8.13.2019

KALEALA — ui:es kiria

kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
sai tuosta elelemahan al:a uarion uanhenpien;
eisa:nut ialuamahan, miehen mielta ot:amahan,
kun oli kaltoin kasuateltu, tuhmin lasna tu:iteltu
luona kalton kasuat:aian, tuon on tuhman tu:it:aian.
poika tiuol:e tiuonteleikse, ra:ol:e rakenteleikse.
ka:lasi kalastamahan, nuotan su:ren souantahan.
itse tuos:a noin sanoi, airo kiaes:a aruelei,
"ueanko uiaen mukahan, souan tarmoni takoa
uai uean asun mukahan, souan tarpehen takoa?"
perimies peralta lausui, sanan uirkoi, noin nimesi,
"ios ueat uiaen mukahan, souat tarmosi takoa,
etuetane purta poik:i etka hankoia haial:e."
kul:eruo, kaleruon poika, uealti uiaen mukahan,
souti tarmonsa takoa—souti poik:i puiset haŋat,
kataiaiset ka:ret katkoi, uenon ha:paisen haiot:i.
sai kaleruo katsomahan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"ei sinusta soutaiaksi! souit poik:i puiset haŋat,
kataiaiset ka:ret katkoi, koko ha:pion haiotit!
mene nuotan taruontahan! lienet tarpoia parenpi."
kul:eruo, kaleruo poika, meni nuotan taruontahan.
itse tuos:a tarpoimelta sanan uirkoi, noin nimesi,
"taruonko olan takoa, pane miehu:en noias:a!"
kul:eruo, kaleruon poika, tarpaisi olan takoa,
pani miehu:en noias:a—ueen uel:iksi seot:i,
tarpoi nuotan tap:uroiksi, kalat li:aksi litsot:i.
sai kaleruo katsomahan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"ei sinusta tarpoiaksi! taruoit nuotan tap:uroiksi,
ru:meniksi pul:ot rouhit, selukset paloin paloitit!
liahe uiemahan uetoia, ma:rahoia haksamahan!
lienet matkas:a parenpi, taipalel:a taitaanpi."
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
hius keltainen, korea, keŋan kauto kaunokainen,
liaksi uiemahan uetoia, ma:iiuia maksamahan.
uietua uetoperansa, ma:iiuaset makset:ua
rekehensa reutoaikse, kohen:aikse koriahansa.
alkoi kulkea kotihin, matkata omil:e mail:e.
aioa iiarut:elei, matkoansa mit:elei
noil:a uiainon kankahil:a, am:oin ra:tuil:a ahoil:a.
neiti uastahan tulei, hius kulta hi:htelei
noil:a uiainon kankahil:a, am:oin ra:tuil:a ahoil:a.
kul:eruo, kaleruon poika, io tuos:a piat:elei,
alkoi neit:a has:tatel:a, ha:statel:a, houkutel:a,
"nouse, neito, koriahani, ta:ksi ma:ta talioil:eni!"
neiti suksilta sanoi, hi:htimilta hi:oai,
"surma sul:a koriahasi, tauti ta:ksi talioil:si!"
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
iski uirkua uitsal:a, helahut:i helmiuiuol:a.
uirku iuoksi, matka ioutui, tie uieri, reki rasasi.
aioa iiarut:elei, matkoansa mit:elei
selual:a meren selal:a, ulapal:a aukeal:a.
neiti uastahan tulei, kautokenka ka:loai
selual:a meren selal:a, ulapal:a aukeal:a.
kul:eruo, kaleruo poika, heoista piat:elei,
su:tansa soit:elei, sanoiansa sia:telei,
"tule koriahan, kora, ma:n ualio, matkoihini!"
neiti uastahan sanoi, kautokenka kalkut:ai,
"tuomi sul:e koriahasi, manalainen matkoihisi!"
kul:eruo, kaleruo poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
iski uirkua uitsal:a, helahut:i helmiuiuol:a.
uirku iuoksi, matka ioutui, reki uieri, ti liuheni.
aiai karet:elei, matkoansa mit:elei
noil:a pohian kankahil:a, lapin la:ioil:a raioil:a.
neiti uastahan tulei, tinrinta ri:oai
noil:a pohian kankahil:a, lapin la:oil:a raioil:a.
kul:eruo, kaleruon poika, heoistansa hil:itsei,
su:tansa soit:elei, sanoiansa sia:telei,
"kiau, neito, rekoseheni, armas, al:e uiltieni,
siuomahan omeniani, puremahan pia:hkenia!"
neiti uastahan sanoi, tinarinta riuskut:ai,
"siulen, kehno, kelkahasi, retkale, rekosehesi!
uilu on ol:a uiltin al:a, kolko korias:a elea."
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
kop:oi neion koriahansa, reualti rekosehensa,
aset:eli talioil:ensa, al:e uiltin uierit:eli.
neiti tuos:a noin sanoi, tinarinta ri:telei,
"pia:sta pois minua tiasta, laske lasta ual:al:ensa
kun:otointa ku:lemasta, pahalaista paluomasta,
tahi potkin pohian puhki, leit:elen lis:tehesi,
koriasi pilastehiksi, riamaksi reen retukan!"
kul:eruo, kaleruo poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
aukaise rahaise arkun, kimehut:i kiriakan:en;
niaut:eli hopeitansa, uerkaliuskoia leit:i,
kultasuita suk:asia, uioitansa hopeapiaita.
uerat ueiat neien mielen, rahan mu:tui morsiamen,
hopea hukut:elei, kulta kuihaut:elei.
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
tuos:a neit:a mairot:eli, kuihut:eli kutkut:eli,
kiasi orosen ohiaksis:a, toinen neitosen nisois:a.
si:na neitosen kisasi, tinarin:an riuut:eli
al:a uaipan uaskikirian, pia:l:a talian taplik:aisen.
io antoi iumala a:mun, toi iumala toisen piaian.
ni:n neiti sanoiksi uirki, kiusut:eli, lausut:eli,
"mist olet sina sukuisin, kusta, rohkea, rotuisin?
lienet su:rtaki sukua, isoa isan aloa."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"en ole sukua su:rta, enka su:rta enka pienta,
olen ker:an keskimiaista—kaleruon katala tiut:o,
tiuhia tiut:o tuiretuinen, lapsi kehio keriretuinen.
en:en lasna ol:es:ani emon ehtoisen eloil:a
liaksin mariahan metsal:e, al:e ua:ran ua:puk:ahan.
poimin ma:lta mansikoita, alta ua:ran ua:pukoita;
poimin piaian, iuon lepasin. pomin piaian, poimin toisen;
piaial:apa kolman:el:a entien:ut kotihin tieta—
tiehut metsahan ueteli, ura sa:t:eli salol:e.
si:na istuin iot:a itkin. itkin piaian iot:a toisen;
piaianapa kolmantena nousin su:rel:e miael:e,
korkeal:e kuk:ulal:e. tuos:a hu:sin, hoilaelin.
salot uastahan saneli, kankahat kaiahteliat,
'ela hu:a, hul:u tiut:o, ela, mieltoin, melua!
ei se ku:lu kum:inkana, eiku:lu kotihin hu:to.'
piaian pia:sta kolmen, nelian, ui:en, ku:en ui:meistaki
kohen:ihin kuolemahan, heitihin katoamahan.
enka kuol:ut kuitenkana, en mia kalkinen kaon:ut!
oisin kuol:ut, kuria rauk:a, oisin katken:ut, katala,
iasken tuosta toisna uuon:a, kohta kolman:a kesana
oisin heinana helun:ut, kukoistel:ut kuk:apia:na,
mas:a mariana hiuana, punaisena puoluk:ana,
niama kum:at ku:lemat:a, haikeat haaitsemat:a."
sai toki sanoneheksi, ker:an kertoel:eheksi—
heti repsahti reesta, si:ta iuoksihe iokehen,
kosken kuohuun koahan, palaahan piuortehesen.
si:hen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli;
liuoti turuan tuonelas:a, armon a:ltoien seas:a.
kul:eruo, kaleruon poika, pi:uheltihe korastansa,
alkoi itkea isosti, ualitel:a uaikeasti,
"uoi poloinen, piaiani, uoipa, kuria, kum:iani,
kun piin sisarueni, turmelin emoni tuoman!
uoi isoni, uoi emoni, ui on ualtaanhenpani!
min:eka minua luoit:e, kun:e kan:oit:e katalan?
parenpi olisin ol:ut siuntumat:a, kasuamat:a,
ilmahan sikeamat:a, ma:l:e tial:e tiautumat:a.
eika surma suorin tehnut, tauti oikein osan:ut,
kun eitap:anut minua, kaot:anut kaksioisna."
ueitsen liankensa leit:i, rauoin rahnoi rahkehensa,
hiup:asi hiuan selal:e, hiuan laukin lautasil:e.
aiai palasen ma:ta, pik:araisen pi:r:eltai,
pia:tui ison pihoil:e, oman ta:ton tanterel:e.
emo pia:tui pihal:e, "oi emoni, kantaiani!
kun oisit, emo kuluni, siun:uteltais:a minua
pan:ut saunahan saua, liuonut saunan salpa pia:l:e,
tukahut:anut sauhun, kaot:anut kaksioisna,
uienut hurstil:e uetehen, upotel:ut u:timel:a,
luonut tu:tusen tulehen, liekun lietehen siusan:ut!
oisiko kiula kiusunut, 'mis:a tu:tunen tuasta,
mita sauna salpa pia:l:a?' sina oisit uastan:un:a,
'tu:tusen tules:a poltin, liekun liesialkeas:a.
saunas:a tein ituia, maustelin maltahia.'"
emo en:at:i kiusua, uanhenpansa tutkael:a,
"mi sinul:a, poikaseni, mika kum:a ku:lumas:a?
on kuin tuonelta tulisit, manalalta matkoaisit!"
kul:eruo, kaleruo poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"io niut on kum:at ku:lunun:a, turmiot tapahtunun:a,
kun piin oman sisaren, turmelin emoni tuoman!
tulin uien:asta uetoien, ma:rahoien maksan:asta.
pia:tui neito uastahani; mie tuota kisaut:lein—
se oli sisarueni, se oman emoni lapsi!
se io surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli
kosken kuohuun koahan, palaahan piuortehesen.
itse enniuttieakana, aruoa, aluakana,
kun:e surmani sukean, kun:e, kuria, kuoletaime—
su:hun uluoan sutosen, karhun kiliuan kitahan
uainko uatsahan ualahan, meren hauin hanpahisin?"
emo tuon sanoiksi uirki, "el:os menko, poikaseni,
su:hun uluoan sutosen, karhun kiliuan kitahan
elaka uastahan ualahan, hauin hirmun hanpahisin!
onpa su:rta suomen nienta, sankoa saon raioa
pi:l:a miehen pil:oiansa, hiaeta pahoia tiuota,
pi:l:a uuot:a ui:si, ku:si, iun:ahan iuheksan uuot:a,
kun:es aika armon tuopi, uuoet huolen huoientai."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"enkaliahe pi:lemahan, en, paha, pakenemahan!
liahen surman su:n esil:e, kalman kartanon oil:e,
su:ril:e sotasiioil:e, miesten tap:otanteril:e—
uiel on unto oikeana, mies katala ka:tamat:a,
kostamat:a ta:ton kohlut, ma:m:on mahlat maksamat:a,
muistamat:a mu:tki uaiat, itseni hiuinpian:at."
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
si:ta suorikse sotahan, uainotiel:e ualmistaikse.
hioi hetken miek:oansa, toisen keihoa teroit:i.
emo tuon sanoiksi uirki, "el:os, poikani poloinen,
sa:ko su:rehen sotahan, menko miekan melskehesen!
ken suot:a sotahan sa:pi, tahal:ansa tap:elohon,
se soas:a surmatahan, tapetahan tap:elos:a,
miek:oihin menetetahan, kalpoihinsa ka:etahan. 
liahet uuohel:a sotahan, karihil:a tap:elohon.
pian uuohi uoitetahan, kauris ka:tahan likahan—
tulet koiral:a kotihin, sam:akol:a sa:t  pihaan."
kul:eruo, kaleruo poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"en mia sil:oin suohon sor:u enka ka:u kankahal:e,
korpien kotisiioil:e, uariksien uainioil:e,
kun sor:un sotatitoil:e, uaiun uainotanteril:e.
somap on sotahan kuol:a, kaunis miekan kalskehesen!
sorea sotainen tauti—iakin poika pois tulei,
potemat:a pois menei, laihtumat:a lankeai."
tuon emo sanoiksi uirki, "kun sina sotahan kuolet,
mita iia:pi ta:tol:esi uanhan piaiansa uaraksi?"
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"kuolkohon kuiarikoil:e, ka:tukohon kartanol:e!"
"mita iia:pi ma:m:ol:esi uanhan piaiansa uaraksi?"
"kuolkohon kupo siulihin, lia:ahan liakahtukohon!"
"mita iia:pi ueikol:esi piaian uastaisen uaraksi?"
"metsahan menet:ukohon, uainioil:e uaipukohon!"
"mita iia:pi siskol:esi piaian uastaisen uaraksi?"
"kaiotiel:e ka:tukohon, sotkutiel:e sortukohon!"
kul:eruo, kaleruon poika, kohta liahtei ko.ista.
sano.i sanan isol:.e, "iuasti, hiua isoni!
itketko sina minua, koskas ku:let kuol:eheksi,
kansasta kaon:eheksi, sortuneheksi suusta?"
tuon isa sanoiksi uirki, "en mina sinua itke,
iospa ku:len kuol:eheksi—poika toinen tehtanehe,
poika palioa parenpi, iaiiea ialuk:ahanpi."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"enka itke mie sinua, ku:lisinko kuol:eheksi.
sa:n mina mokoman ta:ton—su:n saesta, pia:n kiesta,
silmat suolta karpaloista, par:an kuiista kuloista,
ialat raian ha:rukasta, mu:n lihan lahosta pu:sta."
uirkoi si:ta ueikol:ensa, "iia hiuasti, ueik:oseni!
itketko sina minua, koskas ku:let kuol:eheksi,
kansasta kaon:eheksi, sortuneheksi suusta?"
ueik:o tuon sanoiksi uirki, "en itke mine sinua,
iosko ku:len kuol:eheksi—ueli toinen sa:tanehe,
ueli palioa parenpi, kahta mointa kaunihinpi."
kul:eruo, kaleruo poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"enka itke mie sinua, ku:lisinko kuol:eheksi.
sa:n mina mokoman uelien—pia:n kiesta, su:n saesta,
silmat suolta karpaloista, hiukset kuiista kuloista,
ialat raian ha:rukasta, mu:n lihan lahosta pu:sta."
sanoi si:ta siskol:ensa, "hiuasti, sisarueni!
itketko sina minua, koskas ku:let kuol:eheksi,
kansasta kaon:eheksi, sortuneheksi suusta?"
noin sisar sanoiksi uirki, "en itke mine sinua,
iosko ku:len kuol:eheksi—uelo toinen sa:tanehe,
ueli palioa parenpi, iaiiea ialuk:ahanpi."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"enka itke mie sinua, ku:lisinko kuol:eheksi.
sa:n mina mokoman siskon—pia:n kiesta, su:n saesta,
silmat suolta karpaloista, hiukset kuiista kuloista,
koruat lam:in lunpehista, uar:en ua:hteren uesasta."
sanoi si:ta iaitil:ensa, "iaitiseni, armaiseni,
minun kaunis kantaiani, kultainen kulet:aiani!
itketko sina minua, koskas ku:let kuol:eheksi,
kansasta kaon:eheksi, sortuneheksi suusta?"
tuon emo sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"et ialua iaitin mielta, aruoa emon siuanta.
itkenpa mina sinua, kun sun ku:len kuol:eheksi,
uiaesta uiahen:eheksi, sortuneheksi suusta—
itken tuluil:e tupam:e, siltalauat lainehil:e,
kuiat itken ilianiksi, ilienet suliksi maiksi,
sulat ma:t uihot:aiksi, uihot:aat uiereiksi.
mit en itkea ilen:e, kut enuoine uoiotel:a,
itkea inehmisis:a, itken saunas:a saloa,
iuliset kulasuesil:e, saunan lauat lainehil:e."
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
liaksi soitel:en sotahan, iloitel:en tape:lohon.
soit:i suol:a, soit:i ma:l:a, kaiahut:i kankahal:a,
roiahut:i ruohokos:a, kulahut:eli kulos:a.
uieri uiestinen iialesta, sai sanoma koruihinsa,
"io iso kotona kuoli, uaipui ualtaanhenpasi.
kiaupas tuota katsomahan, kuten kuol:ut hauatahan!"
kul:eruo, kaleruon poika, hianpa uarsin uastaeli,
"ken liekuol:ut, kuolkahansa! on meil:a kotona ru:na,
mil:a ma:han uietakahan, kalmahan katet:akahan!"
soit:i suol:a kiaues:ansa, kul:eruoitsi ku:sikos:a.
uieri uiestinen iialesta, sai sanoma koruihinsa,
"io sisar kotona kuoli, uaipui lapsi uanhenpasi.
kiaupas tuota katsomahan, kuten kuol:t hauatahan!"
kul:eruo, kaleruon poika, hianpa uarsin uastaeli,
"kun liekuol:ut, kuolkahansa! on meil:a kotona tam:a,
mil:a ma:han uietakahan, kalmahan katet:akahan!"
kulaten kulos:a astui, helael:en heinikos:a.
uieri uiestinen iialesta, sai sanoma koruihinsa,
"kuoli ehtoinen emosi, ka:tui maire ma:m:uesi.
kiaupas tuota katsomahan, miten miero hautoai!"
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"uoi mina poloinen poika, kun kuoli emo minulta,
u:pui u:timen tekiia, uaipui uaipan kirioit:aia,
pitkan piustan kehreaia, uiakiuiartinan uetaia;
enkol:ut luona luopues:a, liasna heŋen liahties:a!
lie kuol:ut koin uiluhun uainko leian pu:t:ehesen?
kuol:ut kois:a pestakohon saksan saip:uauesil:a,
silkihin si.eltakohon, paltinoihin pantakohon!
si:ta ma:han uietakohon, kalmahan katet:akohon,
itkuuirsin uietakohon, laulean laset:akohon!
en uiela kotihin ioua, uiel on unto kostamat:a,
mies katala ka:tama:ta, ilkea hiait:amat:a."
meni soitel:en sotahan, ilon liuoen untolahan.
sanan uirkoi, noin nimesi, "oi UK:O, iuliiumala!
ios niut mul:e miekan saisit seka kaluan kaunihim:an,
ioka ioukol:e pitaisi, sa:t:aisi sataluul:e!"
saip on miekan mielehisen, kaluan kaik:ien parahan,
iol:a ka:toi kaiken kansan, ioukon untamon hiait:i.
tuat polteli poroksi, kiupeniksi ki:uet:eli—
kiet iiat:i kiukahista, pitkan pihlaian pihoista.
kul:eruo, kaleruo poika, io tuosta kotihin kia:ntui
ison entisen tuil:e, uanhenpansa uainioil:e—
tupa on tiuhia tultuansa, autio aat:uansa;
ei tul:a likistamahan, kiaua kiat:a antamahan.
antoi kiat:a hi:loksel:e—hi:let kiulmat hi:loses:a.
tuosta tunsi tultuansa—eiole emo elos:a.
pisti kiat:a kiukahal:e—kiet kiulmat kiukahas:a.
tuosta tunsi tultuansa—eiole iso elos:a.
luoi on silmat sil:an pia:l:e—silta kaik:i si:omat:a.
tuosta tunsi tultuansa—eiole sisar elos:a.
uieri ualkamaesil:e—eiuenet:a ualkamas:a.
tuosta tunsi tultuansa—eiole ueli elos:a.
luoihe si:ta itkemahan; itki piaian, itki toisen.
itse tuon sanoiksi uirki, "oi on ehtoinen emoni!
mitas mul:e tian:e heitit elaes:a tial:a ma:l:a?
etku:le, emo, minua, ios ma silmil:a siher:an
eli kulmil:a kuier:an, pia:lael:a lausuelen!"
emo hauasta haasi, alta mul:an muistut:ai,
"iiaihan multa musti koira kiauaksesi metsamail:e.
ota koirasi keral:e, mene tuon:e metsamail:e,
iulos korpehen kohoa metsan tiut:oien tiukohon,
sinipi:koien pihal:e, haulin:an liepehil:e,
eahia etsimahan, antia anelemahan!"
kul:eruo, kaleruon poika, ot:i koiransa keral:e,
liaksi tieta telkimahan, korpehen kohoamahan.
kiai matkoa uiahaisen, astui tieta pik:araisen;
tuli tuol:e sa:reksel:a, tuol:e paikal:e tapahtui,
kus: oli pi:an pil:an:un:a, turmel:ut emonsa tuoman.
si:n itki ihana nurmi, aho armahin ualit:i,
nuoret heinat hel:it:eli, kuikut:i kukat kaneruan
tuota pi:an pil:amusta, emon tuoman turmelusta—
eika nousnut nuori heina, kasuanut kaneruan kuk:a,
iulen:ut siial:a sil:a, tuol:a paikal:a pahal:a,
kus: oli pi:an pil:an:un:a, emon tuoman turmel:un:a.
kul:eruo, kaleruon poika, tenpasi teraan miekan;
katselei, kia:ntelei, kiuselei, tietelei.
kiusui mielta meikaltansa, tok:o tuon tekisi mieli
siuoa si:ul:ista lihoa, ui.al:ista uerta ioua. 
miek:a miet:i miehen mielen, aruasi uron pakinan.
uastasi sanal:a tuol:a, "miks en siuosi mielel:ani,
siuosi si:ul:ista lohoa, uial:ista uerta iuoisi?
siuon lihoa si:ut:omanki, iuon uerta uiat:omanki.
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsi,
pia:n on peltohon siusasi, peran painoi kankahasen,
kiaren kia:nti rintahansa, itse iskihe kiarel:a.
si:hen surmansa sukesi, kuolemansa kohtaeli.
se oli surma nuoren miehen, kuolo kul:eruo urohon,
lop:u ainakin urosta,kuolema koaosaista.
sil:oin uanha uiainamoinen, kunpa ku:li kuol:eheksi,
kul:eruon kaon:eheksi, sanan uirkoi, noin nimesi,
"elkot:e, etinen kansa, lasta kaltoin kasuatelko
luona tuhman tu:it:aian, uierahan uiasut:eliian!
lapsi kaltoin kasuat:ama, poika tuhmin tu:it:ama
eitule ialuamahan, miehen mielta ot:amahan,
uaik:a uanhaksi elaisi, uar:eltansa uahuistuisi."
se on sep:o ilmarinen naista itki il:at kaiket,
iuot itki unet:omana, piaiat einehet:omana;
a:mut aikaisin ualit:i, huomeniset huokaeli,
kun oli kuol:ut nuori nainen, kaunis kalmahan katet:u.
eipakia:ntunut kiaes:a uaskinen uasaran uarsi,
ku:lunut paiasta kalke iuhen ku:huen kulul:a.
sanoi sep:o ilmarinen, "entiea, poloinen poika,
miten ol:a, kuin elea. istun iuon eli makoan,
iaiia on iuota, tunti tuhma, uaioia, matala mahti.
ikaat on iltaseni, apeat on a:museni,
iasken iuol:a iaitelanpi, haates:a haikeanpi.
eiole iltoia ikaa, ei apea a:muiani,
mure muita aikoiani—ihanaistani ikaa,
apeainen armastani, mure mustakulmaistani.
io uainen ial:a tial:a usein minun utuisen
keskiiuoisis:a unis:a koura tiuhiea kokei,
kiasi ua:lii ualet:a kupehelta kum:altaki."
sep:o naiset:a elai, puolisot:a uanhenei.
itki ku:ta kaksi, kolme. ni:npa ku:l:a nelian:el:a
poimi kultia merelta, hopeita lainehilta;
kerasi kekosen puita, kolmekium:enta rekoista;
pu:nsa polti hi:liliuoksi, hi:let ahiohon aieli.
ot:i noita kultiansa, ualitsi hope.itansa
siukusuisen u:hen uer:an, uer:an taluisen iianiksen.
tiuonti kul:at ku:mentohon, aioi ahiohon hopeat,
pani oriat lietsomahan, palkalaiset painamahan.
oriat lietsoi liuouhut:eli, palkalaiset painat:eli
kintahat:omin kiatosin, hatut:oman hartioisen.
itse sep:o ilmarinen ahioa kohentelei,
pi:uti kul:aista kuaista, hope.ista morsianta.
ei oriat hiuasti lietso eika paina palkalaiset.
se on sep:o ilmarinen itse liuohe lietsomahan.
lietsahut:i ker:an, kaksi, ni:n ker:al:a kolman:el:a
katsoi ahionsa alusta, lietsehensa liepehia,
mita ahiosta aiaikse, tuŋeikse tulisiiasta.
u:hi ahiosta aiaikse, liahetaikse lietsehesta,
karua kulta, toinen uaski, kolmas on hopeakarua.
mu:t tuota ihastelei, eiihastu ilmarinen.
sanoi sep:o ilmarinen, "se susi sinuista toioi!
toion kul:aista sopua, hope.ista puolisoa."
si:ta sep:o ilmarinen u:hen tiuontai tulehen.
li:t:i kultia lisaksi, hopeita tiaut:eheksi,
pani oriat lietsomahan, palkalaiset painamahan.
oriat lietsoi liuohut:eli, palkalaiset painat:eli
kintahat:omin kiatosin, hatut:oman hartioisen.
itse sep:o ilmarinen ahioa kohentelei,
pi:uti kul:aista kuoa, hopeista morsianta.
ei oriat hiuasta lietso eikapaina palkalaiset.
se on sep:o ilmarinen itse luoihe lietsomahan.
lietsahut:i ker:an, kaksi, ni:n ker:al:a kolman:el:a
katsoi ahionsa alusta, lietsehensa liepehia,
mita ahiosta aiaikse, liahetaikse lietsehesta.
neiti ahiosta aiaikse, kultalet:i lietsehesta,
pia hopea, kas:a kulta, uarsi kaik:i kaunokainen.
mu:t tuota pahoin pelastui, eipelastu ilmarinen.
si:ta sep:o ilmarinen takoi kul:aista kuoa,
takoi iuon leahtamat:a, piaian pouahut:amat:a.
ialat la:ti neitosel:e, ialat la:ti, kiaet kuasi—
eipa ialka nousekana, kia:n:u kiaet siuleilemahan.
takoi koruat neiol:ensa—eipakoruatku:lekana.
ni:n soit:i su:n sorean, su:n sorean, sirkut silmat—
sa:nut ei sanoa su:hun eika silmahan suloa.
sanoi sep:o ilmarinen, "oisi tuo sorea neito,
kun oisi sanal:isena, mielel:isna, kielel:isna."
sa:t:oi si:ta neitosensa utuisehen u:timehen,
pehmeil:e pia:aloil:e, sulkuisil:e uuotehil:e.
si:ta sep:o ilmarinen liam:it:i kiulun utuisen,
la:ti saunan saipuaisen; uastat uarpaiset uarusti,
uet:a kolme koruol:ista, iol:a peiponen peseikse,
pulmunen puhasteleikse noista kul:an kuonasista.
kiulpi sep:o kiul:itel:en, ualelihe ual:otel:en.
neien uierehen uenahti utuisehen u:timehen,
teltahan teraksisehen, rankisehen rautaisehen.
si:na sep:o ilmarinen heti iuona ensimaisna
kiul:a peitet:a kiusui, uaip:oia uarustelei,
kahet, kolmet karhuntaliat, ui:et ku:et uil:auaipat,
ma:ta kera puolisonsa, tuon on kultaisen kuansa.
se oli kiulki kiul:a liam:in, ku oli uasten uaip:oiansa;
ku oli nuorta neit:a uasten, uasten kul:aista kuoa,
se oli kiulki kiulmima:sa, oli hi:uksi hi:utumas:a,
meren iia:ksi iia:tumas:a, kieksi kooamas:a.
sanoi sep:o ilmarinen, "ei tiama hiua minul:e!
uienen neien uiainolahan uiainamoisel:e uaraksi,
poluiseksi puolisoksi, kainaluoiseksi kanaksi."
uiepi neien uiainolahan. sit:e sin:e tultuansa
sanan uirkoi, noin nimesi, "oi sie uanha uiainamoinen!
tuos:a on sinul:e tiut:o, neiti kaunis katsan:olta,
eik ole su:ri su:n piolta, koin leuoilta leea."
uaka uanha uiainamoinen katsahti kuoa tuota,
luopo silmat kul:an pia:l:e. sanan uirkoi, noin nimesi,
"miksi toit minul:e tuota, tuota kul:an kum:itusta?"
sanoi sep:o ilmarinen, "miksi mu:ksi kuin kiuaksi!
poluiseksi puolisoksi, kainaluoiseksi kanaksi."
sanoi uanha uiainamoinen, "oi on sep:o ueik:oseni!
tuŋe neitosi tulehen, tao kaikiksi kaluiksi,
tahi uie uenaehel:e, sa:ta saksahan kuasi
rik:ahien ri:an naia, su:rien soan kosia!
eisoi minun suul:a, ei minul:e itsel:eni
naista kul:aista kosia, hopeista huolitel:a."
si:ta kielti uiainamoinen, epasi suan:on sulho,
kielti kansan kasuaaisen, epasi iuleneaisen
kul:al:e kumartamasta, hopeal:e horiumasta.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"elkat:e, poiat poloiset, uasta kasuaat urohot,
ol:et:e elonkeraiset elik:a elot:omatki,
sina ilmoisna ikana, ku:na kul:an ualkeana
naista kul:aista kosiko, hopeista huolitelko!
kiulman kulta ku:mot:ai, uilun huohtai hopea."
tuop on sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
heit:i kultaisen kuansa, hopeisen neitosensa.
pisti uarsan ualiahisin, ruskean reen etehen,
itse istu.i rekehen, kohen:aikse koriahansa.
liahteaksensa lupasi seka miet:i men:aksensa
pi:utamahan pohiolasta toista pohiolan tiutarta.
sai piaian aianeheksi, tuosta toisen uierneheksi;
piaial:apa kolman:el:a tuli pohiolan pihal:e.
louhi, pohiolan emanta, itse pia:tui pihal:e.
sai tuos:a sanelemahan, kia:ntihe kiuselemahan
oman lapsensa oloa, asuntoa armahansa
miniana miehelas:a, naisena anop:elas:a.
se on sep:o ilmarinen al:a piain, pahoil:a mielin,
kaiken kal:el:a kiuparin sanan uirkoi, noin nimesi,
"el:os niut, anop:iseni, el:os sie kiuselko tuota,
elamia tiut:aresi, asuntoa armahasi!
io sen on surma suin piel:ut, koa lop:u loukahtanut.
ma:s:a on io mariaseni, kankahas:a kaunoiseni,
mustakulmani kulos:a, hopeani heinikos:a.
liaksin toista tiut:oasi, nuorenpata neitoasi.
an:apa, anop:iseni, tiuon:a toinen tiut:aresi
naisen entisen eloil:e, siial:e sisaruensa!"
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"pahoin tein mina poloinen, pahoinpa, polonalainen,
kun ma lapseni lupasin, tiuonsin sul:e toisenkana
nuorena nukahtamahan, uereana uieremahan—
an:oin kuin sutosen su:hun, karhun kiliu.an kitahan.
enniuttoistaan:akana, en mia tiuon:a tiut:oani
nokiesi nuohoiaksi, karstoiesi ka:piiaksi.
en:en tiuon:an tiut:areni, laitan lapseni uakaan
koskehen kohiseahan, palaahan piuortehesen,
manalan matikan su:hun, tuonen hauin hanpahisin."
si:ta sep:o ilmarinen murti su:ta, uia:nti pia:ta,
murti mustoa haenta, kia:nti pia:ta kiaiaraista.
itse tunkihe tupahan, al:e kat:oien aioihe.
sanan uirkoi, noin nimesi, "tulepa minul:e, tiut:o,
siial:e sisaruesi, naisen entisen eloil:e
mesileian leipoiaksi, oluen osoaiaksi!"
lauloi lapsi lat:ialta, seka lauloi iot:a lausui,
"pois on, li:ka, lin:astam:e, mies outo, oilta niailta!
tukon lin:oa tuhosit, palan lin:oa pahensit
ker:an en:en kiautuasi, oil:en osat:uasi.
neitonen, sina sisari! ela sulhoon ihastu,
ela sulhon su:n pitohon elaka ialkoihin ialoihin!
sulhol: on suen ikenet, reon koukut kormanos:a,
karhun kiun:et kainalos:a, ueren iuoian ueitsi uiuol:a,
iol:a pia:ta pi:rtelei, selkea siret:elei."
neiti itse noin saneli ilmarisel:e sepol;e,
"enliahe mina sinul:e enkahuoli huitukoil:e!
tapoit naisen en:en naiun, surmasit sisarueni—
uiela tap:aisit minunki, surmoaisit itseniki.
onpa tias:a neitoses:a parem:anki miehen uerta,
kaunihim:an uar:en kaup:a, koream:an korian tiausi,
paikoil:e parem:il:enki, isom:il:e istuimil:e,
ei sepon siusiioil:e, miehen tuhmaisen tulil:e."
se on sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
murti su:ta, uia:nti pia:ta, murti mustoa haenta.
sa:ut:i tiuton samas:a, kia:ralti kiapalihinsa,
liaksi tuiskuna tuasta, riepsahti rekensa luoksi;
tiuon:alti tiuton rekehen, koksahut:i koriahansa.
liaksi kohta kulkemahan, ualmistui uaeltamahan,
kiasi ohias:a orosen, toinen neien nian:isil:a.
neiti itki ia urisi, sanan uirkoi, noin nimesi,
"sain niut suol:e karpalohon, uehkahan uesiperil:e;
tuon:e ma kana katoan, kuolen, lintu, li:an surman!
ku:le, sep:o ilmarinen! kun etlaskene minua,
potkin koriasi paloiksi, siaren re:n repalehiksi,
potkin poik:i poluil:ani, siaren sia:reuarsil:ani."
se on sep:o ilmarinen itse tuon sanoiksi uirki,
"sentahen sepon rekosen laiat rautahan raket:u,
iot:a potkia pitai, hiuan im:en heiskaroia."
neitonen kuiertelei, uiuo uaski ualit:elei,
sormiansa murtelei, katko.i kiatosiansa.
sanan uirkoi, noin nimesi, "kun etlaskene minua,
laulaime meren kalaksi, siuan a:l:on si:kaseksi."
se on sep:o ilmarinen itse tuon sanoiksi uirki,
"etpa sina sin:e pia:se—mina haukina iiales:a."
neitonen kuiertelei, uiuo uaski ualit:elei,
sormiansa murtelei, katkoi kiatosiansa.
sanan uirkoi, noin nimesi, "kun etlaskene minua,
metsahan menet:eleime, kiarpaksi kien kolohon."
se on sep:o ilmarinen itse tuon sanoiksi uirki,
"etpa sina sin:e pia:se—mina sauk:ona iiales:a."
kulki matkoa palasen, aioi tieta pik:uruisen.
io hepo heuruleikse, lup:arkorua luonteleikse.
neiti pia:tansa kohot:i, niaki iialkia lumes:a.
kiusut:eli, lausut:eli, "mi on tiasta poik:i iuosnut?"
sanoi sep:o ilmarinen, "iiano on iuosnut si:ta poik:i."
neiti parka huokaiseikse, huokaiseikse, henkaisekse.
sanan uirkoi, noin nimesi, "uoi minua, kuria rauk:a!
parenpi minun olisi, parenpi olet:eleisi
iianon iuoksean iialil:a, kouk:upoluen polkemil:a,
kuin tiaman kosiian re:s:a, ui:runa:man uiltin al:a.
iianon on karuat kaaunihim:at, iianon su:malo somenpi."
se on sep:o ilmarinen puri hu:lta, uia:nti pia:ta;
aioa kahat:elei. aioi matkoa palasen—
ta:s hepo heurueleikse, lup:akorua luonteleikse.
neiti pia:tansa kohot:i, niaki iialkia lumes:a.
kiusut:eli, lausut:eli, "mi on tiasta poik:i iuosnut?"
sanoi sep:o ilmarinen, "repo on iuosnut si:ta poik:i."
neiti parka huokaiseikse, huokaiseiksi, henkaiseikse.
sanan uirkoi, noin nimesi, "uoi minua, kuria rauk:a!
parenpi minun olisi, parenpi olet:eleisi
hukan hurskaan iialil:a, alakiarsan askelil:a,
kuin tiaman kosiian re:s:a, ui:runa:man uiltin al:a.
hukan on karua kaunihinpi, hukan su:malo somenpi."
se on sep:o ilmarinen puri hu:lta, uia:nti pia:ta.
aioa kahat:elei iuoksi u:tehen kiulahan.
matkalta uiasunehena sep:o nuk:u.i sikein
toinen naista naurat:ai miehelta unek:ahalta.
si:ta sep:o ilmarinen a:mul:a haat:uansa
murti su:ta, uia:nti pia:ta, murti mustoa haenta.
sanoi sep:o ilmarinen, itse miet:i, noin nimesi,
"ioko luome laulamahan, laulan moisen morsiamen
metsahan metsan omaksi uai uetehen ue:n omaksi?
enlaula metsan omaksi—metsa kaik:i kaihostuisi;
enkapa ueen omaksi; uieroaisi ue:n kalaset.
en:en ka:an kalual:ani, menet:elen miekal:ani."
miek:a miet:i miehen kielen, aruasi uron pakinan.
sanan uirkoi, noin nimesi, "eiliene minua luotu
naisia menet:amahan, kataloita ka:tamahan."
se on sep:o ilmarinen iopa luoihe laulamahan,
siuantui sanelemahan. lauloi naisensa lokiksi
luool:e lokot:amahan, ue:n karil:e kaik:umahan,
nenat nienten niukumahan, uastatu:let ua:pumahan.
si:ta sep:o ilmarinen rekehensa reutoaikse.
aioa kahat:elei al:a piain, pahoil:a mielin;
matkasi omil:e mail:e, tuli mail:e tut:ail:e.
uaka uanha uiainamoinen tiel:a uastahan tulei.
sai tuosta sanelemahan, "ueli, sep:o ilmarinen!
mit olet pahoil:a mielin, kahta kal:el:a kiuparin
pohiolasta tul:es:asi? miten pohiola elai?"
sanoi sep:o ilmarinen, "mi on pohiolan elea!
siel: on sanpo iauhamas:a, kiriokansi kal:umas:a—
piaian iauhoi siuotaia, piaian toisen miuotaia,
kolman:en kotipitoia. 
"iot:a sanon kuin sanonki, uiela ker:an kertaelen—
mi on pohiolan elea, kun on sanpo pohiolas:a!
si:n on kiunto, si:na kiuluo, si:na kasuo kaikenlainen,
si:napa ikuinen on:i."
sanoi uanha uiainamoinen, "ueli, sep:o ilmarinen!
min:e heitit naisen nuoren, kun:e ku:lun morsiamen,
kun sa tiuhiana tuletki, aina naiset:a aielet?"
se on sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"lauloin ma mokoman naisen meren luool:e lokiksi.
niut se lok:ina loiui, kaiaana ka:kahtai,
iu kiliu.i uesikiil:a, kariloil:a kaliahui."
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"oho sep:o ilmarinen! liahtekam:e pohiolahan
hiuan sam:on sa:antahan, kiriokan:en katsantahan!"
se on sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"eiole sanpo sa:taana, kiriokansi tuotaana
pimeasta pohiolasta, sum:asta sariolasta!
siel: on sanpo sa:tet:una, kiriokansi kan:et:una
pohiolan kiimiakehen, ua:ran uaskisen sisahan
iuheksan lukon taaksi, si:hen iu:ret iu:r:uteltu
iuheksan siulen siuahan, iuksi iu:ri ma:emahan,
toinen uesiuiertehesen, kolmas on kotimakehen."
sanoi uanha uiainamoinen, "ueli sep:o, ueik:oseni!
liahtekam:e pohiolahan tuon sam:on sa:antahan,
kiriokansi kan:etahan pohiolan kiimiaesta,
ua:ran uaskisen sisasta, iuheksan lukon takoa!"
sanoi sep:o ilmarinen, "uakaanpi maisin matka.
lenpo menkohon merel:e, surma su:rel:e selal:e!
siel:a tu:li turiut:aisi, siel:a uiskaisi uihuri,
saisi sormet soutimeksi, kiam:enet kiasimeloiksi."
sanoi uanha uiainamoinen, "uakaanpi maisin matka,
uakaanpi, uaikeanpi, uiela mu:ten mutkaisenpi.
liusti on uenon uesil:a, pur:en iuosta iolkutel:a,
ueet uialiat uialkute:la, selat seluat seurustel:a—
tu:li purta tu:it:ai, a:lto laioa aiao,
liansitu:li liaikut:ai, etela eel:e uiepi.
ua:n kuitenki kaikitenki, kun etmieline merisin,
ni:n on maisin matkatkam:e, rantaisin ratustelkam:e!
tao niut mul:e u:si miek:a, te miek:a tuliterainen,
iol:a hurtia hutelen, pohian kansan kaikot:elen
sa:es:a otol:e sam:on tuon:e kiulmahan kiulahan,
pimeahan pohiolanhan, sum:ahan sariolahan!"
tuo on sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
tunki rautoia tulehen, teraksia hi:loksehen,
kultia koko piosen, hopeita koural:isen.
lait:oi oriat lietsomahan, palkalaiset painamahan.
oriat lietsoi leuhut:eli, hiuin painoi palkalaiset—
rauta uel:ina uenui, teras taipui tahtahana,
hopea uetena uialkui, kulta liaik:ui lainehena.
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
katsoi al:e ahioksensa, lietsimensa liephel:e—
niaki miekan siuntuaksi, pia kul:an kua.u.aaksi.
ot:i ainehet tulesta, tenpasi hiuat takehet
ahiosta alasimel:e, uasaril:e, ualkamil:e.
takoi miekan mielta miuoten, kaluan kaik:ien parahan,
ionka kul:al:a kuasi, hopeal:a huolit:eli.
uaka uanha uiainamoinen tuli tuota katsomahan.
sai miekan tuliteraisen kiatehensa oikeahan.
katselei, kia:ntelei; sanan uirkoi, noin nimesi,
"onko miek:a miesta miuoten, kalpa kantaian mukahan?"
olipa miek:a meista miuoten, kapa kantaian mukahan,
ionka ku kiaresta paistoi, piaia paistoi lap:easta,
tiahet uiastista uialot:i, heonen teral:a hirnui,
kasi naukui naulan pia:s:a, penu putkes:a puhusi.
siulkut:eli miek:oansa uuoren rautaisen raos:a.
itse tuon sanoiksi uirki, "io mina teral:a tial:a
uaik:a uuoret poik:i liuosin, kal:iot kaha iakaisin!"
itse sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"mil:apa mina poloinen, mil:a, tuima, turueleima,
hiuoteleima, uiuoteleima ma:n uaral:e, ue:n uaral:e?
ioko lu:stoihin lueime, rautapaitoihin paneime,
terasuoihin telkitaime? mies onlu:stos:aluienpi,
rautapaias:a parenpi, terasuiuos:a tenhoisanpi."
liahtea luku tulei, li:t:o kiaua kerkiai.
iuks on uanha uiainamoinen, toinen sep:o ilmarinen
liaksiat heon hakuhun, kuloharian ku:ntelohon,
suikun:an suitset uiuol:a, uarsan ualiahat olal:a.
kahen etsiat heoista, pia:ta puitse katseleat,
tarkasti tiahusteleat iunpari salon sinisen—
leutiat heon lehostaa, kuloharian ku:sikosta.
uaka uanha uiainamoinen, toinen sep:o ilmarinen
painoi pia:han kul:an piaitset, suikun:an suitset su:hun.
aioa ratusteleat kahen miehen rantama:ta—
ku:lui ran:alta kuier:us, ualitanta ualkamalta.
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"siel: on inpi itkemas:a, kana kaiker:ehtamas:a!
ioko kiaum:e katsomahan, likelta tiahustamahan?"
itse astu.i likem:a, meni luota katsomahan.
eipa inpi itkekana eika kaiker:a kananen—
oli pursi itkemas:a, uenonen ualit:amas:a.
uirki uanha uiainamoinen luoksi pur:en pia:stuansa,
"mita itket, puinen pursi, uene hankaa, ualitat?
itketko sia puisu:t:asi, hankauu:t:asi haeksi?"
pursi puinen uastoai, uene hankaa sanoi,
"uesil:e uenosen mieli teruaisiltaki teloilta,
mieli neien miehelahan korkeastaki koista.
sita itken, pursi rauk:a, uene uaiainen, ualitan—
itken uieiaista uesil:e, laskiiaista lainehil:e.
sanot:ihin tehaes:a, laulet:ihin laitet:ais:a
sa:taan sotiuenet:a, uainopurta pu:hat:aan,
tuoan tiauteni eloa, alustani a:rtehia—
eiole sotahan sa:tu, eloteil:en ensinkana!
mu:t pur:et, pahatki pur:et, ne aina sotia kiauat,
tap:eloita tal:ustaat—kolme kertoa kesas:a
tuoat tiautensa rahoia, alustansa a:rtehia.
mina, ueistama uenonen, satalauta la:it:ama,
tias:a lahon lastuil:ani, uenun ueistan:aisil:ani.
pahim:atki ma:n matoset al:a ka:rien asuat,
lin:ut ilman ilkeim:at pesan pieles:a pitaat,
kaik:i koruen kon:ikatki kokil:ani koksentaat.
oisi kahta kaunihinpi, kahta, kolmea parenpi
ol:a miantuna miael:a, petaiana kankahal:a,
oksil:a oraan iuosta, penun al:a piurahel:a."
uanka uanha uiainamoinen tuos:a tuon sanoiksi uirki,
"ela itke, puinen pursi, uene hankaa, haise!
kohta sa:t sotia kiaua, tap:eloite tal:ustel:a.
lienet pursi luoian luoma, luoian luoma, tuoian tuoma,
siuriin siuokseita uetehen, laioin a:l:oil:en aiaite,
ilman kouran koskemat:a, kiaen pia:l:e kiaut:amat:a,
olkapia:n oientamat:a, kiasiuar:en ua:limat:a!"
pursi puinen uastoai, uene hankaa sanoi,
"eipa mu sukuni su:ri eika uelieni, uenoset,
liahe tiuon:ut:a uesil:e, laskemat:a lainehil:e,
kun eikourinkosket:ane, kiasiuarsin kia:n:et:ane."
sanoi uanha uiainamoinen, "ios ma sun uesil:e tiuon:an,
ioko iuokset soutama:ta, airoil:a a.it:amat:a.
huoparil:a huopimat:a, puhumat:a puriehesen?"
pursi puinen uastoai, uene hankaa sanoi,
"eipamu sukuni su:ri eika toinen iouk:ioni
iuokse sormin soutamat:a, airoil:a a.it:amat:a,
huoparil:a huopimat:a, puhumat:at puriehesen."
uaka uanha uianamoinen tuosta tuon sanoiksi uirki,
"ioko iuokset soutamal:a, airoil:a ait:amal:a,
huoparil:a huopimal:a, puhumal:a puriehesen?"
pursi puinen uastoai, uene hankaa sanoi,
"io uainen sukuni mu:ki, kaik:i uelieni, uenoset,
iuoksi sormin soutamal:a, airoil:a ait:amal:a,
huoparil:a huopimal:a, puhumal:a puriehesen."
si:ta uanha uiainamoinen heit:i hiekal:e heosen,
painoi pu:hun marhamin:an, ohiat oksal:e oienti,
liuk:asi uenon uesil:e, lauloi pu:ren lainehil:e.
kiusut:eli puista purta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi sie ka:rea uenonen, pursi puinen, hankaniek:a!
o:tko kaunis kan:an:alta, kuin o:t kaunis katson:alta?"
pursi puinen uastoai, uene hankaa sanoi,
"o:npa kaunis kan:an:alta seka pohialta siiaa—
soutoa saan urohon, ilman istua tuhan:en."
si:ta uanha uiainamoinen lauloa hiurehtelei.
lauloi ensin laitapuolen sukapiaita sulhosia,
sukapiaita, pi:pioia, sa:pasialkoia ialoia.
lauloi toisen laitapuolen tinapiaita tiut:aria,
tinapiaita, uaskiuiuota, kultasormia somia.
lauloi uiela uiainamoinen teliot tiautehen uiakea,
ne on uanhoa uiakea, ian kaiken istunut:a,
kus: oli uiahan siioa nuorukaisilta esin:a.
itse istui perahan, kokan koiuisen kuul:e,
lasket:eli laioansa. sanan uirkoi, noin nimesi,
"iuokse, pursi, puit:omia, uene, uialia uesia!
kule kuplina merel:a, lunpehina lainehil:a!"
pani sulhot soutamahan, neiet ilman istumahan.
sulhot souti, airot notkui—eipa matka eistukana.
pani neiet soutmahan, sulhot ilman istumahan.
neiet souti, sormet notkui—eipa uiela matka eistu.
mu:t:i uanhat soutamahan, nuoret pia:lta katsomahan.
uanhat souti, pia:t uapisi—eipa uiela matka eistu.
si:ta sep:o ilmarinen itse istui soutamahan—
iopa iuoksi puinen pursi, pursi iuoksi, matka ioutui.
loitos ku:lui airon loiske, kauas hankoien hamina.
soutai sorehtelei—teliot riutkui, laiat notkui,
airot piuk:i pihlaiaiset, airon piuoat piuina uinkui,
terat teirina kukerti, nena ioikui ioutsenena,
pera ka:rskui ka:rnehena, haŋat hanhina haisi.
itse uanha uiainamoinen laskea karehtelei
peras:a punaisen pur:en, melan uartean uaras:a.
niemi matkal:a niakui, kiula kuria ku:mot:ai.
ahti niemel:a asui, kauko niemen kainalos:a.
kalatu:t:a kauko itki, leiatu:t:a lem:inkainen,
ahti aitan pieneut:a, ueitik:a osan uiahu:t:a.
ueisti laitoia uenehen, u:en pur:en pohiapu:ta
pia:s:a pitkan nialkaniemen, paltal:a kiulan katalan.
se oli korualta korea, silmalta sitai parenpi.
luoi silmansa luotehel:a, kia:nti pia:ta piaian al:e—
ka:ren kaukoa niakei, piluen loŋan luoitenpata.
eipa ka:ri ol:utkana eika pieni piluen lonka—
oli pursi kulkemas:a, uenonen uaeltamas:a
selual:a meren selal:a, ulapal:a aukeal:a;
mies puhas peras:a pur:en, mies sorea soutimil:a.
sanoi lieto lem:inkainen, "en mia tun:e tuota purta,
keksi keluoita uenet:a; souten suomesta tulei,
airon iskein iasta, melan luoen luotehesen."
io huhuta huikahut:i, miaiel:ut:i, miaikahut:i,
hu:ti mies nenasta niemen, uerea uesien poik:i,
"kenen on ueno uesil:a, kenen laia lainehil:a?"
miehet pur:esta puhuat seka uaimot uastoaat,
"mi olet mies metsan asuia, uros koruen kolkut:aia,
kun ettun:e tuota purta, keksi uiainolan uenet:a,
ettun:e peraurosta etka miesta airol:ista?"
sanoi lieto lem:inkainen, "io tun:en peranpitaian
ia ialuan airol:isen—uaka uanha uiainemoinen
itse on peran pios:a, ilmarinen airol:isna.
min:ek:a menet:a, miehet, kun:e liaksit:e, urohot?"
sanoi uanha uiainamoinen, "kohti pohiaista kulem:e,
kohti kuohuia koia, lak:ipiaita lainehia—
sanpoa tapoamahan, kiriokanta katsomahan
pohiolan kiimiaesta, ua:ran uaskisen sisasta."
sanoi lieto lem:inkainen, "oho uanha uiainamoinen!
otapa minua, miesta, urohoksi kolman:eksi,
kun sa:t sam:on nostantahan, kiriokan:en kan:antahan!
uiela mieki miesna maksan, ios saisi tapel:a tarue—
an:an kiaskun kiam:enil:a, olkapiail:eni opaston."
uaka uanha uiainamoinen ot:i miehen matkoihinsa,
ueitikan uenosehensa. se on lieto lem:inkainen
io tul:a tuhut:elei, kiaua luiker:ehtelei.
tuopi laian tul:es:ansa uenehesen uiainamoisen.
sanoi uanha uiainamoinen, "oisi pu:ta pur:es:ani,
laitoa uenehes:ani, parahiksi painoaki.
miksi laitat laitoasi, pu:ta purtehen liseat?"
sanoi lieto lem:inkainen, "ei uara uenet:a ka:a,
tuki suooa tuhoa. usein merel:a pohian
tu:li laitoa kiusui, uastatu:li uarpehia."
sanoi uanha uiainamoinen, "sentahen sotauenosen
rinta rautahan raket:u ia tehtu terasnenahan,
iot: eitu:lentuikiuiea eikauiskoa uihurin."
uaka uanha uiainamoinen laskea karehtelei
tuon on pitkan niemen pia:sta, kiulan kurian ku:luilta.
laski laulel:en uesia, ilon liuoen lainehia.
neiet niemien nenis:a katselet, ku:nteleat,
"mi liene: ilo merel:a, mika laulu lainehil:a,
ilo entista parenpi, laulu muita la:tuisanpi?"
laski uanha uiainamoinen, laski piaian ma:esia,
piaian toisen suouesia, kolman:en kosen uesia.
si:na lieto lem:inkainen muisti mu:taman sanansa
korual:a tulisen kosken, piuhan uir:an piuortehes:a.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"heita, koski, kuohuminen, uesi uanka, uel:ominen!
kosken tiut:o, kuohuneiti! istuite kihokiel:e,
kihopa:el:e paneite! siulin a:ltoia aseta,
kiasin kia:ri kiap:uroita, kourin kuohuia kohen:a,
iot: eiriusko rin:oil:em:e eikapia:l:em:eparaia!
ak:a a:ltoienalainen, uaimo kuohunkorual:inen!
nouse kourin kuohun pia:l:e, iuksin a:l:ol:en iulene
kuohuia kokoamahan, ua:htpiaita ua:limahan,
iot: eisi:uttointasiusea, uiatointa uieret:ele!
kiet keskel:a iokea, pa:et kuohun kuk:ural:a
otsansa alentakohon, pia:lakensa painakohon
matkalta punaisen pur:en, tielta teruaisen uenehen!
kun eituostakiul:inliene, kiikim:o, kam:on poika,
uia:n:a reika uia:ntimel:a, puhkaise purasimel:a
keskel:e kosen kiea, pahan pa:en pal:eahan,
iuosta pur:en pu:t:umat:a, uenehen uikaumat:a!
kun eituostakiul:inliene, ue:n isanta, uuon alio,
kiet sa:ta sam:aliksi, hauin uuoluksi uenonen
kuohuia kulet:aes:a, miakipiaita mentaes:a!
neiti koskenkorual:inen, inpi uir:anuierel:inen!
kehreas utuinen lanka utuisesta kuontalosta!
uea lankasi ueel:e, sineruasi lainehel:e,
iota pitkin pur:en iuosta, teruarin:en teuotel:a,
men:a miehen melkeanki, iak:iouonkin osata!
melatar on, mieliuaimo! ota mieluisa melasi,
iol:apa piat perea, noitiuir:at ui:let:elet
katehen koan eetse, noian ik:unan alatse!
kun eituostakiul:inliene, UK:O, taiahan iumala,
pia miekal:a perea, tuiiota tupet:omal:a,
iot:a iuosta puise pur:en, men:a mientuisen uenehen!"
itse uanha uiainamoinen laskea karehtelei.
laski louhien lomitse noita kuohuia koia;
eikapu:tu puinen pursi, uene tietaian takel:u.
iasken tuon:e tultuansa noil:e uialiil:e uesil:e
pu:t:ui pursi iuoksemasta, uenonen pakenemasta.
pursi pu:t:u.i luiahan, uene uieremat:omaksi.
se on sep:o ilmarinen, toinen lieto lem:inkainen
pistiat melan merehen, lastun ku:sen lainehesen;
pia:stea niutusteleat tuota purta pu:toksesta—
ei ota uenonen iuosta eika pia:se puinen pursi.
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi sie lieto lem:in poika! kal:istaite katsomahan,
mis: on pursi pu:t:umas:a, uenonen takistumas:a
niail:a uialiil:a uesil:a, uienol:a alantehel:a,
kiel:ako uai haol:a uaiko mu:l:a uastuksel:a!"
se on lieto lem:inkainen piuorahtihe katsomahan.
katso.i uenosen al:e, sanan uirkoi, noin nimesi,
"eiole ueno kiel:a, ei kiel:a, ei haol:a—
uene on hauin hartioil:a, ueen koiran konkaluil:a!"
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"iotaki ioes:a onpi, hakoiaki, haukiaki.
kun lie hauin hartioil:a, ueen koiran konkaluil:a,
uea miekal:a uetehen, katkaise kala kaheksi!"
se on lieto lem:inkainen, poika, ueitik:a uerea,
miekan uiuoltansa uetai, lu:npuriian puoleltansa.
ueti miekal:a merut:a, alta laian lasket:ai—
itse uierahti uetehen, kourin a:ltohon kohahti.
si:ta sep:o ilmarinen tartui tuk:ahan urosta,
nostalti meresta miehen. itse tuon sanoiksi uirki,
"kaik:i on mieheksi kiuhat:u, pantu par:an kantaiaksi,
lisaksi sataluul:e, tuhan:el:e tiaut:eheksi!"
miekan uiuoltansa uetai, tupestansa tuiman rauan,
iol:a kalhaisi kaloa, alta laian liaimahut:i—
miek:a murskaksi mureni, eipa hauki tien:utkana.
uaka uanha uiainamoinen tuos:a tuon sanoiksi uirki,
"eiole teis:a puolta miesta, ei urosta kolman:esta!
kun konsa tulei tarue, miehen mielta ua:itahan,
sil:oin mieli melkeas:a, kaik:i toimi toisial:a."
itse miek:ansa uealti, tenpasi teraan rauan.
tiuonti miek:ansa merehen, al:e laian laŋet:eli
kalahauin hartioihin, ueen koiran konkaluihin.
miek:a luot:ihe luiahan, kitasihin ki:n:it:ihe.
si:ta uanha uiainamoinen nostalti kaloa tuota,
ueti haukia ueesta—hauki katkesi kaheksi;
pursto pohianan putosi, pia kaahti karpahasen.
io ot:i uenonen iuosta, pia:si pursi pu:toksesta.
uaka uanha uiainamoinen luot:i pur:en luotosel:e,
raahut:i rantehesen. katselei, kia:ntelei
tuota hauin pia:paloa. itse tuon sanoiksi uirki,
"ken on uanhin sulholoista, sepa hauki halkomahan,
kala uiploin ui:ltamahan, pia paloiksi pahkomahan!"
miehet pur:esta puhuat, uaimot lausui laitasilta,
"sa:ianpa kiaet sulim:at, sormet pi:utaian piuhim:at."
uaka uanha uiainamoinen ueti ueitsen huotrastansa,
kiuleltansa kiulman rauan, iol:a hauin halkaisei,
pahkoi kalan paloiksi. itse tuon sanoiksi uirki,
"ken on nuorin neitosista, sepa hauki keit:amahan
murkinaisiksi numuriksi, kalaisiksi lounahiksi!"
kiai neiet keit:amahan kiai kiluan kium:nenki.
si:ta hauki keitetahan, murkinoiahan muruina.
iaipa luita luotosel:e, kalanluita kal:iol:e.
uaka uanha uainamoinen noita tuos:a katselei,
katselei, kia:ntelei. sanan uirkoi, noin nimesi,
"mika tuostaki tulisi, noista hauin hanpahista,
leeasta leukalu:sta, ios oisi sepon paias:a,
luona taitaan takoian, miehen mahtaan kiasis:a?"
sanoi sep:o ilmarinen, "eitule tiuhiasta mitana,
kalan ruotasta kalua, ei seponkana paias:a,
luona taitaan takoian, miehen mahtaan kiasis:a."
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"niaistapa toki tulisi kalanluinen kanteloinen,
kun oisi osoaiata; soiton luisen la:tiiata."
kun eitoistatul:utkana, eiol:ut osoaiata,
soiton luisen la:tiiata, uaka uanha uiainamoinen
itse luoihe la:tiiaksi, tekiiaksi te:ntelihe.
la:ti soiton hauinluisen , suorit:i ilon ikuisen.
kust on kop:a kantelet:a? hauin su:ren leukalu:sta.
kust on naulat kantelet:a? ne on hauin hanpahista.
kusta kielet kantelet:a? hiuksista hi:en ru:han.
io oli soit:o suorit:una, ualmihinta kanteloinen,
soit:o su:ri hauinluinen, kantelo kalaneainen. 
tuli tuohon nuoret miehet, tuli nainehet urohot,
tuli poiat puolikaiset seka pienet pi:kalapset,
tiutot nuoret, uaimot uanhat, naiset keskikertaisetki,
kantelet:a katsomahan, soit:oa tiahuamahan.
uaka uanha uiainamoinen kiaski nuoren, kaiski uanhan,
kiaki keskikertaisenki soit:amahan sormil:ansa
tuota ruotaista romua, kalanluista kantelet:a.
soit:i nuoret, soit:i uanhat, soit:i keskikertaisetki.
nuoret soit:i, sormet notkui, uanhat uia:nti, pia uapisi—
ei ilo ilol:e nousnut, soit:o soitol:e iulen:ut.
sanoi lieto lem:inkainen, "oi te poiat puolialuiset,
teki tiut:aret tiuperat seka mu katala kansa!
eiole teis:a soit:aiata, oikein osoaiata!
tuokat:e minul:e soit:o, kantakat:e kanteloinen
kahen poluen piustun pia:han, kiun:en kium:enen nenahan!"
si:ta lieto lem:inkainen saip on kantelon kiasil:e,
ilon itsensa likem:a, soiton al:e sormiensa.
soit:oa soit:elei, kantelet:a kia:ntelei—
eipa soit:o soitakana, ei ilo iloakana.
sanoi uanha uiainamoinen, "eiole tias:a nuorisos:a,
kansas:a kasuaas:a eika uanhas:a uiaes:a
tuon on soiton soit:oiaista, tuon ilon iloaiaista.
ioko pohiola parem:in saisi soiton soit:amahan,
tuon ilon iloamahan, iospa laitan pohiolahan?"
lait:oi soiton pohiolahan, sa:tat:i sariolahan.
soit:i poiat pohiolas:a, soit:i poiat iot:a pi:at,
soit:i miehet naisek:ahat seka naiset miehek:ahat.
itsekin emanta soit:i, tuota kia:nti, tuota uia:nti,
tuota sormin suorit:eli, kiunsin kium:enin piteli.
soit:i poiat pohiolas:a, soit:i kansa kaikenlainen.
ei ilo ilol:e tun:u eika soit:o soitan:al:e—
kielet kierohon kiaiat, iouhet parkuiat pahasti,
ia:ni kaik:ui karkeasti, soit:o iulmasti sorisi.
sokea sopes:a nuk:ui, UK:O uanha u:nin pia:l:a.
UK:O u:nilta haan:ut, kiukahalta kirsahtanut
urahti unisiialta, nurahut:i nurkastansa,
"heretkat:e, heit:akat:a, luokat:e, lopet:akat:a!
puhki koruani puhui, liapi pia:ni liaukentai,
kaik:i kiaupi karuoil:eni, uiepi ui:koksi uneni!
ios ei soit:o suomen kansan uasta uaikuta ilol:e
eli u:uta unehen, makuusen ma:nit:ele,
ni:n uetehen uiskoot:e, a:ltoihin upot:ao:te,
tahi uiekot:e takaisin, soit:o tuon:e sa:t:aot:e
miehen tehnehen kiasil:e, sormil:e soit:eliian!"
soit:o kielin kerkiai, kantelo sanoin kaiahui,
"enuielauetehenioua, al:e a:ltoien asetu!
en:en soitan soit:aial:a, uaŋun uaian nahnehel:a."
iopa uiethin uisusti, kan:et:ihin kaunihisti
miehen la:tiian kiatehen, pi:utanehen poluuksil:e.
uaka uanha uiainamoinen, laulaia ianikuinen,
sormiansa suorit:ai, peukaloitansa pesei.
istuiksen ilokiel:e, laulupa:el:e paneikse
hopeisel:e miael:e, kultaisel:e kun:ahal:e.
ot:i soiton sormil:ensa, kia:nti kiauran poluil:ensa,
kantelen kiatensa al:e. sanan uirkoi, noin nimesi,
"tulkohonpa ku:lemahan, ku eilieneen:enku:l:ut
iloa ikirunoien, kaiahusta kanteloisen!"
si:ta uanha uiainamoinen alkoi soit:oa somasti
hauinruotaista romua, kalanluista kantelet:a.
sormet nousi notkeasti, peukalo iulos keeni.
io kiai ilo ilol:e, riemu riemul:e remahti,
tuntui soit:o soitan:al:e, laulu laulul:e tehosi.
helahteli hauin ham:as, kalan pursto purkaeli,
uluosi upehen iouhet, iouhet ratsun raik:ahuiat.
soit:i uanha uiainamoinen. eiol:ut sita metsas:a
ialan nelian iuokseata, koiin koik:elehtaata,
ku eitul:ut ku:lemahan, iloa imehtimahan.
oraat oientelihe lehuaselta lehuasel:e;
tuohon kiarpat kia:ntelihe, aioil:en aset:elihe.
hiruet hiup:i kankahil:a, iluekset piti iloa.
herasi susiki suolta, nousi karhu kankhalta
petaiaisesta pesasta, kutiskosta ku:sisesta.
susi iuoksi su:ret aset:ui, ueraial:e uieretaikse—
aita ka:tui kal:iol:e, ueraia ahol:e uieri.
si:ta ku:sehen kuahti, petaiahan piuorahut:i
soitantoa ku:lemahan, iloa imehtimahan.
tapiola tarka UK:O, itse metsolan isanta,
ia kaik:i tapion kansa, seka pi:at iot:a poiat,
kulki uuoren kuk:ulal:e, soit:oa taiuamahan.
itseki mesan emanta, tapiolan tarka uaimo,
sinisuk:ahan siroikse, punapaulahan paneikse;
luoihe koiun konkelol:e, lepan leŋol:en leahti
kanteloista ku:lemahan, soit:oa taiuamahan.
mi oli ilman lintuiaki, kahen si:en sirkoia,
ne tuliat tuiskutel:en, ki:atel:en ki:rehtiat
kun:ioa ku:lemahan, iloa imehtimahan.
kok:o kun kotona ku:li sen sorea suomen soiton,
heit:i pentunsa pesahan; itse luoiha lentamahan
soit:ohon sulan urohon, uiainamoisen uia:ntelohon.
korkealta kok:o lenti, halki piluien hauk:a,
alit a:l:oilta siuilta, ioutsenet sulilta soilta.
pieniaki peiposia, lintuia liertaia,
sirkuia satalukuisin, leioia liki tuhat:a
ilmas:a ihasteliat, hartioil:a ha:steliat,
tehes:a isan iloa, soitel:es:a uiainamoisen.
itse ilman luon:ot:aret, ilman inpuet ihanat,
iloa imeteliat, kanteloista ku:nteliat;
mika ilman uenpelel:a, taion ka:rel:a kaiot:i,
mika pienen piluen pia:l:a, rusoreunal:a rehot:i.
tuo ku:tar, korea inpi, neiti piaiatar piatea
piteliat pirtoiansa, ni:siansa nosteliat,
kultakaŋasta kutoiat, hopeista helskut:iat,
ia:rel:a punaisen piluen, pitkan ka:ren kan:ikal:a.
kunpa saiat ku:l:aksensa tuon sorean soiton ia:nen,
io pia:si piosta pirta, suistui suk:ula kiaesta,
katkesihe kultarihmat, helkahti hopeani:et.
eisitaoloistaol:ut, eiol:ut uees:akana
ean ku:en kulkeata, kalaparuea parasta,
ku eitul:ut ku:lemahan, iloa imehtimahan.
uipi hauit haŋotel:en, ueen koirat ueŋotel:en,
lohet luooilta samosi, si:kaset siuantehilta.
siaret pienet, ahuenetki, muiehetki, mu:t kalatki,
rin:oin ruokohon aiaikse, rantahan rakenteleikse
uirta uiainon ku:lemahan, soit:oa taiuamahan.
ahto, a:ltoien kuniŋas, ueen UK:O ruohoparta,
ueen kaluol:e ueaikse, luikahaikse lunpehel:e;
si:na ku:nteli iloa. itse tuon sanoiksi uirki,
"enole mointa en:en ku:l:ut sina ilmoisna ikana,
soitantoa uiainamoisen, iloa ikirunoian!"
sisarekset sotkot:aret, ran:an ruokoiset kialukset,
hi:poiat hiuksiansa, hapsiansa hariasiat
harial:a hopeapia:l:a, sukimel:a kultaisel:a.
sa:at ku:l:a ia:nen ouon, tuon on soitan:on sorea—
sulkahti suka uetehen, haihtui haria lainehesen.
iai hiukset hi:pomat:a, tukat kesken suorimat:a.
itseki ueen emanta, ueen euk:o ruokorinta,
iopa nousei meresta ia lapaikse lainehesta;
ruokorintahan riahti, uia:n:aikse uesikaril:e
tuota ia:nta ku:lemahan, soitantoa uiainamoisen,
kun oli ia:ni kum:anlainen, soitanto iulen sorea.
se si:hen sikein nuk:ui, uaipui ma:ta uatsal:ehen
kiriaan kien selal:e, pa:en paksun pal:eal:e.
si:na uanha uainamoinen soit:i piaian, soit:i toisen.
eiol:ut sita urosta eika miesta urheata,
ol:ut ei miesta eika naista kas:an kantaiata,
kel:en ei itkuksi kiaunut, kenen siuanta eisulan:ut.
itki nuoret, itki uanhat, itki miehet naimat:omat,
itki nainehet urohot, itki poiat puolikaiset,
seka poiat iot:a neiet, iot:a pienet pi:kasetki,
kun oli ia:ni kum:anleinen, ukon soitanto suloinen.
itsensaki uainamoisen ki:unel uieri ki:ukahteli.
tip:ui tilkat silmistansa, uieriat uesipisarat,
karkeam:at karpaloita, herkeam:at hernehia,
piuoream:at pi:un munia, piaream:at piaita pia:skun.
ueet uieri silmastansa, toiset toisesta norui.
putosiat poskipiail:e, kaunihil:e kasuoil:ensa,
kaunihilta kasuoiltansa leeil:e leuoil:ensa,
leeilta leuoiltansa reheil:e rin:oil:ensa,
reheilta rin:oiltansa piateil:e poluil:ensa,
piateilta poluiltansa iakapeuil:a ialoil:e,
ialkapeuilta ialoita ma:han al:e ialkoiensa
liapi ui:en uil:auaipan, kaut:a ku:en kultauiuonsa,
seitseman sinihamosen, sarkakauhtanen kaheksan.
uieriat uesipisarat luota uanhan uiainamoisen
ran:al:e meren sinisen, ran:alta meren sinisen
al:e seluien uesien, pia:l:e mustien murien.
si:ta uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"onko tias:a nuorisos:a, nuorisos:a kaunoises:a,
tias:a su:res:a suus:a, isos:a isan alas:a
ki:uneleni poimiiata alta seluien uesien?"
nuoret tuos:a noin sanoi seka uanhat uastoai,
"eiole tias:a nuorisos:a, nuorisos:a kaunoises:a,
tias:a su:res:a suus:a, isos:a isan alas:a
ki:unelesi poimiiata alta seluien uesien."
sanoi uanha uainamoinen, itse uirki, noin nimesi,
"kenpa tuoisi ki:uneleni, poimisi uesipisarat
alta seluien uesien, saisi multa sulkaturkin."
tuli korpo koikotel:en. sanoi uanha uiainamoinen,
"kiauos, korpi, ki:uneleni alta seluien uesien!
an:an sul:e sulkaturkin." eipa korpi sa:nutkana.
ku:li tuon sininen sotka, ni:n tuli sininen sotka.
sanoi uanha uiainamoinen, "use.in, seninen sotka,
su:l:asi sukelteleihet, uees:a uilot:eleihet—
kiaupa, poimo ki:uneleni alta seluien uesien!
sa:t sina parahan palkan—an:an sul:e sulkaturkin."
kiai sotka poimimahan uiainamoisen ki:uneleita
alta seluien uesien, pia:lta mustien murien.
poimi ki:unelet meresta, kanoti uiainol:e kiatehen—
io olimuiksimu:t:unehet, kasuanehet kaunoisiksi,
helmiski heristunehet, sinpsukoiksi si:ntunehet,
kuniŋasten kun:ioiksi, ualtoien ikiiloiksi.
uaka uanha uiainamoinen, toinen sep:o ilmarinen,
kolmas lieto lem:in poika, tuo onkaunis kaukomieli,
liaksi selual:e merel:e, lakeil:e lainehil:e
tuon:e kiulmahan kiulahan, pimeahan pohiolahan,
miehen siuoiahan siiahan, urohon upot:aiahan.
kenpa tuos:a soutaiaksi? iuks on sep:o ilmarinen—
sepa tuos:a soutaiaksi airoil:en iulimaisil:e;
toinen lieto lem:inkainen airoil:en alimaisil:e.
uaka uanha uiainamoinen itse istuihe perahan.
laskea karetelei; laski halki lainehien,
noien kuohuien koien, lak:ipiaien lainehien,
uasten pohian ualkamoita, en:en tiet:uia teloia.
iope tuon:e tultuansa, matkan pia:han pia:stuansa
uetiat uenosen ma:l:e, tenpasiat teruarin:an
teloil:e teraksisil:e, ualkamoil:e uaskisil:e.
tuliat tuil:e tuosta, pian pistihe sisal:e.
kiusui pohiolan emanta, tutkaeli tul:ehilta,
"mipa miehil:a sanoma, urohil:a u:si tieto?"
uaka uanha uiainamoinen, tuopa tuohon uastoai,
"sam:osta sanomat miesten, kiriokan:esta urosten—
saim:e sanpuen iaol:e, kiriokan:en katselul:e."
itse pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"ei pi:s:a kahen iakoa, oraas:a miehen kolmen.
hiua on sanpuen hiurata, kiriokan:en kahnatel:a
pohiolan kiimiaes:a, ua:ran uaskisen sisas:a.
hiua ol:a itseniki sam:on su:ren haltiiana."
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"kun etantane osoa, tuota sam:on toista puolta,
ni:n on kaiken kantenem:e, uienem:e uenhesem:e."
louhi, pohiolan emanta, tuo tuosta pahoin pahastui.
kutsui pohiolan kokohon, nuoret miehet miek:oinensa,
urohot asehinensa pia:n uaral:e uiainamoisen.
uaka uanha uiainamoinen kiai kanteloisehensa,
itse istui soit:amahan, alkoi soit:oa somasti.
tuota kaik:i ku:lemahan, iloa imehtimahan,
miehet mielel:a hiual:a, naiset su:l:a nauraal:a,
urohot uesis:a silmin, poiat ma:s:a poluil:ansa.
uiakea uiasut:elei, rahuahaista raukaisei—
kaik:i nuk:ui ku:nteliiat seka uaipui katseliiat;
nuk:ui nuoret, nuk:ui uanhat uiainamoisen soitantohon.
si:ta ui:sas uiainamoinen, tietaia ianikuinen,
tapasi on taskuhunsa, kulki kuk:aroisehensa.
ot:ai uniset neulat, painoi luomet luk:osehen
uiaelta uiasunehelta, urohilta uinuilta—
pani pitkahan unehen, ui:kom:aksi nuk:umahan
koko pohiolan perehen ia kaiken kiulaisen kansa.
meni sam:on sa:antahan, kiriokan:en katsontahan
pohiolan kiimiaesta, ua:ran uaskisen sisata,
iuheksan lukon takoa, takasaluan kium:enen:en.
tuos:a uanha uiainamoinen lauloa hiurahtelei
ua:ran uaskisen oil:a, kiilin:an liepehil:a—
iopa li:k:ui lin:an portit, iiarkui rautaiset saranat.
itse sep:o ilmarinen, tuopa tuos:a toisna miesna.
uoil:a uoiti luk:oloita, saranoita rasuasil:a,
iot: ei ukset uluahuisi, eika naukuisi saranat.
lukot sormin luksut:eli, saluat kuokal:a kohot:i—
io lukot lusuna uieri, oet uahuat aukieli.
si:ta uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"oi sie lieto lem:in poika, iulimainen iustaani!
mene sanpo ot:amahan, kiriokansi kiskomahan!"
tuopa lieto lem:inkainen tahi kaunis kaukomieli,
kiul:a kiarkas kiaskemat:a, kehumat:aki kepea,
meni sam:on sa:antahan, kiriokan:en kiskontahan.
sanoi tuon:e men:es:ansa, kerskaeli kiaues:ansa,
"mi liene: minus:a miesta, urosta UKON poias:a,
senpa sanpo si:rtukohon, kiriokansi kia:ntukohon
ialan oikean aul:a, takakan:an koskemal:a!"
si:r:ut:eli lem:nkainen, si:r:ut:eli, kia:n:ut:eli,
siulin sanpoa siuleili, poluin ma:s:a pu:haeli—
eipa sanpo li:kukana, kiriokansa kal:ukana;
sen oli iu:ret iu:r:uteltu iuheksan siulen siuahan.
hiua on hiarka pohiolas:a, iok on uahua uartalolta,
iulen sitkea siulta, suonilta koin sorea;
sen on siulta saruet pitkat, puolentoista turpa paksu.
ot:i hiaran heinikosta, auran pel:n pientarelta;
sil:a kiunti sam:on iu:ret, kiriokan:en ki:n:it:imet—
saipa sanpo li:k:umahan, kiriokansi kal:umahan.
si:ta uanha uiainamoinen, toinen sep:o ilmarinen,
kolmas lieto lem:inkainen sa:t:eliat sam:on su:ren
pohiolan kiimiaesta, ua:ran uaskisen sisasta.
ueiat sen uenosehensa, latiasiat laiahansa.
saiat sam:on purtehensa, kiriokan:en ka:ril:ensa;
tiuontiat uenon uesil:e, satalauan lainehil:e.
tiurskahti ueno uetehen, liaksi laioin lainehesen.
kiusui sep:o ilmarinen, sanan uirkoi, noin nimesi,
"min:e sanpo sa:tetahan, kun:epa kuletetahan
niailta paikoilta pahoilta, poloisesta pohiolasta?"
uaka uanha uiainamoinen itse uirki, noin nimesi,
"tuon:e sanpo sa:tetahan, kiriokansi kaimatahan
nenahan utuisen niemen, pia:han sa:ren terhenisen,
siel:a on:en ol:aksensa, ainian asuaksensa.
on siel:a uiahan siioa, toki paik:oa palanen,
siuomatointa, liuomatointa, miekan miehen kiaumatointa."
si:ta uanha uiainemoinen liaksi poies pohiolasta,
liaksi mielel:a hiual:a, iloten omil:e mail:e.
itse tuos:a noin saneli, "kia:n:u, pursi, pohiolasta,
kia:n:aite kohen kotia, perin mail:e ueirahil:e!
tu:it:ele, tu:li, purta, soutele, uesi, uenet:a,
an:a airoil:en apua, huoparil:e huoitusta
noil:a uialiil:a uesil:a, ulapoil:a aukeil:a!
oisiko airot pik:araiset, soutaiat uiahauiakiset,
pienoiset peranpitaiat, lapset laian hal:itsiiat,
an:a, ahto, airoiasi, uenet:asi, ue:n isanta,
airot u:et ia parem:at, mela toinen ia luienpi,
itse airoil:en asetu, soitaite soutamahan!
an:a iuosta puisen pur:en, rautahaŋan hak:ael:a
halki kuohuien koien, lak:ipiaien lainehien!"
si:ta uanha uiainemoinen laskea karehtelei.
itse sep:o ilmarinen, toinen lieto lem:inkainen,
nepa tuos:a souteleat, souteleat, iouteleat
seluia selan uesia, lakeita lainehia.
sanoi lieto lem:inkainen, "olipa en:en aikoinani,
oli uet:a soutaial:a seka uirta laulaial:a.
ua:n ei niut, niukuisin aioin tuota ku:l:a kul:oinkana
uenehes:a ueirentata, lainehil:a laulantata."
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"ei uesil:a uieremista, lainehil:a laulamista!
laulu laiskana pitai, uir:et souun ui:ut:ai.
piaia kultainen kuluisi, iuohut kesken iul:at:aisi
niail:a uialiil:e uesil:e, lakeil:a lainehil:a."
se on lieto lem:inkainen sanan uirkoi, noin niemsi,
"aika kuitenki kului, piaia kaunis karkelei,
iuo tul:a tuhut:elei, hiamara hiukut:elei,
ios etlaula poluenasi, hiurehi sina ikana."
laski uanha uiainamoinen selkea meren sinisen,
laski piaian, laski toisen. piaianapa kolmantena
tuo on lieto lem:inkainen ker:an toisen kertaeli,
"miks etlaula, uiainamoinen, hiurehi, hiuantolainen,
hiuan sam:on sa:tuasi, tien oikein osat:uasi?"
uaka uanha uiainamoinen, hianpa uarman uastoai,
"uarahainen laulan:aksi, aikainen ilonpioksi.
iasken laulanta sopisi, ilon te:nta kelpoaisi,
kun omat oet niakuisi, omat ukset uluahtaisi."
sanoi lieto lem:inkainen, "oisinko itse peras:a,
lauleleisin uoies:ani, kuk:uisin kiuetes:ani;
ehk eitoisteuoiakana, eikiul:inkiuetakan.
kun etlauloaluan:e, itse laulul:e rupean."
si:na lieto lem:inkainen, tuo on kaunis kaukomieli,
su:tansa soit:elei, siaeltansa sia:telei.
sai itse hiurailemahan, luoihe, kuria, kuk:umahan
iareal:a ia:nel:ansa, kiareal:a kulkul:ansa.
lauloi lieto lem:inkainen, kariahteli kaukomieli;
su li:k:ui, iiarisi parta, leukapielet lonkaeli.
laulu ku:lui loitom:al:e, uierahus uesien poik:i,
ku:lui ku:tehen kiulahan, seitseman selan iulitse.
kurki istui kan:on pia:s:a, mairan miat:ahan nenas:a,
sormiluitansa lukei, ialkoiansa nostelei.
sepa siaikahti koasti lem:inkaisen laulantata.
pia:sti kurki kum:an kulkun, siaikahti pahan siaelen;
heti luoihe lentamahan, lenti poik:i pohiolahan.
sit:e tuon:e tultuansa, pohian suol:e sa:tuansa
uiela parkaisi pahasti, iakeasti iariahteli—
sil:a pohioalan herat:i, pahan ual:an ualueut:i.
nousi pohiolan emanta unen pitkan ma:tu:ansa.
kiai kariakartanohon, iuoksi ri:stari:hen luoksi;
katselei karioansa, eloiansa aruelei—
eiol:utkarioakaon:ut, ri:stet:una ri:stoiansa.
io kiai kiimiael:e, ua:ran uaskisen oel:e.
sanoi tuon:e tultuansa, "uoi, poloinen, piaiiani!
iop on tia:l:a uieras kiaunut, kaik:i lukot lonkael:ut,
li:kutel:ut lin:an portit, siarkenut saranarauat!
oisko tia:lta sanpo sa:tu, otet:u omin lupinsa?"
io oli sielta sanpo sa:tu, anastet:u kiriokansi
pohiolan kiimiaesta, ua:ran uaskisen sisasta,
iuheksan lukon takoa, takasaluan kium:enen:en.
louhi, pohiolan emanta, tuo tuosta pahoin pahastui,
katsoi ualtansa uaiuan, alenean aruionsa.
u:tarta rukoelei, "ututiut:o, terhen:eiti!
seulo seulal:a utua, terhenista tepsut:ele,
laske talam taiahalta, auer ilmasta alen:a
selual:e meren selal:e, ulapal:e aukeal:e,
iot: ei pia:sta uiainamoisen, osata uantolaisen!
kun eituostakiul:intul:e, ikuturso, iaiion poika,
nosta pia:tasi meresta, lak:oasi lainehesta!
ka:taos kalean miehet, upota uantolaiset,
hiaita hiaiut urohot al:e a:ltoien siuien!
sa:ta sanpo pohiolahan uenehesta ueirimat:a!
kun eituostakiul:intul:e, oi UK:O, iuliiumala,
ilman kultainen kuniŋas, hopeinen hal:itsiia,
raken:a raiuinen ilman, nosta su:ri siaien uoima!
luo tu:li, liaheta a:lto aian uastahan uenet:a,
iot: ei pia:sta uiainamoisen, kulkea uantolaisen!"
ututiut:o, neiti terhen, uun huokui merel:a,
sumun ilmahan sukesi; piti uanhan uiainamoisen
kokonaista kolme iuota sisas:a meren sinisen
pia:semat:ansa peril:e, kulkemat:a kun:ekana.
iuon kolmen leat:uansa sisas:a meren sinisen
uirki uanha uiainamoinen, itse lausui, noin nimesi,
"eiole mies pahenpikana, uros untelonpikana
uul:a upot:aminen, terhenel:a uoit:aminen."
ueti uet:a kalual:ansa, merta miekal:e sialti.
sima siukui kaluan tiesta, mesi miekan roiskehesta—
nousi talma taiahal:e, utu ilmoil:en iuleni.
seluisi meri sumusta, meren a:lto auteresta;
meri su:reksi sukeutui, ma:ilma isoksi tiautui.
oli aikoa uiahainen, pirahteli pik:arainen.
io ku:lui koa kohina uierelta ueno punaisen;
nousi kuohu korkeaksi uasten purta uiainamoisen.
si:na sep:o ilmarinen toki siaikahti koasti—
ueret uieri kasuoiltansa, puna poskilta putosi.
ueti uiltin pia:nsa pia:l:e, iuli koruien kohenti,
peit:i kasuot kaunihisti, silmansa sitai parem:in.
itse uanha uiainamoinen katsoi uierel:a uesia,
luoi silmat siul:e pur:en. niaki kum:oa uiahaisen—
ikuturso, iaiion poika, uieres:a ueno punaisen
nosti pia:tansas meresta, lak:oansa lainehesta.
uaka uanha uiainamoinen saipa koruat kourihinsa.
koruista kohot:elei, kiusut:eli, lausut:eli,
sanan uirkoi, noin nimeis, "ikuturso, iaiion poika!
niksi sie meresta nousit, kuksi a:l:osta iulenit
etehen imehnisil:e, sa:nik:a kalean poian?"
ikuturso, iaiion poika, eika tuo ihastu tuosta
eika tuo koin pelastu eika uarsin uastaele.
uaka uanha uiainamoinen tarkoin toiste tutkaeli,
kolmasti koin kiusui, "ikuturso, iaiion poika!
miksi sie meresta nousit, kuksi a:l:osta iulenit?"
ikuturso, iaiion poika, io ker:al:a kolman:el:a
sanan uastaten sanoi, "siksi mie meresta nousin,
siksi a:l:osta iulenin—oli mieles:a minul:a
surmata suku kalean, sa:a sanpo pohiolahan.
kun niut lasket lainehisin, heitat uiela herian heŋen,
enpatoistetul:ekana etehen imehnisil:e."
sil:oin uanha uainamoinen heit:i herian lainehisin.
itse tuon sanoiksi uirki, "ikuturso, iaiion poika!
el:os sie meresta nousko, el:os a:l:osta iuletko
etehen imehnisil:e tiaman piaiuen perasta!"
senpa piaiuen perasta ei turso meresta nouse
etehen imehnisil:e, kuni ku:ta, aurinkoa,
kuni piaiea hiuea, ilmoa ihailtaata.
si:ta uanha uainamoinen laski e:l:a laioansa.
oli aikoa uiaainen, pirahteli pik:arainen.
io UK:O, iuliiumala, itse ilmoien isanta,
uirki tu:let tu:lemahan, sia:t raiut raiuamahan.
nousi tu:let tu:lemahan, sia:t raut raiuamahan.
koin liaik:ui liansitu:li, luoetu:li tuikut:eli;
enem:an etela tu:li, ita inkui ilkeasti;
kauheasti ka:k:o kariui, pohionen koin porasi.
tu:li pu:t lehet:omaksi, haupu:t haut:omaksi,
kaneruat kukat:omaksi, heinat helpehet:omaksi,
nosti mustia muria pia:l:e seluien uesien.
koin sil:oin tu:let tu:li, a:l:ot hak:asi alusta.
ueiat harpun hauinluisen, kantelon kalaneaisen
uiaen uel:amon hiuaksi, ahtolan ikiiloksi.
ahto a:l:oilta haainut, ahon lapset lainehilta;
ot:iat sorean soiton, kotihinsa koriasiat.
si:na uanhan uiainamoisen ueet silmihin uetihe.
itse tuon sanoiksi uirki, "sin:e sat:ui sa:lahani,
meni mielisoit:imeni, katosi ikiiloni!
en tuota enanpi sa:ne sina ilmoisna ikana
hauin hanpahan iloa, kalanluista luikutusta."
itse sep:o ilmarinen, tuopa tuiki tuskautui.
sanan uirkoi, noin nimesi, "uoi, poloinen, piaiani,
kun liaksin selil:e niail:e, ulapoil:e aukeil:e,
polin pu:l:e piuorial:e, uarual:e uapiseal:e!
io on tuk:a tu:lta niahnut, hius sia:ta hirueata,
parta piaia pahoia, niahnut niail:aki uesil:a;
haruoin on haaita tain:ut tu:lta en:en tuon niaoista,
noita kuohuia koia, lak:ipiaita lainehia.
io niut on tu:li turuanani, meren a:lto armonani!"
uaka uanha uiainamoinen, tuopa tuos:a aruelei,
"ei uenos:a uieremista, pur:es:a parahtamista!
itku ei hiaasta pia:sta, parku paiista pahoista."
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi, 
"uesi, kiel:a poikoasi, laine, lastasi epea,
ahto, a:ltoia aseta, uel:amo, ueen uiakea,
et:ei parsku par:aspuil:e, pia:se pia:l:e ka:rieni!
nouse, tu:li, taiahal:e, iulos piluihin aiaite,
sukuhusi, siuntuhusi, heimohon, perehesesi!
ela ka:a puista purta, uier:a hoŋaista uenet:a!
en:en ka:a pu:t palol:a, ku:set kum:uil:a kumoa!"
se onlieto lem:inkainen, itse kaunis kaukomieli
sanan uirkoi, noin nimesi, "tule, kok:o turialainen!
tuopa kolme sulkoasi, kok:o, kolme, ka:rne, kaksi
uaraksi uiahan uenehen, pahan pur:en par:aspu:ksi!"
itse laitoa lisasi, uarpehia ualmisteli;
li:t:i tuohon li:kalaiat, koko siulen korkeuiset,
a:l:on kiaumat:a iulitset, partahil:e parskumat:a.
io oli kiul:in laitoaki, uenehes:a uarpehia
tu:len tuiman tuikutel:a, a:l:on ankaran liukata,
kuohuia kulet:aes:a, miakipiaita mentaes:a.