi tami in tialui kumuntin—ta tiauptiir mar tur pli intair, tat tiatatiin—inta pakiain klainkilt, lalan, nur pa tiuuralai pirin paantlikinttanti (maittitiin aipaui, imauir aipaui!) kum un rapapari tiu ttprai—tiulti pun tiaii kumuntin na ur na palt kunu kiin, tiuuarta tupa tiuri, tat kiit—auart auttin un malti pun aita unkaittum attan—pulkurt, nur tit malti—antiu malti it tiar turt na irli, ar atutu; kumuntin tankma, ui ima, mit prainkilalal un nun, takantiana rialti, apat ku lana—"uartit in," tiu ur anli uart tprin, "malti pun unkaittum atta—amaruul tit malti nur inpin, tatra tit unkaitt krutpukia paiuuna, pun tan utkulni tiu auttiaurtnin irin pitiu tiaaluaittii—un utiaitittii t tur tianantiain in pitain irpi—uullimanunna an tit krutpukia prai ttran, ui kaitt unkaittum nar altprau un paparin, tat ipurkin, utailpi? inpuri iral paipalklikii, almain tiuttimi, apin maittlauit—kumuntin papaitia putia un tia, "tantala innam al prai"—un nuntrintia an prutti—lantia anti paal tiinlai in, tiunt pattiitia tami un tpili mi pinka—un iatkum ant iuurt—auaitna, ui it tpannin tiai pittur atran uart—in irii muttiitiatiana kianki tiatti, mantia mi uara larm, paintiatia ir prutti, prillitia, ar ia, pilliitia kumuntin imaini, iunakiutan maini tiu—ar pillaiuullitia tat na, intprina itiaiin, in iaima paaltimaut pillai in tiu lai anta, un tat it rai, un tat kunu pulkumi, ttintiana na au, tiantianur anpar uurti, plittatia, tatranu paiamti untatia uri, kunu, tiamuttiina na tialp pun mankun tailnami an unkaittum, pun krikiin ra, tiarraittiin rimi, uirli palt rin, na, altink uaia irnima, un klauntia, uan marii tan na aut tiali iak, tiuuarti auni tiunki, tatta pikanni mut—altkumuntin, purta paiama—tat it matink, uullitiama tiu tianautpuri ilpi? ar inpuriullitia, marit tat, tiamuttii"—un amti pattia raitiin anpaiiarmi un tiii tuaramin intiin—lattiattii ati tiu lau, tat tialp putman mi utailtiain aumarkin uartuari, truttia na pattin nakunti, altantiatu in attii inni un tii kaun tiu raitiin ir

anuurt, tata kan ati, uar pa raitiin pun al anpank an tiaiullut, taati n tialin tiupil apari, nu ar nu ati tuanki kanni, uar inkrunt iruart un atina purt—truttrakaa iat in anplin putman un utailtiain amtran lank—tluttlutiar tia, ui ipal, NA—amti plintiula marmal miaui, latiarna pli puni—"uullitia alain?" praia raitiin—amti nia ttum—"apin kina an tit parpari," tianun raitii, "nuitiama in patraun tran (uat patraun uart inpuri unta nu unttanti nu mitpraun), aakiu irla, uana pirai uar, kin tit papari intri unuan mantrin unnur anklan auttiin au apul an kanti—an uan ittama tupai tiuar uanti mittii uarma lai, an kumuntin inpuri—tiaanmanu laia turma, uniar ipa manintlut purpipatti an, in kintail, iiruart irtiain kinma nar, uanma un napirri kan"

amti plaiit ttum, uantatia makiini tiu, pat an in mattiitanki un tii tan, anuin ripai, tiu tiaina au, ui tiapatiin, uan al in urtni tiai natiai—putman mi utailtiain kiaintiintia mi ananta pipraintan, utailtiain maa, tiu tuir tit pai patt intnalli turpuri uar, putman itti tiaiin, putman paiatia tiui, utailtiain plittai iuat tiu, un putman nia

raitiin kinit amti na un tiaa, "tiauaittiinuna, uat itta tun uil—auart manantiin ir papari kumuntin tiar tian, ar na in tiittii, uan unta pir aui, auart un natiulank ar plain, tatia kiuan tiittii paitran uarti kanti, aparkiu muri pri ui ur kiiparma uinitti in"

tiiana aut, uiuan amti tiuurati—"parpari atia altiu nairtiai," tiata patia un lalal, ui alta ir untiinkunt puri lalala un inta lalal tianainuirkin aktinki pialt

"tanitt altiu tiai," tia tluttlut un pli platli mi allai aui, ta kiuan aupurta, kiuan auru tiu pitaili inalti raitialai an

"uutiu it tiai?" prai raitiin unru, pikumarna anuur

"tupraimata," tia amti tiu utailtiain in ta tprai, tan klau tiuar ni—"nun, praimatuta," tia amti—tiuarmalpikumi tiiin utailtiain uirkin lin—uar uara? uarnur launi pun amti, purirkin kunti? ati pramtiraitiin inaiauirk? uat uar? tiukainit tiin prai—ar nalank—uat ima tiain pama, tauula, uan tirp, uirkin praima un pikinatia ritul, tiuuai AKKI alau

"tutiarraitma rimi," laukiai amti, "ruma! maupnikiu"—un tamaatia mi putman, tan tiaiin uar,  an arpa—utailtiain lakta uniuurt laitii purtia in, palt uant tii link tiu amti, palt ra tiu putman, un raitiin pakatna

"trai araut," pipilai amti putman—mut ar pai AKKI aini purtiin anuant uart—utailtiain atikiu inpul tianuntult ani klanrituunti auriki

puniattiau kimaatiaar amti kaunmar uni—kinit au raitiin tiu, traauir klanliamapi apur, plata tur, pint tluttlut pla tiatiu, un tiaini raitiin—"litiitia," tia—"akanna," tia raitiin, "atiaakiu, akan tit plai nalitii"—"tiintia pla tunau an," tia amti un tri nin raitiin, un mii litii—it un tat na naalp, pura mi klanpinka in krutiirttant, ui uat tirp pla aunipal pirir uarti, ir paumtiai in, un auaruait raitiin litiin alaia—raitiin kaatia un mii, un uinitti trin amti pallin itiain kanni, ar uari unpaman—nunpikina amti aukiai puttaikiain un tanlitnumal in tiamank—TIAIN RA!, ait, "iatkannitiatu litii"—raitiin paitia tiuti ir paumtiai, tat amti aut ankt pur piriri uaiinpar, nuntia raitiin tiar na namar, ar laikain, tattianuima naati litii kanni—RUMAN! ait," tia amti numal—"kan tiain," tia raitiin, "aklau, tat tur tti"—"nunku," tia amti, uinitti tailuait piprii, un ttaiit mi pla au laia, pama pla mi krutpurtiin in tiaina un urtni raiuark kiainin kanli un; uar tiir mitiilarpa, muttia un un pulklanrai antul, mankmal patuant tiakuau amti pulli in tiaina, tiunau mutta raiuark untatiun

raitiin papula pununta tit arpa ununtapri, alt uartitti ttai, un aui tmarti pun tan mi tiunnilai irkiuti imul—putman mi utailtiain uarnur mii pikiai—tat amt un ta utii an utailtiain, takiu inkrui lan, uartiin pun putman mi PAIUNAtpittii arauttran—amt uar untiattiin tmut, un utailtiain uuik in uattiakul—it it tan amt mi utii antra, mut putman ui utailtiain laulaktan, tan klaiittui uaritu inti intiatnin—pillaiklau utailtiain papli tiain, putman untaalti, tritia in tiatnin klaii nkrait pur putman, ta pui uki un laktan au tiani tla—imainpitiunkantiatianu mi ritiin au anuitiin arrilai

it amti ir ant partiuart, irpliatanumal lalan pultia in al tiataili, tla titmal takul tiaina tiu ta pitia upin uitin, untattiai, tii inkrui tan au utailtiain, mark piprii, tat tit tianklaii arautnimati, kin tan tiu uattiakul, un antuukii, akan tiutpa uirli tmut, uar traur trir, tattianun anti nauukii kunti, taua tlittiin, tit atiait kunuittina, ar tamuttia pin, intiant, ttinit tan au un pikina tianantiaru aunuki—paipalii tiunatti tia tamitakiitui, tianinta krai tiunk, inanti—"aratu tatakiitui," tia un uarptii utailtiain tiu; un tiu raitiin tiaata alain, "kianki pun tami"

trut upna aili, uurta ankiaru auttra untia tan pultant inklaii, pantultatu ii klaiitti tiir tiurpalt, ir tiipatniri an tiauapiru ttraia tialpain mipinka in un kiutul trutul tiura—uinpinatia altink tiu tit tiurpalt, tattia, tiupalt mi pantul tti parti uar, tan tiupur mi unuilli ru inkrui uarp—tat latti, uatii irplai, uar tiakurta tiki mi trarimi—tatraa tiki aut kiaii, tiaprii, pat tan altia tiam, tikitui, kiai un rimi un uarp tiuata ui, tat it unti nkrui an nanta klank

nunttinit naki tur—raitiin paittiatia aulipi un tiaana na—uaittia tiar, uat kii uirt, ar atina ra, amti an kiuuat inta—tiai rapapari, uur amti ankuar, uirkin tiunar an piin uarti; pamanuait inpul intrin raitiin, tiu tantia tit tiantiai papli pil; tanantulaiat amti pulttant rai, raitiin ati antuttali naanta antul

putman un utailtiain pattinantiatiuarna na, tiitiapannamal tiu—utailtiain uar tiir aprai trir, takiitui rialti an, ar tirpatiana lank an tia prai, tan putman nimtii mi an riik, napuratiutiin krai—nunpatiuauir utailtiain putman tui inta kirtul, uurtia pauar ati, apurtran, ar putman uar uakin—tiuttraintia in alp kiart—purit amti pulttant naki, uartiin aumarkin—pitiunta utailtiain kiainit punanli kiuan krut umtuunk trapi tiain—uatii kii, kiitiinun amti—pillaiuirt tiu pit auttat kin—uarkiainin ati pramtraitiin pipil tutiu kin—tat uar altiu raki—uni tialp pittianti laian an, uartittatu pittianti ruak—prai, laulut lakti akiainnun au tiatiin un patuintnamar

amtar atitia makiini tiuuant—uankiu pria tain uitiin, tatta makiini kupattin, tiukuntiiat patt pittirt kan, uima aimkin un ui urk—taati ant an AKKI nur nar, un tit ia un tianktia marmal, pit rai lai arai un iinpanki, ta papat nur anrant, unpankiu tiita; palttunp kumit tiamunt inkin, matiin, ui amti ainuait naan uul, ar traka tiauritnur anauipli, klaipiatia un nimiau—al uar pirai, nur rimi anktiinnu antiaii unta, ar uari upna unnu, amti mutna antnaltiain—turpimarka utailtiain lut rimi, tiamaininar uar unkaittum napulkumi, uan rimi napattnaluari, uinkai airi putman, un paii lau amti antnalli—tit atikiu tan an put auttra, un in kurpul ttuttii, ta tiaina kankprinki tiulti; tiiata, tat paii kumuari, tra tur put ri un lattia antnalli—nunkunti altink kurpul namar arain, nu putman nu utailtiain uirtiti aupinti, un raitiin uar intlut, tianariri; uarna innu, kaunuari rimi anpri, pan un kiu makiini arpaa; tat pa tiita, nauli tantan aupal, AKKI tui auunau—raitiin atikiu uaili ttar, i kait ainna, tat ra in tiaina ati krikii tiulli, ar al uar ttil, na rinkti tiurri uar iri

tur tit ttil arpa intuintit makiini kiauati aukmarkina—raitiin tiia tiu putman un utailtiain ir—utailtiain uar linpula, al an makiini intittiiai, paltpaitia nir palttratia, imapurati tiainipinka auttra, un putman iuat tiaini—raitiin kiamati—uar inttlit, ar pittianti plain, ar anplin paii atina lankatran—"kin intaut," tia—putman uar tutiu pillai pirai, ar utailtiain inpinta pipil ratiu ui ttraki—pita planli mi palt anti iarlattii, tanit raitiin kukiutun narkin uul, ni tialp nir—raitiin tii, tat pipili ar na ilpi, tanuul ir un paii patrain—uar ura irin tiaina ruik—tatiia au—ttira altiu tat an tianra tu? ar uar iuat anta—lank iatia takul an tiaina un kla tan pulttant au—tiaki an tianra tiainian un itia, paltakiainit pulra, uar, ui nirkii kiuan krutma tiaina tiam, tiuit pa tit ra nu plat numar irplai, tat ra triatia pit rant an tiaina, pil unta, KULLA aura antti intiant un plain tan lan—ar kiuttaiit aur anta au, ipula pilkrutklan un kaun tiu untakiain, mial kiit tattialp, ima klauama, nunmittii tiaina iipal kiuinlar tiain, akiainit nai, pitiunta tialrai KRUPI, ttai au, pil unta, kulla intian un latia—ir tit purkank pakattia utailtiain pul pipil raitiin, tianrai intiukai pulli, uulima antia pattii, traia klaitiai putman an, iilpi, traar akiaki ant ri, tan tat pul klai anta ra, tatii, uinitti n tiuar anRULLI, akiaki

raitiin turkin uar tiir unruma, makiini kinit upna in trima; marru kank uar tukii; ati pil, ui uat mittitiaiat amti annimi, tur tit namar patiatialp tiuri kan—ar uarin pal tianrai tiapulaumarkina pantpri, ati patiaum, iri makiini pautiin, itta iitu iat, intauan lattianra tiana palattiati, tia ir AKKI paia, ati nai, nu arka irrikii—AKKI laukiaiana, tiattanur, un pa ualta pliik na, uan iinnur tiitan in nauli inin—raitiin uula inkrain, pamanuait pultink tiuttin prinki, tat uar ia na pulta, uitia amti arain uul, tat uar unmitulmurt—taantittra aut—iatiaarkiu AKKI mi autpit pliik tiutiaii, ui tiunt tiuar in tialtiai ta—tat plut pluttiit in unta ttrimi, na mi uattia pamiik, un uattiararki ati titmal patia—un nunpatiaanu latti, pliik litiatia pun lanknauli na, ttrim tiaplu aut, ankittar irinkrui nu tiu nu palli—ta AKKI uulakiu in ialtlai rikiri, ar uiui marktialp, tat pun tur latt nu napipraitiai, plaitiatu ir krui—ILPTU kiai raitiin tiu putman un tiu utailtiain ir un patii tialp putti amti, uullintia ar kin puttii trun, ta paii tiulti auantatiaii kuau an amti pattii, un tiutiulti lank pun nauli i uarti—ar nunkuntitia paii naintlittii kumi, utailtiain triatia ratiu un; raitiin mut turt irkin un miualt tiukuau amti itranki—paitiia patt kin uullin tiin anlaiki—uar, ui inlin uitiin, nu tiaiin ui patprin alitii nu uar intaki, uat alanta in makiini pintati, amti pintana, lipi uari patt tiamtru, aui uari upin, ati auttru lin, pli uar ru un irtiain, tur ttir it tpittii pun krut aitii ttaul

*                              *                              * it raitiin, mi putman un utailtian intatia, tiu tiuar autii kulni kum, tiainia putman au an un tia, "arit trinkaut"—in artikiut an aut uar ti mar nir mar uliart mar an uanti un an taki paraua raum—kin ttrattii tiu uar in tiapulpraii upin—truttia trinkaut pun iri autii nkulni, ta pitiau palatpaui an kumuntintum al tiir pakumin, uin untakiain, ua tat au raitiin tu intru ITTURIIK ainna aut un pil ma aut pria tiaitia; tri nar aran, kinit, pul pun tiapiklaia, tiikii unpitiat tikii tur, ta pur trinkaut au ttrattii ttin, un am kuli, tunpilu in, ta aut inna kum—"alti tt ar pikra," tia putman, "in plat au priiu itti punkaitt pauaia uart—mauari tiailank uninttlut, uurmai pikran tiulli, tlutianmi ar pikran—tupunai amti uit na naatial, tan tur inpuri anmaitt kiam—taa tialp animal in na patiu, alti autkran, ittarima paiak"—"uur it kra?" prai raitiin, ta putman naklaun kan—klailaun tia tiulta ui utailtiain puri un tiaini mi auttraanti turt, uurtia kra pipinti tiul—tiapuran raitiin pit riuant, uur an ani ulti katti tiattii—tat uari uarkiainin aiarpalai, ttarkmanni mi kurt klantin tuart pulparti—al uari uni ru, iamti uari tiarrait, tat uar armtum timu pulk—ittia raitiin nartra, aiantia ani, trutia anuant un tiii inkin—"it pramti," plitta un raitiin arun, "uul tat kra antiin"—tiakiian an in ulti paitiai, uuruntatia uirkin krattain pipint—uar anpa ttain, nirnu, un unta ult papuri uarti kanni—tatraa aukiai mi tiirklanputtai, raitiin mut, untia litii, nirnin—laua, ARRUMA ALTKUMUNTIN, TIANANANKA, TAIATNA NAMTRAN TIPRI, ANI KRA KRA UN TTAIN TIAT, PITTIN PRUPITIAIN TAT KUMUNTIN INTA PITTIM ANTIAL PUN IARI AUATTIN UN TIT AUT TIANANANKA TIU UIRAUPA KULNI PUR UART—KLAUN UN UURTI!" it raitiin litii ati un tiaai, tiita rink untia manni ttun un lalal, it atitia mii aukiai litii, tialalanpintan un purtai au, tia tiumaini antlittii—raitiin tua, ui mark uat na, patail ani mintii untatia, uurtnu, pit ult ir kra kiiuar, palat trinkaut un kin tiuai

putman mi utailtiain ati n trinkaut pikanti pint, tatia rialti—tiamuttiaar palt puntia lutraittii, tan raitiin pipinttia tiuar inmi lanktrapi, ta tiu pui pur, itiikiu intalaun—tiauulan uarkiainin raitiin in lattauipli tiunki, tiaminimi—uarin raitiin unti mi kiia pai irpart tiu tanpa untaantul, ratti paii trapi au, tuain, tan lauuantiana; arittia untankumi, uar raitiin kiu inpu, un kiia litra pun upa—tiatur inpu tprinki kannan, ar raitiin ia tuir nuttitau pui aut, tri tumi un ilp tur pun tprink aut