8.02.2019

KALEALA — nelias kiria

Io niut kaukoni kuletin, sa:toin ahti saarelaisen
monen surman su:n ohitse, kalman kielen kantimetse
noil:e pohiolan pihoil:e, salakansan kartanoil:e.
niut onpi saneltaana, kielin kertoeltaana,
miten lieto lem:inkainen, tuo onkaunis kaukomieli,
tuli pohiolan tupihi, sariolan saluoksihin,
ilman kutsut:a pitoihin, airuhit:a iuomikihin.
tuop onlieto lem:inkainen poika, ueitik:a uerea,
heti kun tuli tupahan, astui keskilat:ial:e—
silta liek:ui lehmuksinen, tupa ku:sinen kumahti.
sanoi lieto lem:inkainen, itse uirki, noin nimesi,
"terue tian:e tultuani, terue teruehut:aial:e!
ku:les, pohiolan isanta! oisiko talos:a tias:a
ohria orosen pur:a, olut:a urohon iuoa?"
itse pohiolan isanta istui pitkan peuan pia:s:a.
tuop on tuolta uastoai, sanan uirkoi, noin nimesi,
"ol:ei talos:a tias:a, tan:erta orosen ol:a.
eika kiel:eta sinua, ios olet si:ol:a tuas:a,
oen su:s:a seisomasta, oen su:s:e, or:en al:a,
kahen kat:ilan uialis:a, kolmen koukin koskeil:e."
si:na lieto lem:inkainen murti mustoa haenta,
kat:ilaisenkerual:ista. sanan uirkoi, noin nimesi,
"lenpo tian:e liahtekohon, oen su:un seisomahan,
nokian:e nuohomahan, karstoia karistamahan!
eip en:en minun isoni eika ualtaanhenpani
seisonut siial:e sil:a, oen su:s:a, or:en al:a.
olipa siioa sil:oin—tanhua orihin ol:a,
tupa pestu miesten tul:a, sopet luoa sormikasta,
ua:rnat miesten tul:a, sopet luoa sormikasta,
ua:rnat miesten uantuhia, seinat miek:oia lael:a.
miksip eiole minul:e kuin en:en minun isol:e?"
si:ta si:rtihen iulem:a, piuorahtihe peuan pia:gan;
istuihe rahin nenahan, petaiaisen penkin pia:han—
rahi uastahan rasahti, petaiainen penki notkui.
sanoi lieto lem:inkainen, 'enpas liene lenpiuieras,
kun eituotane olut:a tuleal:e uierahal:e."
ilpator, hiua emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"oho poika lem:inkaisen! mi sinusta uierahasta!
tulit pia:ni polkemahan, aioni alentamahan!
ohrina oluet meil:e, makuiuomad maltahina,
leipomat:a uehnaleiat, lihakeitot keit:amat:a.
oisit iuota en:en tul:ut taik:a piaiea iialesta."
si:na lieto lem:inkainen murti su:ta, uia:nti pia:ta,
murti mustoa haenta. itse tuon sanoiksi uirki,
"iop on tia:l:a siuomat siuotu, hia:t iuotu, piot piet:u,
oluet osin iaeltu, meet miehin mit:aeltu,
kan:ut kan:et:u kokohon, tuopit rouk:oihin roit:u!
oi sie pohiolan emanta, pimentolan pitkaham:as!
piit hia:t hiaiun tiaal:a, kutsut koiran kun:ial:a.
leipoelit leiat su:ret, panit ohraiset oluet,
laitoit kutsut ku:sian:e, anoiat iuheksian:e—
kutsuit kuriat, kutsuit keuhat, kutsuit ruoiat, kutsuit roistot
kaik:i hoikat huonemiehet, kaitakauhtanat kasakat;
mu:n on kutsuit kaiken kansan minun heitit kutsumat:a!
mintahen tiama minul:e ominstani ohristani?
mu:t ne kantoi kauhasil:a, mu:t ne ti:skina tiput:i,
mina mia:rin miatkaelin, puolik:oisin putkaelin
omiani ohriani, kiuluamiani iiuia.
enniutliene lem:inkainen, en uieras hiuanniminen,
kun eituotane olut:a, pantane pata tulel:e,
keit:oa paan sisahan, leiiska sianlihoa,
siuoakseni, iuoakseni pia:han matkan pia:stuani."
ilpotar, hiua emanta, hianpa tuon sanoiksi uirki,
"ohoh pi:ka pik:arainen, oriani alinomainen!
pane keit:oa patahan, tuo olut:a uierahal:e!"
tiut:o pieni, tiuhia lapsi, pahin astian pesiia,
lusk:oien lu:tustaia, kapustoien ka:pustaia
pani keit:oa patahan—lu:t lihoista, pia:t kaloista,
uanhat na:tit naurihista, kuoret leiista koista.
toi si:ta olut:a tuopin, kan:un kalioa pahinta
iuoa lieto lem:inkaisen, ap:oa halunalaisen.
itse tuon sanoiksi uirki, "tok:o lie sinus:a miesta,
iuoioa tiaman oluen, tiaman kan:un ka:taiata?"
lem:inkainen, lieto poika, katsoi tuosta tuop:ihinsa—
touk:a on tuopin pohiukas:a, kia:rmehia keskimail:a;
ia:ril:a maot mateli, sisiliskot liuahteli.
sanoi lieto lem:inkainen, hauahut:i kaukomieli,
"tuopin tuoiat tuonelahan, kan:un kantaiat manal:e
en:en ku:n iulenemista, tiaman piaian pia:tumista!"
si:ta tuon sanoiksi uirki, "oh sina olut katala!
io niut iouuit ioutaihin, iouuit ioutaan iialil:e!
olut su:hun iuotanehe, ruhkat ma:an luotanehe
sormel:a nimet:omal:a, uasem:al:a peukalol:a!"
tapasip on taskuhunsa, kulki kuk:aroisehensa.
ot:i oŋen taskustansa, uiakarauan uiaskustansa,
tuonp on tunki tuop:ihinsa, alkoi onkia olut:a—
maot pu:t:ui onkehensa, uiakahansa kiut uihaiset.
saan nosti sam:akoita, tuhat mustia matoia,
luoi ne ma:han ma:n hiuiksi, kaik:i laski lat:ial:e;
ueti ueitsensa teraan, tuon on tuiman tup:irauan,
sil:a silpoi pia:t maoilta, katkoi kaulat kia:rmehelta
iuoi oluen on:eksensa, meen mustan mieliksensa.
sanan uirkoi, noin nimesi, "en mia liene lenpiuieras,
ken eituotane olut:a, parenpata iuotaata
uaraam:al:a kiael:a, su:rem:al:a astial:a,
tahi eioinasta iseta, su:rta son:ia tapeta,
hiarkea tupahan tuoa, sorkasia:rta huonehesen."
itse pohiolan isanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"mita sie tulitki tian:e, ken sinua ko:l:e kutsui?"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"korea kutsut:u uieras, koreanpi kutsumatoin.
ku:les, poika pohiolaisen, itse pohiolan isanta!
an:a ostoa olut:a, iuomoa rahanalaista!"
tuopa pohiolan isanta tuosta su:tui ia siuantui,
koin su:t:ui ia uihastui. lauloi lam:in lat:ial:e
lem:inkaisel:e etehen. sanan uirkoi, noin nimesi,
"tuos on ioki iuoaksesi, lanpi laikutel:aksesi."
mita huoli lem:inkainen! sanan uirkoi, noin nimesi,
"enole uaimoien uasik:a enka harka han:al:inen
iuomahan iakiesia, kanpiuet:a lak:imahan."
itse luoihe loitsimahan, laikahtihe laulamahan.
lauloi son:in lat:ial:e, hiaran su:ren, kultasaruen—
sepa lam:in kaik:aeli, iuoi iokosen on:eksensa.
pohiolainen, pitake poika, suen su:stansa sukesi;
senpa lauloi lat:ial:e surmaksi lihaan son:in.
lem:inkainen, lieto poika, lauloi ualkean iianiksen
lat:ial:e hiup:imahan sen sutosen su:n ees:a.
pohiolainen, pitka poika, lauloi koiran kouk:uleuan
tuon iianiksen tap:amahan, kierosilman kiskomahan.
lem:inkainen, lieto poika, lauloi or:el:e oraan,
orsil:a kapahumahan, koiran tuota hauk:umahan.
pohiolainen, pitka poika, lauloi niaan kultarin:an—
nia:ta nia:pasi oraan or:en pia:s:a istumasta.
lem:inkainen, lieto poika, lauloi ruskean reposen—
se siuoi nia:an kultarin:an, karuan kaunihin kaot:i.
pohiolainen, pitka poika, kanan su:stansa sukesi
sil:al:a sipamahan tuon reposen su:n ees:a.
lem:inkainen lieto poika haukan su:stansa sukesi,
kielelta kiapeakun:en—sepa kiskalti kanasen.
sanoi pohiolan isanta, itse lausui, noin nimesi,
"eitias:apiotparan:e, kun eiuierahatuiahen:e;
talo tiuol:e, uieras tiel:e hiuistaki iuomiŋista!
liahe tiasta, hi:en heit:o, luota kaiken ihmiskansan!
kotihisi, kon:a, koita, paha, ma:hasi pakene!"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"eimiestamanatensa:a, ei miesta pahenpatana
siialtansa si:rtumahan, paikalta pakenemahan."
sil:oin pohiolan isanta miekan seinalta sialti,
tenpasi tuliteransa. sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi sie ahti sa:relainen tahi kaunis kaukomieli!
mitelkam:e miek:oiam:e, katselkam:e kalpoiam:e,
minunko parenpi miek:a uainko ahti sa:relaisen!"
sanoi lieto lem:inkainen, "mita minun on miekastani,
kun onluis:alohkiel:ut, pia:kasuis:a katkiel:ut!
ua:n kuitenki kaikitenki, kun einuopiotparan:e,
mitelkiam:e, katselkam:e, kum:an miek:a mieluhunpi!
eip en:en minun isoni miek:amit:oia uaran:ut—
poiastako polui mu:t:ui, laspesta laii uiaheni!"
ot:i miekan, ri:sui rauan, tenpasi tuliteraisen
huotrasta hueksisesta, uiuosta uen:onselkaisesta.
mit:eliat, katseliat noien miek:oien pitu:t:a—
olipa pik:uista pitenpi miek:a pohiolan isan:an,
iuhta kiun:en mustekaista, puolta sormuen nielta.
sanoi ahti sa:relainen, uirkoi kaunis kaukomieli,
"sinunpa pitenpi miek:a—sinun e:l:a iskeminen."
si:ta pohiolan isanta sialteli, siep:aeli,
taoit:aeli, eitaan:ut, lem:inkaista pia:lekehen.
ker:an ortehen osasi, kamanahan kapsahut:i—
orsi poik:i otskahut:i, kama kaheksi lenti.
sanoi ahti sa:relainen, uirkoi kaunis kaukomieli,
"min taki pahoa or:et, kamana tihua tiuota,
iot:a orisa osoitat, kamanata kapsut:elet?
ku:le, poika pohiolaisen, itse pohioln isanta!
tukela tora tuas:a, seikat ak:oien seas:a—
tuan u:en tuermlem:e, lat:iat uerin panem:e.
kiaukam:e ulos pihal:e, ulos pel:ol:a torahan,
tanterel:e tap:elohon! pihal:a ueret parem:at,
kaunihim:at kartanol:a, luonteaisem:at lumel:a."
mentihin ulos pihal:e. taat:ihin lehman talia,
leitet:ihin pihal:e senp on pia:l:a seistaksensa.
sanoi ahtoi sa:relainen, "ku:lesta, sa pohian poika!
sinunpa pitenpi miek:a, sinun kalpa kauheanpi
ehka tuon on taruin:etki, en:enkuin ero tulei
tahi kaula katkeai—iske pia:lta, pohian poika!"
iski pia:lta pohian poika. iski ker:an, iski toisen,
kohta kolmasti rapasi; eipa oike.in osoita,
lipaise lihoakana, ota ei oruasket:uana.
sanoi ahti sa:relainen, uirkoi kaunis kaukomieli,
"an:apas minaki koitan, io se on uuoroni minunki!"
tuopa pohiolan isanta eituostatotel:aol:ut—
iuha iski, eiepail:ut, tarkoit:eli, eitaan:ut.
tulta tuiski tuima rauta, tera uarsin ualkeata
kiaes:a lieto lem:inkaisen; liaksi loiste loitom:aksi,
uasten kauloa ualahti tuon on poian phiolaisen.
sanoi kaunis kaukomieli, "ohoh pohiolan isanta!
ni:np on kaulasi, katalan, kuni koite ruskeana!"
tuopa poika pohiolaisen, itse pohiolan isanta,
sin:e si:rti silmiansa piain kauloa omoa.
tuop onlieto lem:inkainen si:na liuoa silpahut:i,
iski miesta miekal:ansa, kaahut:i kalual:ansa.
liuop on ker:an luimahut:i—laski pia:n on pia:lta olka,
kal:on kaulalta sialti; uei kuin na:tin naurihista
tahik:a tiahkan olesta, ean kaikesta kalasta.
pia:hut piuorahti pihal:e, miehen kal:o kartanol:e,
kuni nuolen noutaes:a pu:sta kop:elo putosi.
sata oli seiasta miael:a, tuhat piustos:a pihal:a,
saoin piaita seipahis:a. iuks on seias ilman pia:t:a—
tuop onlieto lem:inkainen ot:i pia:n poian piatoisen,
kantoi kal:on kartanolta senki seipahan nenahan.
si:ta ahti sa:relainen tuo onkaunis kaukomieli,
tupahan palat:uansa sanan uirkoi, noin nimesi,
"tuo uet:a, uihainen pi:ka, kiasiani pestakseni
uerista pahan isan:an, hiaiun miehen hurmehista!"
pohian ak:a siuan:uksenti, siuan:uksenti, su:tuksenti.
lauloi miesta miekal:ista, asehel:ista urosta,
sa miesta miekal:ista, tuhat kaluan kantaiata
pia:n uaral:e lem:inkaisen, kaukomielen kaulan pia:le.
io aika tosin tulei, piaa li:tol:e lipui,
toki kiaupi tuskem:aksi, liaulem:aksi lankeai
asuskel:a ahti poian, lem:inkaisen leuhutel:a
nois:a pohiolan piois:a, salaioukon iuomiŋis:a.
io niut ahti sa:relainen, itse lieto lem:inkainen,
pistaiksen on pi:lemahan, painaikse panekemahan
pimeasta pohiolasta, saŋasta saran talosta.
liaksi tuiskuna tuasta, sauna pihal:e sa:pi
pakohon pahoia tiuota, pil:oiansa pi:lemahan.
ni:n pihal:e tultuansa katseleikse, kia:nteleikse,
etsi entista orit:a. niae eientista oroa—
niaki pa:en pel:on pia:s:a, paiupehkon pientarel:a.
mikas neuoksi tulei, mika neuon antaiaksi,
et:ei pia pahoin menisi, tuk:a turhiin tulisi,
hius hieno lankeaisi niail:e pohiolan pihoil:a?
io kumu kiulasta ku:lui, tomu toisista taloista,
uialkutus kiulan uialilta, silman isku ik:unoilta.
tuos:a lieto lem:inkaisen, tuon on ahti sa:relaisen,
tiautui toisiksi rueta, piti mu:ksi mu:tel:aita.
kok:ona iulos kohosi, tahtoi nousta taiahal:e—
piaia polti poskipiaita, ku:hut kulmia ualaisi.
si:na lieto lem:inkainen uk:oa rukoelei,
"oi uk:o, hiua iumala, mies ontarka taiahinen,
iiumiupiluien pitaian, hat:aroien hal:itsiia!
la:ipa utuinen ilma, luopa pilui pik:arainen,
ionka suoias:a menisin, kotihini koit:eleisin
luoksi ehtoisen emoni, tiuko ualtaanhenpani!"
lentea lekut:elei, katsoi ker:an iialkehensa—
keksi harmoan haukan sen silmat paloi tulena
kuni poian pohiolaisen, pohian entisen isan:an.
sanoi harmoa hauk:a, "ohoh ahti ueik:oseni!
muistatko muinaista sotoa, tasapia:ta tap:eloa?"
sanoi ahti sa:relainen, uirkoi kaunis kaukomieli,
"hauk:ani, lintuseni! kia:nnaite kohin kotia!
sano tuon:e tultuasi pimeahan pohiolana,
'koa on kokko kourin sa:a, kiunalintu kiunsin siuoa.'"
io kohta kotihin ioutui luoksi ehtoisen emonsa
su:l:a surkean:aol:a, siuamel:a siunkeal:a.
emo uastahan tulei kulkies:ansa kuioa,
aitouierta astues:a. en:at:i emo kiusua,
"poikueni, nuorenpani, lapseni, uakauanpani!
mit olet pahoil:a mielin pohiolasta tul:es:asi?
onko sarkoin ua:r:et:una nois:a pohiolan piois:a?
ios on sarkoin ua:r:et:una, sa:t sine parem:an sarkan,
ta:t:osi soasta sa:man, taoit:aman tap:elosta."
sanoi lieto lem:inkainen, "oi emoni, kantaiani!
ken mun sarkoin ua:rteleisi! itse ua:rtaisin isan:at,
ua:rtaisin sata urosta, tuhat miesta tun:ustaisin."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "mit olet pahoil:e mielin?
oletko uoitet:u orihin, heriat:u heosen uarsoin?
ios olet uoitet:u orihin, ostaos ori parenpi
ison sa:mil:a eloil:a, uanhem:an uarustamil:a!"
sanoi lieto lem:inkainen, "oi emoni, kataiani!
ken mun heriasi heosin eli uarsoin uoit:eleisi!
itse heriasin isan:at, uoit:aisin oron aiaiat,
miehet uankat uarsoinensa, urohot orihinensa."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "mit olet pahoil:a mielin,
kuta siunkein siuamin pohiolasta tultuasi?
oletko naisin nauret:una eli pi:oin pilkat:una?
ios olet naisin nauret:una eli pi:oin pilkat:una,
toiset toiste pilkatahan, naiset uasta nauretahan."
sanoi lieto lem:inkainen, "oi emoni, kantaiani!
ken mun naisin naurat:aisi eli pi:oin pilkoaisi!
itse nauraisin isan:at, kaik:i pi:at pilkoasin,
nauraisin sataki naista, tuhat mu:ta morsianta."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "mi sinul:a, poikueni?
on sul:e satunen sa:nut pohiolas:a kiaues:asi,
uainko li:oin siuotuasi, siuotuasi, iuotuasi
olet iuosil:a siioil:a niahnut outoia unia?"
sil:oin lieto lem:inkainen sai tuos:a sanoneheksi, 
"akat noita aruelkohot iuosia unen:akoia!
muistan iuol:iset uneni, sen parem:in piaial:iset.
oi emoni, uanha uaimo! sia:li siak:ihin easta,
pane iauhot paltinahan, suolat riepuhun soita!
pois tuli poial:e liahto, matka ma:sta ot:aminen,
tiasta kul:asta ko.ista, kaunihista kartanosta—
miehet miek:oia hioat, kiarestaat keiha.ita."
emo en:at:i kiusua, uaian niahnut ua:itel:a,
"miksi miek:oia hioat, kiarestaat keiha.ita?"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"siksi miek:oia hioat, kiarestaat keiha.ita—
mun poloisen pia:n uaral:e, uasten kauloa katalan.
tuli tiuo, tapahtui seik:a noil:a pohiolan isan:an.
nousi pohiola sotahan, takaturma tap:elohon
uasten uaiaista minua, iuksinaisen iunparil:a."
emo tuon sanoiksi uirki, lausui uanhin lapsel:ensa,
"io sanoin mine sinul:e, io uainen uaroit:elinki,
iuha kieltea kiakesin liahtemasta pohiolahan.
mahoit ol:a oikeas:a, elea emon tu.il:e,
oman uanhem:an uaras:a, kantaiasi kartanos:a,
eioisi sotoa sa:nut, tapahtunut tap:eloa.
kun:e niut, poikani poloinen, kun:e kan:et:u katala,
liahet pil:an pi:lantahan, tiuon pahan pakenentahan,
et:ei pia pahoin menisi, kaula kaunis katkeaisi,
tuk:a turhiin tulisi, hius hieno lankeaisi?"
sanoi lieto lem:inkainen, "entiea sita siioa,
kun:e painuisin pakohon pil:oiani pi:lamahan.
oi emoni, kantaiani! kun:e kiasket pi:lemahan?"
sanoi iaiti lem:inkaisen, itse lausui, noin nimesi,
"en mia tiea, kun:e kiasken, kun:e kiasken ia kehoita.
menet mian:uksi miael:e, kataiaksi kankahal:e,
tuho siel:aki tulei, koa on:i kohtoai—
use.in miakinen miantu piarepuiksi leikatahan,
use.in kataia kaŋas seipahiksi karsitahan.
nouset koiuksi norol:e tahik:a lehtohon lepaksi,
tuho siel:aki tulisi, koa on:i kohti saisi—
use.in noroinen koiu pinopuiksi pilkotahan,
use.in lepik:olehto hakatahan halmeheksi.
menet mariaksi miael:e, puolukaksi kankahal:e,
nial:e mail:e mansikoiksi, mustikoiksi muil:e mail:e,
tuho siel:aki tulisi, koa on:i kohtoaisi—
nop:isiat nuoret neiet, tinarin:at ri:pisiat.
mene hauiksi merehen, si:aksi silaiokehen,
tuho siel:aki tulisi, koa lop:u loukahtaisi—
mies nuori, noentolainen, ueisi uerk:onsa uesil:e,
nuoret nuotal:a uetaisi, uanhat saisi uerkol:ansa.
menet lieto lem:inkainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"itse tiean ilkeim:at, paikat aruoan pahim:at,
kus:a surma suin pitaisi, koa lop:u loukahtaisi.
oi emo, elat:aiani, ma:m:o, maionantaiani!
kun:e kiasket pi:lemahan, kun:e kiasket ia kehoitat?
aian on surma su:n ees:a, paha piaia par:an pia:l:a,
iuksi piaia miehen pia:ta, tuskin tiautehen sitana."
sil:oin iaiti lem:inkaisen itse uirki, noin nimesi,
"sanon ma hiuanki paikan, ani armahan nimita,
mis:a pi:l:a pil:muksen, paeta pahanalaisen—
muistan ma:ta pik:uruisen, tiean paik:oa palasen,
siuomatointa, liumatointa, miekan miehen kiaumatointa.
sie uan:o ualat ikuiset, ualehet:omat, uakaiset,
ku:n:a, kium:en:a kesana et sotia kiauaksesi
hopeankana halul:a tahi kul:an tarpehel:a!"
sanoi lieto lem:inkainen, "uan:on mie ualat uakaiset,
en kesana ensimaisna, tok en uiela toisnakana
sa:a su:rihin sotihin, noihin miekan melskehisin.
uiel on ha:at hartiois:a, siuat reiat riuntahis:a
entisistakin iloista, men:ehista melskehista
su:ril:a sotamia.il:a, miesten tap:otanteril:a."
sil:oin iaiti lem:inkaisen sanan uirkoi, noin nimesi,
"otapa isosi pursi, liahe tuon:e pi:lemahan
iulitsa meren iuheksan, meripuolen kium:enet:a,
sa:rehen selal:isehen, luotohon merel:isehen!
siel: en:en isosi pi:li, seka pi:li iot:a sialui
su:rina sotakesina, uainouuosina ko.ina;
hiua oli siel:a ol:aksensa, armas aikael:aksensa.
siel:a pi:le uuosi, toinen, kiau kotihin kolman:al:a
tutuil:a ison tu.il:e, uanhenpasi ualkamoil:e!"
lem:inkainen, lieto poika, itse kaunis kaukomieli,
sa:pi siak:ihin easta, kesauoita uak:ahansa,
uuoeksensa uoita siuoa, toiseksi sianlihoa.
si:ta liaksi pi:lemahan, seka liaksi iot:a ioutui.
sanan uirkoi, noin nimesi, "io liahenki, io pakenen
koko kolmeksi kesaksi, ui:tseksi uuotoseksi.
heitan ma:t matoien siuoa, lehot iluesten leata,
pel:ot peuran piehtaroia, ahot hanhien asua.
hiuasti, hiua emoni! kun tulei pohiian kansa,
pimentolan pitka iouk:o pia:tani kiuselemahan,
sanopa samon:eksi, minun tia:lta men:eheksi
saman kasken ka:t:uani, ioka io on leikat:una!"
uetaisi uenon uesil:e, laski laian lainehil:e
teraksisilta teloilta, uaskisilta ualkamoilta.
ueti pu:hun puriehia, ua:t:ehia uarpapu:hun;
itse istu.i perahan, la:it:ihe laskemahan
kokan koiuisen noiahan, melan uartean uarahan.
sanan uirkoi, noin nimesi, itse lausui ia pakisi,
"puhu, tu:li, puriehesen, ahaa, aia alusta!
an:a iuosta puisen pur:en, men:a miantuisen uenehen
sa:rel:e sanat:omal:e, niemel:e nimet:omal:e!"
tu:li tu:it:i uenoista, meren tiusrku tiuon:ut:eli
seluia selan uesia, ulapoita auke.ita;
tu:it:eli ku:ta kaksi, ku:n on kohta kolman:enki.
tuos:a istui niemen neiet ran:al:a meren sinisen;
katseleat, kia:nteleiat, silmat piain sinista merta.
kenpa uuot:i uelieansa, toioi ta:t:onsa tulean;
sepa uasta uarsin uuot:i, ioka uuot:i sulhoansa.
kaukoa niaku.i kauko, kaukon laia loitonpata—
on kuin pieni piluen lonka ue:n ia taiahan uialil:a.
niemen neiet arueleat, sa:ren inpuet sanoat,
"mipa tuo merel:a outo, kupa kum:a lainehil:a?
kun ol:et omainen laia, sa:ren pursi purieniek:a,
ni:n kohin kotia kia:n:u, uasten sa:ren ualkamoita—
saisim:e sanomat ku:l:a, uiestit mailta uierahilta,
rauhas:ako rantakansat uainko uainos:a elaat."
tu:li puriet:a punoi, a:lto laioa aieli.
pian lieto lem:inkainen luot:i pur:en luotosel:e,
laski laian sa:ren pia:han, sa:ren niemuen nenahan.
sanoi tuon:e sa:tuansa, tutkaeli tultuansa,
"onko sa:rel:a siioa, ma:ta sa:ren manterel:a
uetea uenet:a ma:l:e, purta kuial:a kumota?"
sa:ren inpuet sanoat, niemen neiet uastoaat,
"onpa sa:rel:a siioa, ma:ta sa:ren manterel:a
uetea uenet:a ma:l:e, purta kuial:e kumota—
tia:l: on ualkamat uaraat, ran:at tiaun:ansa teloia,
ios saisit saoin uenehin, tulisit tuhansin pursin."
si:ta lieto lem:inkainen uealti uenehen ma:l:e,
pur:en puisil:e teloil:e. itse tuon sanoiksi uirki,
"onko sa:rel:a tiloa, ma:ta sa:ren manterel:a
pi:l:a miehen pienek:aisen, paeta uiahaakisen
su:rista sotaiiumuista, teran miekan melskehista?"
sa:ren inpuet sanoat, niemen neiet uastoaat,
"onpa sa:rel:a tiloa, ma:ta sa:ren manterel:a
pi:l:a miehen pienek:aisen, paeta uiahaakisen—
li:at meil: on lin:at tia:l:a, kalhot kartanot asua,
ios saisi saan urosta, tulisi tuhan:en miesta."
si:ta lieto lem:inkainen sanan uirki, noin nimesi,
"onko sa:rel:a tiloa, ma:ta sa:ren manterel:a,
pieni kolka koiik:oa ia murunen mu:ta ma:ta
minun kaski ka:takseni, hiua hu:hta ra:taksni?"
sa:ren inpuet sanoat, niemen neiet uastoaat,
"eiole sa:rel:a tiloa, ma:ta sa:ren manterel:a
iuhta selkasi siioa, ma:ta karpion aloa
sinun kaski ka:taksesi, hiua hu:hta ra:taksesi—
sa:ren ma:t saroin iaet:u, pel:ot pirstoin mit:aeltu,
aholoista arpa liuotu, nurmista keraiat kiautu."
uirkoi lieto lem:inkainen, kiusui kaunis kaukomieli,
"onko sa:rel:a siioa, ma:ta sa:ren manterel:a
minun laulut laulal:ani, pitkat uir:et uieretel:a?
sanat su:s:ani sulaat, ikenil:ani itaat."
sa:ren inpuet sanoat, niemen neiet uastoaat,
"onpa sa:rel:a siioa, ma:ta sa:ren manterel:a
sinun laulut laulel:asi, hiuat uir:et uieretel:a,
lehot leik:i liuoaksesi, tan:er tanhuel:aksesi."
si:ta lieto lem:inkainen iopa luoihe laulamahan.
lauloi pihlaiat pihoil:e, tam:at keskitanhu.il:e,
tam:el:e tasaiset oksat, ioka oksal:en omenan,
omenal:e kultapiuoran, kultapiuoral:e kiakosen—
kun kiaki kukahtelei, kulta su:sta kuohahtai,
uaski leuoilta ualui, hopea hohahtelei
kultaisel:e kun:ahal:e, hope.isel:e miael:e.
uiela lauloi lem:inkainen, uiela lauloi ia saneli,
lauloi hiekat helmiliuoksi, kiet kaik:i ki:ltaiksi,
pu:t kaik:i punertaiksi, kukat kul:ankaruaisiksi.
si:ta lauli lem:inkainen, lauloi kaion kartanol:e,
kultakan:en kaion pia:l:e, kultakapan kan:en pia:l:e,
iosta ueikot uet:a iuoat, siskot silmia peseat.
lauloi lam:in tanterel:e, lanpihin siniset sorsat,
kulmat kulta, pia hopea, kaik:i uarpahat uasesta.
imehtiat im:et sa:ren, niemen neiet kum:eksiat
lem:inkaisen laulantoa, urohon osoantoa.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"laulaisin hiuanki uir:en, kaunihinki kaukut:aisin,
kun oisin katoksen al:a, pia:s:a pitkan pintapeuan.
kun eitiautune tupoa, lainat:ane lat:iata,
io puran sanat salol:e, ka:an uir:et ui:ak:ohon."
sa:ren inpuet sanoat, niemen neiet arueleat,
"on meil:a tupia tul:a, kalhot kartanot asua,
uiea uirtesi uilesta, sanat sa:a ulkoisesta."
si:ta lieto lem:inkainen heti tultua tupahan
lauloi tuopit tuon:enpata pia:han pitkan pintapeuan,
tuopit tiautehen olut:a, kan:ut kaunihit simoa,
ua.it uarpelaitehil:e, kupit kuk:uraku.ul:e—
olipa olut:a tuopit, met:a kan:ut kan:et:una,
uoita pantuna uaral:e ia si:hen sianlihoa
siuoa lieto lem:inkaisen, kaukomielen mielitel:a.
koin on korea kauko—eipasiuomahanrupea
ueitset:a hopeapia:t:a, kurakset:a kultaiset:a.
sai ueitsen hopeapiaisen, lauloi kultaisen kuraksen;
si:ta siuopi kiul:iksensa, iuoi olut:a on:eksensa.
si:ta lieto lem:inkainen kaeli kiulia miuoten
sa:ren inpien ilos:a, kas:apiaien kauneus:a.
kun:epiain on pia:ta kia:nti, si:na su:ta suihkatahan,
kun:e kiat:ansa oienti, si:na kiat:a kiapsatahan.
kiai iuol:a iuoitsimas:a, pime.il:a pilkoisil:a.
eiol:ut sita kiulea, kus: ei kium:enen taloa,
eikol:ut sita taloa, kus: ei kium:enen tiutarta,
eikapa sita tiutarta, ei sita emosen lasta,
kunk ei uierehen uenunut, kiasiuarta uaiutel:ut.
tuhat tunsi morsianta, saan leskia lepasi.
kaht eiol:ut kium:enes:a, kolmea koko saas:a
pi:koa pitamatointa, leskea lepa:matointa.
ni:npa lieto lem:inkainen elea nutustelei
koko kolmisen kesea sa:ren su:ris:a kiulis:a;
ihastut:i sa:ren im:et, kaik:i lesketki leput:i.
iiai iuksi leput:amat:a, iuksi uanha inpi ruk:a,
se on pia:s:a pitkan niemen, kium:enen:es:a kiualas:a.
io oli matka mieles:ansa liahtea omil:e mail:e.
tuli uanha inpi ruk:a, itse noin sanoiksi uirki,
"kauko ruk:a, miesi kaunis! kun etmuistane minua,
an:an tia:lta men:es:asi iuosta purtesi kiehen."
eiku:l:ut kukot:a nousta, kanan lapset:a karata
senki inpuen ilohon, naisen raukan naurantahan.
ni:n piaiana mu:tamana, iltanan moniahana
la:ti li:ton noustaksensa en:en ku:ta, kuk:oaki.
nousi en:en l:it:oansa, en:en ehtoaikoansa.
liaksi kohta kulkemahan, kiulitse uaeltamahan
senki inpuen ilohon, naisen raukan naurantahan.
iuol:a iuksin kiaues:ansa, kulkies:ansa kiulitse
tuon:e niemen pitkan pia:han, kium:enentehen kiulahan,
einiahnut sita kotoa, kus: ei kolmea kotoa,
einiahnut sita urosta, ku ei miek:oa hionut,
tap:arata tahkael:ut pia:n uaral:e lem:inkaisen.
sil:oin lieto lem:inkainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"uoi, piaiuinen piaia nousi, armas aurinko kohosi
mun, poian poloisen, pia:l:e, pia:l:e kaulani katalan!
lenpoko iuhen urohon so.is:ansa suoielei,
uaipois:ansa uarielei, ka:uis:ansa kaitselei
pia:l:a sa:es:a satoien, tuhansen tunkies:a!"
iiai neiet siuliamat:a, siulitut haloamat:a.
io uieri ueneteloil:e luoksi purtensa poloinen—
purs onpoltet:u poroksi, kiupeniksi kiuelteltu!
io tunsi tuhon tulean, hiatapiaian pia:l:e sa:an.
alkoi ueistea uenet:a, u:t:a purta pu:hael:a.
puita pu:t:ui pur:en sep:a, lautoia uenon tekiia.
sa:pi pu:ta pik:uruisen, lautoa ani uahaisen—
ui:si uartinan murua, ku:si tain:an tait:umoa.
si:ta ueistai uenosen, u:en pur:en pu:hoai.
teki tieol:a uenet:a, tietoisil:a tehtahil:a;
iski ker:an—liaksi laita, iski toisen; siuntui toinen,
iski ker:an kolman:enki; si:ta sai koko uenonen.
io tiuonti uenon uesil:e, laski laian lainehil:e.
sanan uirki, noin nimesi, itse lausui ia pakisi,
"kupliksi, ueno, uesil:e, lunpehiksi lainehil:e!
kok:o, kolme sulkoasi, kok:o, kolme, ka:rne, kaksi
uaraksi uiahan uenehen, pahan pur:en par:aspu:ksi!"
astaiksen aluksehensa, uierahti uenon perahan,
al:a piain, pahoil:a mielin, kaiken kal:el:a kiuparin,
kun eisa:nut iuota ol:a eika piaiia elel:a
sa:ren inpien ilois:a, kas:apiaien karkelois:a.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"pois tuli poial:e liahto, matkansa maioilta niailta,
niaista inpien iloista, kaunokaisten karkeloista.
ua:n toki liahet:uani, minun tia:lta mentuani
eipainpuetiloin:e, kas:apia:t eikalketel:e
niail:a tuhmil:a tuil:a, kataloil:a kartanoil:a."
iopa itki sa:ren im:et, niemen neiet uaikeroitsi,
"mita liaksit, lem:inkainen, urkenit, urosten sulho?
liaksitko pi:koien piuhu:t:a uainko uaimoien uiahut:a?"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"liahe en pi:koien piuhu:t:a enka uaimoien uiahu:t:a—
saisin ios sataki naista, tuhat pi:koa piel:a.
sita liaksi, lem:inkainen, urkenin, urosten sulho,
kun tuli koa ikaa, ikaa omia maita,
oman ma:ni mansikoita, oman ua:ran ua:pukoita,
oman niemen neitosia, oman kartanon kanoia."
si:ta lieto lem:inkainen laski laiansa ulom:a.
tuli tu:li, tuon puhalti, tuli a:lto, tuon aieli
selal:e meren sinisen, ulapal:e aukeal:e.
iiaiat raukat ran:ikol:e, uienoiset uesikiel:e,
sa:ren im:at itkemahan, kultaiset kuiertamahan.
sini itki sa:ren im:at, niemen neiet uoiker:ehti,
kuni puriepu niakui, rautahanki haimentai.
ei he itke puriepu:ta, rautahankia haloa—
itki puriepu:n alaista, hankinuoran haltiiata.
itse itki lem:inkainen, sini itki ia sureksi,
kuni sa:ren ma:t niakui, sa:ren hariut haimentai.
ei hian itke sa:ren maita, sa:ren hariuia haloa—
itki sa:ren iunpu.ita, noita hariun hanhosia.
si:ta lieto lem:inkainen laskei sinista merta.
laski piaian, laski toisen. piaial:apa kolman:el:a
nousi tu:li tu:lemahan, ilman ranta riehkumahan,
su:ri tu:li luotehinen, koa tu:li koil:istu:li—
ot:i laian, ot:i toisen, uikelti koko uenehen.
si:ta lieto lem:inkainen kia:ntihe kiasin uetehen,
liaksi sormin soutamahan, ialoil:a meloamahan.
uituansa iuon ia piaan, melke.in melat:uansa
niaki piluen pik:uruisen, piluen loŋan luotehes:a.
sepa ma:ksi mu:t:elihe, niemeksi panet:elihe.
nousi niemel:e talohon. liuoti eman:an leipomas:a,
tiut:aret taput:amas:a, "oi onehtoinen emanta!
kunpa niakani niakisit, asiani aruoaisit,
iuosten tuop:sien olut:a, sirusen sianlihoa,
sen panisit paistumahan, uuolaisisit uoita pia:l:e
siuoa miehen u:punehen, iuoa uinehen urohon.
io olen uinut iuot ia piaat meren a:an a:ltoloita,
ioka tu:li turuanani, meren a:l:ot armonani."
tuopa ehtoinen emanta meni ait:ahan miael:e,
uuoli uoita ait:asesta, sirusen sianlihoa;
sen panei paistumahan siuo miehen nialkahisen,
tuopi tuopil:a olut:a iuoa uinehen urohon.
antoi si:ta u:en pur:en, uarsin ualmihin uenehn,
men:a miehen muil:e mail:e, kulkea kotiperil:e.
si:ta lieto lem:inkainen, pia:stua kotiperil:e,
tunsi ma:t on, tunsi ran:at, seka sa:ret iot:a salmet,
tunsi uanhat ualkamansa, entiset elosiiansa;
miaet tunsi miantuinensa, kum:ut kaik:i ku:sinensa
mutei tun:e tuan aloa, seinan seisontasiioa—
io tuos:a tuan siial:a nuori tuomik:o tohisi,
mian:ikko tupamiael:a, kataiikko kaiotiel:a!
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"tuos: on lehto, ios:a li:kuin, kiet tuos:a, ioil:a ki:kuin,
tuos:a nurmet nuk:eroimat, pientarehet piehtaroimat.
mika uei tutut tupani, kuka kaunihit katokset?
tupa onpoltet:u poroksi, tu:li tuhkat korian:un:a!"
luoihe si:ta itkemahan; itki piaian, itki toisen.
ei hian itkenut tupoa eika ait:oa halan:ut—
itki tut:ua tuas:a, aital:ista armastansa.
lin:un lentaan niakei, kok:olin:un li:telean.
sai tuolta kiuselemahan, "oi sie kok:o, lintuseni!
etko sa:t:aisi sanoa, mis: onentinen emoni,
mis:a kaunis kantaiani, ihana imet:aiani?"
ei kok:o mitana muista eikatun:e tuhma lintu—
kok:o tiesi kuol:eheksi ia ka:rne kaon:eheksi,
miekal:a menetetuksi, tapetuksi tap:aral:a.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"ohoh kaunis kantaiani, ihana imet:aiani!
io oletkuol:ut, kantaiani, men:ut, ehtoinen emoni,
liha mul:ksi lahon:ut, ku:set pia:l:e kasuanehet,
kataiaiset kantapiaihin, paiut sormien nenahan!
kostohon minaki koito, kostoksi, koaosainen,
mit:aelin miek:oani, kan:oin kaunista aset:a
noil:a pohiolan pihoil:a, pimantolan pientaril:a
surmaksi oman sukuni, kateheksi kantaiani!"
katseleikse, kia:nteleikse—niaki iialkea hitusen,
ruohos:a rutistunut:a, kaneruas:a katken:ut:a.
liaksi tieta tiatamahan, oieluoista op:imahan.
tiehut metsahan uetai, oieluoinen ot:elei.
uieri si:ta uirstan, toisen, pakeni palasen ma:ta
salon siunkim:an sisahan, koruen kolkan kainalohon.
niakei salaisen saunan, pi:lopirtin pik:araisen
kahen kal:ion lomas:a, kolmen ku:sen kulman al:a
siel:a ehtoisen emonsa, tuon on ualtaanhenpansa.
si:na lieto lem:inkainen ihastui ikihiuaksi.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"ohoh iaiti armahani, oi emo, elat:aiani!
uiel olet, emo, elos:a, uanhenpani, ualuehel:a,
kun io iu:lin kuol:eheksi, kaiketi kaon:eheksi,
miekal:a menetetuksi, keihaal:a keksituksi!
itkin pois ihanat silmat, kasuon kaunihin kaotin."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "uiel olen toki elos:a,
uaikapa piti paeta, pistaitani pi:losal:e
tian:e siunkahan salohon, koruen kolkan kainalohon.
suori pohiolan sotoa, takaiouk:o tap:eloa
uasten uaiaista sinua ia kohti koaosaista—
polti huonehet poroksi, kaik:i ka:toi kartanom:e."
sanoi lieto lem:inkainen, "oi emoni, kantaiani!
el:os olko mil:akana, mil:akana, tuol:akana!
tu.at u:et tehtanehe, parem:at osat:anehe,
pohiola so.it:anehe, lem:on kansa ka:t:enehe."
si:ta iaiti lem:inkaisen itse tuon sanoiksi uirki,
"ui:kon ui:uit, poikueni, kauan, kaukoni, elelit
noil:a mail:a uierahil:a, aina ouoil:a oil:a,
niemel:a nimet:omal:a, sa:rel:a sanat:omal:a."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"hiua oli siel:a ol:akseni, lenpi liehael:akseni.
pu:t siel:a punal:e paistoi, pu:t punal:e, ma:t sinel:e,
hopeal:a hoŋan oksat, kul:al:e kukat kaneruan.
siel: oli miaet simaiset, kal:iot kananmunaiset;
met:a uuoti kuiat ku:set, maitoa mahot petaiat,
aian nurkat uoita liupsi, seipahat ualoi olut:a.
hiua oli siel:a ol:akseni, armas aikael:akseni.
si:ta oli paha elama, si:ta outo ol:akseni—
pelkasiat pi:koiansa, lu:liat lutuksiansa,
noita kehnon kel:ukoita, paholaisen pal:ukoita
pahasti piteleani, iulima:rian iuoitsiani.
mina pi:lin pi:kasia, uaroin uaimon tiut:aria,
kuin susi sikoia pi:li, haukat kiulan kanoia."
ahti poika aino poika lieto poika lem:inkainen
a:mul:a ani uarahin, aian aikahuomenes:a
astuihen alusmaioil:e, liaksi laiaualkamoil:e.
si:na itki puinen pursi, hanka rauta haikeroitsi,
"mi minusta la:timasta, kuriasta kuoamasta!
ei ehti sotia soua ku:n:a, kium:en:a kesana
hopeankana halul:a, kul:ankana tarpehel:a."
se onlieto lem:inkainen iski purta uantuhul:a,
kiriasu:l:a kintahal:a. itse tuon sanoiksi uirki,
"ela huoli, hoŋan pinta, uarpelaitainen, ualita!
uiela sa:t sotia kiaua, tap:eloita tal:ustel:a—
lienet tiaun:a soutaiia piaian huomenen perasta."
astu.i emonsa luoksi, itse tuon sanoiksi uirki,
"etniutitkene, emoni, ualit:ane, uanhenpani,
ios menen iohonkuhunki, suorime sotatiloil:e.
iuohtui iuoni mieleheni, tu:ma aiohon osasi
ka:takseni pohian kansa, kostoakseni katalat."
emo estel:a kiakesi, uaroit:eli uaimo uanha,
"el:os menko, poikaseni, noihin pohiolan sotihin!
siel:a surmasi tulei, kuolemasi kohtoai."
mita huoli lem:inkainen! toki miet:i men:aksensa,
liahteaksensa lupasi. sanan uirkoi, noin nimesi,
"mista saisin miehen toisen, seka miehen iot:a miekan
ahil:e soan auksi, li:oin uoial:e lisaksi?
onpa tiera tieos:ani, ku:ra ku:lemaissis:ani!
si:ta sa:nen miehen toisen, seka miehen iot:a miekan
ahil:e soan auksi, li:oin uoial:e lisaksi."
kulkei kiulitse tuon:e, teitse tieran kartanohon.
sanoi sin:e sa:tuansa, toimit:eli tultuansa,
"tieraseni, tiet:uiseni, armaiseni, ainoiseni!
tok:o muistat muinaistam:e, entista elamatam:e,
kun en:en kahen kiaim:e su:ril:a sotatiloil:a?
eiol:ut sita kiulea, kus: ei kium:enen taloa;
eiol:ut sita taloa, kus: ei kium:enen urosta;
eiol:ut sita urosta eika miesta melkeata,
kuta em:eka:tanehet ia kahen kapistanehet."
iso pia:tui ik:unas:a keihasuarta uuolemas:a,
emo aitan kiun:eksel:a kirnua kolistamas:a,
ueliekset ueraian su:s:a laitioita la:timas:a,
sisarekset sil:an pia:s:a uaip:oia uanut:amas:a.
uirkoi iso ik:unasta, emo aitan kiun:ekselta,
ueliekset ueraian su:sta, sisarekset sil:an pia:sta,
"ei tiera sotahan ioua, tieran tu:ra tap:elohon!
tiera ontehnyt ku:lun kaupan, ikikaupan iskenun:a—
uast onnainut naisen nuoren, ot:anut oman eman:an;
uiel on nian:it niap:imat:a, rin:at riuahut:amat:a."
tiera pia:tui kiukahal:a, ku:ra u:nin koruasel:a—
ialan kenki kiukahal:a, toisen pankon partahal:a,
ueraial:a uiuoteleikse, ulkona kiausteleikse.
tenpoi tiera keihaansa; eiole keiho su:ren su:ri
eika keiho pienen pieni, keiho keskikertaihinen—
heponen sulal:a seisoi, uarsa ua:pui lap:eal:a,
susi uluoi suoerol:a, karhu kariui naulan ties:a.
siulkut:eli keihoansa, siulkut:eli, niurskut:eli—
siulen siuoksi keihasuarta peltohon saiperahan,
nurmehen nukat:omahan, ma:han miat:ahat:omahan.
tiuonti tiera keihaansa ahin keihoien kesel:e,
seka liaksi iot:a ioutui ahil:e soan auksi.
si:ta ahti sa:relainen liuk:asi uenon uesil:e
kuni ki:un kulonalaisen eli kia:rmehen elaan.
liaksi luoen luotehesen tuol:e pohiolan merel:e.
sil:oin pohiolan emanta pak:asen pahan liahet:i
tuol:e pohiolan merel:e, ulapal:e aukeal:e.
itse tuon sanoiksi uirki, seka kiaski iot:a lausui,
"pak:o poika pienokainen, oma kaunis kasuat:ini!
liahe tuon:e, kun:e kiasken, kun:e kiasken ia kehoitan
kiulma ueitikan uenonen, pursi lieto lem:inkaisen
selual:e meren selal:e, ulapal:e aukeal:e!
kiulma itseki isanta, ia:a ueitik:a uesil:e,
iot:ei pia:se piaiinansa, seluia sina ikana,
kun enpia:sne pia:stamahan, kerin:e kehit:amahan!"
pak:anen pahansukuinen ia poika pahantapainen
liaksi merta kiulmamahan, a:ltoia aset:amahan.
iopa tuon:e men:es:ansa, ma:ta matkael:es:ansa
pu:t puri lehet:omaksi, heinat helpehet:omaksi.
sit:e sin:e sa:tuansa meren pohian partahal:e,
ia:ret:oman iaurahal:e, heti iuone ensimaisna
lahet kiulmi, lam:et kiulmi, meren ran:at rapsut:eli;
uiel ei merta kiulmanun:a, a:ltoia aset:anun:a.
pieni on peiponen selal:a, uiastarak:i lainehil:e—
senki on kiun:et kiulmamat:a, pia pieni palelemat:a.
iasken tuosta toisna iuona iopa su:reksi sukeutui,
heit:ihe hia.ut:omaksi, koin kasuoi kauheaksi.
kiulmi sil:oin tiauen kiulman, uiaki pak:asen paleli—
kiulmi iia:ta ki:unasuar:en, satoi lunta sauan uar:en,
kiulmi ueitikan uenehen, ahin laian lainehil:e.
aikoi kiulmea ahinki, iia:tea ialon urohon;
iopa kiunsia kiuseli, anoi alta uarpahia.
si:ta su:t:ui lem:inkainen, si:ta su:t:ui ia pahastui;
tunki pak:asen tulehen, tiuonti rautarauniohon.
kiasin pak:asen pitali, koan ilman kouristeli.
sano.i sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"pak:anen, puhurin poika, taluen poika hi:uelmoinen!
ela kiulma kiunsiani, ua:i uarpahuisiani
elaka ksoke koruiani, ela pia:tani palele!
kiul: on sul:a kiulmamista, palioki palelemista
ilman ihmisen ihot:a, emon tuoman ru:mihit:a—
kiulma soita, kiulma maita, kiulma kiulmia kiia,
palele uesipaiuia, pane ha:an pahkuroita,
koiu kuoria kolota, niarehia niauk:aele,
ela ihmisen ihoa, karuoia koan tekeman!
kun ettuostakiul:insa:ne, kiulma muita kum:enpia!
kiulma ku:mia kiia, palauoita pa:teroita,
rautaisia kal:ioita, uuoria teraksisia,
uuoksen koskea kooa, imatrata ilkeata,
kurimuksen kulkun su:ta, kinahmia kauheata!
ioko niut sanon sukusi, ku:lut:elen kun:iasi?
tieanpa sinun sukusi, tiean kaiken kasuantasi—
pak:anen paiuil:a siuntui, koa ilma koiikol:a
pohiolan koan peras:a, pimentolan pirtin pia:s:a
ikiturmasta isosta, emosta epat:omasta.
kukas pak:asen imet:i, koan ilman kostut:eli,
kun oli ma:m:o maiotoin:a, emonen utaretoin:a?
ki:uhut pak:asen imet:i, kiu imet:i, kia:rme siuot:i
nian:il:a nenat:omil:a, utarel:a u:t:omal:a;
pohiaistu:li tu:it:eli, uilu ilma ui:hut:eli
pahoil:a paiupuroil:a, hereil:a het:ehil:a.
sai poika pahantapainen, tuli turmionalainen.
eiol:ut nimea uiela poial:a epapiaol:a.
pantihin nimi pahal:e—pantihinpa pak:aseksi.
si:ta aioil:a aieli, risukois:a ripsut:eli;
kesat heilui het:ehis:a, su:rim:il:a suon selil:a;
taluet miaiski mian:ikois:a, pelmusi petaiikois:a,
kolkaeli koiikois:a, lepikois:a leuhkaeli.
kiulmi puita ia pehuia, tasoit:eli tanteria,
puri pu:t lehet:omaksi, kaneruat kukit:omaksi,
piluat hoŋista piristi, laski lastut miantuloista.
ioko niut su:reksi sukesit, iulenit iulen ehoksi,
aioit kiulmea minua, kohotel:a koruiani,
alta ialkoia anel:a, pia:lta kiunsia kiusel:a?
etp on kiulmane minua, etpahoinpalel:ekana!
tulen tuŋen suk:ahani, kekalehet kenkahani,
hienot hi:let helmoihini, panun al:e pauloieni,
pak:asen palelemat:a, koan ilman koskemat:a.
tuon:e ma sinun manoan pohian pitkahan perahan.
sit:e sin:e tultuasi, kotihisi kiautuasi
kiulma kat:ilat tulel:e, hi:let u:nin lietosel:e,
kiaet naisen taikinahan, poika neitosen poehen,
utarihin u:hen maito, uatsahan heosen uarsa!
et sina sita totel:e, ni:n tuon:e sinun manoan
hi:en hi:lien sekahan, lem:on liesikiukahil:e.
siel:a tuŋeite tulehen, asetu alasimel:e
sepan pan:a palial:ansa, uasaral:a ualkael:a,
pan:a palial:a luiasti, uasaral:a uaikeasti!
ettotel:e tuotakana, uia:ian:e uiaheakana,
uiela muistan mu:nkin paikan, aruoan iuhen aluen—
uien su:si suen siiahan, kielesi kesan kotihin,
iost etpia:se piainasi, seluia sina ikana,
kun entul:e pia:stamahan ia kiaune kerit:amahan."
pak:anen, puhurin poika, io tunsi tuhon tulean;
alkoi armoa anel:a. sanan uirkoi, noin nimesi,
"tehkam:e sula sointo toinen ei toistansa uiata
sina ilmoisna ikana, ku:na kul:an ualkeana!
ios mun ku:let kiulmaaksi, toiste tuhmin li:k:uaksi,
ni:n tuŋe tulisiiahan, uaiut:ele ualkeahan,
sepan hi:lien sekahan, al:e ahion ilmarisen!
tahi uie suehen su:ni, kieleni kesan kotihin,
et: enpia:se piaiinani, seluia sina ikana!"
si:ta lieto lem:inkainen iiat:i laian iia:tehesen,
sotapur:en pu:toksehen, itse e:l:ehen menei.
tiera tuos:a toisna miesna uia:nti ueitikan iiales:a.
tal:asi tasaista iia:ta, sileata siuot:eli.
astui piaian, tuosta toisen; piaianapa kolmantena
io niaku.i niakaniemi, kiula kuria ku:mot:ai.
astui al:e niemen lin:an. sanan uirkoi, noin nimesi,
"onko lin:as:a lihoa ia kalaista kartanos:a
urohil:e u:puneil:e, miehil:e uiasunehil:e?"
ol:ut ei lin:as:a lihoa, ei kalaista kartanos:a.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"tuli, polta tuhma lin:a, uesi uiekohon mokoman!"
itse eistu.i etem:a, iulos korpehen kohosi,
matkoil:e maiat:omil:e, teil:e tietamat:omil:e.
si:ta lieto lem:inkainen, tuo onkaunis kaukomieli,
keritsi kielta uil:at, katkoi karuat kal:iolta,
suorit:eli suk:usiksi, ki:rehteli kintahiksi
uilun su:rihin siioihin, pak:asen palelemihin.
liaksi tieta tiatamahan, oieluoista op:imahan—
tiehut metsahan uetai, oieluoinen ot:elei.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"ohoh tiera ueik:oseni! io niut iouuim:a iohonki,
ku:ksi piaiaksi kulul:e, ilman ran:al:en iaksi!"
tiera tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"kostohonpa, koito raukat, kostohon, koaosaiset,
saim:e su:rehen sotahan pimeahan pohiolahan,
oman heŋen heit:eheksi, itsem:e ikimenoksi
niail:e paikoil:a pahoil:a, teil:a tietamat:omil:a.
em:etuotatun:ekana, em:etun:e, em:etiea,
mika tie uetai meiat, kuka iuoni iuohat:ai
kuolemahan koruen pia:han, ka:tumahan kankahal:e,
korpien kotisiioil:e, uariksien uainioil:e.
si:na korpit si:rteleat, lin:ut li:at kanteleat—
sa:at lintuset lihoa, uarikset uaria uerta,
korpit noukan kostuket:a meian, raukan, ra:oistam:e;
lu:m:e luoat rauniol:e, kantaat kiikaril:e.
eitiea emo poloinen eika kantaia katala,
mis:a li:k:u.i lihansa, uierei oma uerensa,
onko su:res:a soas:a, tasapia:s:a tap:elos:a,
uaiko su:rel:a selal:a, lakehil:a lainehil:a,
uai kiaupi kiapumakea, uaelsi uaruik:osaloa.
ei emo mitana tiea poloisesta poiastansa—
emo tiesi kuol:eheksi, kantaia kaon:eheksi.
noinpa itkei emoni, ualit:ai uanhenpani,
"tuol: on poikani, poloisen, tuol:a, uaiaisen, uarani
tuonen toukoien panos:a, kalman maien karhin:as:a.
sa:pi niut iouset iouten ol:a, ialot ka:ret kuiael:a,
lintuset hiuin lihota, piu:t lehos:a piurhistel:a,
kontiot koin elel:a, peurat pel:on piehtaroia.'"
uirkoi lieto lem:inkainen sanoi kaunis kaukomieli,
"ni:n on, ni:n, emo poloinen, ni:npa, kantaia katala!
kasuatit kanoia paruen, koko ioukon ioutsenia—
tuli tu:li, ni:n haiot:i, tuli lenpo, ni:n leit:i,
iuhet sin:e, toiset tian:e, ione:kun:e kolman:etki.
kiul:a muistan muinaisenki, aruoan aian parem:an,
kun kulim:e kuk:asina, marioina omil:a mail:a—
moni katsoi muotohom:e, uartehem:e ualkot:eli.
ei kuin niut tiataniukua, tial:a inhal:a ial:a—
iuks on tu:li tut:uiam:e, piaia en:en niahtuiam:e;
senki piluet peit:eleat, satehet salaeleat.
ua:n en huoli huolimahan, su:resti sureksimahan,
ios im:et hiuin elaisi, kas:apiaiset kalket:aisi,
naiset kaik:i naurusu:l:a, mesimielin morsiamet,
ikais:a itkemat:a, huolihin hiaiamat:a.
uiel ei meita noiat noiu, noiat noiu, niae niakiiat
niail:e teil:e kuoleaksi, matkoil:e maseneaksi,
nuorena nukahtaaksi, uereana uiereaksi.
minka noiat noituneat, kunka niahneat niakiiat,
kotihinsa koitukohon, maiahansa ma:tukohon!
noitukohot itsiansa, laulakohot lapsiansa,
sukuansa surmatkohot, heimoansa heriatkohot!
ei en:en minun isoni eika ualtaanhenpani
nouatel:ut noian mielta, lahioitel:ut lap:alaista.
noin sanoi minun isoni, noin sanon mina itseki—
uariele, uakalainen luoia, kaitse, kaunoinen iumala,
auta armokoural:asi, uiakeal:a ual:al:asi
miesten mieliiuohtehista, ak:oien aiatuksista,
pakinoista partasuien, pakinoist on par:atointen!
ole ainaisna apuna, uakaisena uartiiana,
et: ei poika pois tulisi, emon tuoma erkaneisi
luoian luomalta la.ulta, iumalan sukamalta!"
si:ta lieto lem:inkainen, itse kaunis kaukomieli,
la:ti huolista heoset, murehista mustat ru:nat,
paitset piaista pahoista, satulat salauihoista.
hiup:asi hiuan selal:e, hiuan laukin lautasil:e;
aioa ramut:elei tieran tut:aan keral:a.
aioi ran:at raskutel:en, hiekaran:at herskutel:en
luoksi ehtoisen emonsa, tiuko ualtaanhenpansa.
si:hen kaukoni kaota uir:estani ui:kom:aksi,
tieran tiel:e toimit:elen kotihinsa kulkemahan.
itse uir:en uierahutan, panen toisel:e tolal:e.
kasuat:i emo kanoia, su:ren ioukon ioutsenia.
kanat aial:e aset:i, ioutsenet ioel:e sa:t:oi.
tuli kok:o, ni:n kohot:i, tuli hauk:a, ni:n haiot:i,
si:pilintu, ni:n sirot:i—iuhen kantoi karialahan,
toisen uei uanaian ma:l:e, kolman:en kotihin heit:i.
minka uei uanaehel:e, si:ta kasuoi kaupanmiesi;
minka kantoi karialahan, si:ta se kaleruo kasuoi;
kunkapa kotihin heit:i, se sikesi untamoinen
ison piaiksi pahoiksi, emon mielimurtehiksi.
untamoinen uerkot laski kaleruon kalauetehen;
kaleruoinen uerkot katsoi, kalat kontihin kokosi.
untamo, utalan miesi, sepa su:t:ui ia uihastui.
teki soan sormistansa, kiam:enpiaistana keraiat,
toran nosti totkusilta, artin ahuenmaimasilta.
toreliat, tap:eliat, eika uoita toinen toista—
minka toistansa tokaisi, sen sai itse uastahansa.
iopa tuosta toisen ker:an, kahen, kolman piaian pia:sta
kaleruoinen kauran kiului untamon tuan taaksi.
untamolan ulias u:hi siuoi kaleruon kaurakiuluon.
kaleruoisen kiartse koira repi u:hen untamolta.
untamo uhit:elei kaleruol:e ueliel:ensa,
surmata suun kaleruon, liuoa su:ret, liuoa pienet,
koko kansan kolhael:a, tuat poltoa poroksi.
lait:oi miehet miek:a uiuol:e, urohot ase kiatehen,
poiat pienet pi:k:i uiuol:e, kaunot kas:ara olal:e;
liaksi su:rehen sotahan uasten ueliea omoa.
kaleruoisen kaunis minia istui ik:unan liahel:a.
katsoi ulos ik:unasta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"onko tuo sa.u sakea uai onpi pimea pilui
noien peltoien peril:a, kuian u:en ulkopia:s:a?"
eiol:ut ume umak:a eikapa sa.u sakea—
ne oli untamon urohot, tul:a suoriat sotahan.
tuli untamon urohot, saiat miehet miek:a uiuol:a.
ka:taiot kaleruon ioukon, suun su:ren surmasiat,
talon poltiat poroksi, tasoit:iat tantereksi.
iiai iuksi kaleruon inpi kera uatsan uaialoisen.
senpa untamon urohot ueiat kansansa kotihin
pirtin pienen pi:hkiiaksi, lat:ian lakaisiiaksi.
oli aikoa uiahaisen; siuntui pieni poikalapsi
emol:en osat:omal:e. miksi tuo nimitetahan?
emo kutsui kul:eruoksi, untamo sotiialoksi.
pantihinpa poika pieni, orpolapsi laitet:ihin
tu:tuhun tutaiamahan, kiatkuehen liek:umahan.
liek:ui lapsi kiatkues:a, lapsi liek:ui, tuk:a liuouhki.
liek:ui piaian, liek:ui toisen; iopa kohta kolmantena,
kun tuo poika potkaisihe, potkaisihe, pon:istihe,
katkaisi kapalouiuonsi, pia:si pia:l:e peit:ehensa,
siarki liekun lehmuksisen, kaik:i riepunsa reit:i.
niahtihin hiua tulean, keksit:ihin kelpoaan.
untamola uuot:elei tiata tiasta kasuaaksi,
mieltuaksi, miestuaksi, oike.in urostuaksi,
sa:aksi sataisen orian, tuhantisen turpuaksi.
kasuoi ku:ta kaksi, kolme. iopa ku:na kolmantena
poika poluen korkeuisma alkoi itse aruael:a,
"kunpa saisin su:rem:aksi, uahuistuisin uar:eltani,
kostaisin isoni kohlut, maksaisin emoni mahlat!"
saipa ku:l:a untamoinen. itse tuon sanoiksi uirki,
"tiasta sa sukuni surma, tiasta kasuai kaleruo!"
urohot aiat:eleat, akat kaik:i arueleat,
min:e poika pantanehe, kun:e surma sa:tanehe.
pan:ahanpa puolik:ohon, tiuon:etahan tiun:urihin;
si:ta uieahan uetehen,lasketahan lainehesen.
kiauahanpa katsomahan kahen, kolmen iuon perasta,
ioko onhuk:unut uetehen, kuol:ut poika puolik:ohon!
eiolehuk:unut uetehen, kuol:ut poika puolik:ohon!
poika oli pia:snut puolikosta istui a:ltoien selas:a
uapa uaskinen kiaes:a, si:ma silkinen peras:a;
onkii meren kaloia, meriuet:a mit:oai—
melke.in meres:a uet:a, kun on kaksi kauhal:ista;
oisko oike.in mitata, osa kolmat:a tulisi.
untamo aiat:elei, "mihin poika pantanehe,
kun:e tuo tuhot:anehe, kusta surma sa:tanehe?"
kiaski oriansa kerata koiuia, koia puita,
honki satahauia, tiet:aia teruaksia
iuhen poian poltimeksi, kul:eruon kaot:imeksi.
ko:t:ihin, keraeltihin koiuia, koia puita,
honkia satahauia, tiet:aia teruaksia,
tuohia tuhat rekea, sata siulta sa:rnipuita.
tuli puihin tuiskat:ihin, roiohon roiskat:ihin,
si:hen poika paiskat:ihin keskel:e tulen palaan.
paloi piaian, tuosta toisen, paloi piaian kolman:enki.
kiautihin katsastamahan—poik oli poros:a poluin,
kiupenis:a ki:unasuarsin, hi:likouk:unen kiaes:a,
mil:a tulta ki:hot:ai, hi:lia kokoelei,
katomat:a karuankana, kutrisen kiahertumat:a!
untamo ia.it:eleikse, "mihin poika pantanehe,
kun:e tuo tohot:enehe, surma tuol:e sa:tanehe?"
poika pu:hun hirtetahan, tam:ehen ripustetahan.
kului iuota kaksi, kolme, saman uer:an piaiiaki.
untamo aiat:elei, "aik on kiaua katsomahan,
ioko kul:eruo katosi, kuoli poika hirsipu:hun."
lait:oi orian katsomahan. oria toi sanan takaisin,
"eiole kul:eruo kaon:ut, kuol:ut poika hirsipu:hun!
poika pu:ta kirioit:ai pieni pi:k:onen kiaes:a.
koko pu kuia tiaun:a, tiaun:a tam:i kiriotusta—
si:na miehet, si:na miekat, si:na keihaat siul:a."
mitas aut:i untamoisen tuon poian katalan kansa!
kuinka surmat suorit:eli, kuinka kuolemat sukesi,
poika eipu:tu surman su:hun eikakuole kuitenkana.
piti ui:meinki uiasua suorimasta surmiansa,
kasuatel:a kul:eruoinen, oria poikana omana.
sanoi untamo sanansa, itse uirki, noin nimesi,
"kun elanet kaunihisti, aina si:ol:a asunet,
sa:t ol:a talos:a tias:a, orian tiuota toimitel:a.
palka pan:ahan iialesta, ansiosta aruatahan—
uiuohut uiuol:esi korea tahi korual:e kolahus."
kun oli kul:eruo kohon:ut, sa:nut uarta ua:ksan uer:an,
tuopa tiuol:e tiuon:etahan, ra:ol:e raken:etahan,
lapsen pienen katsontahan, sormi pienen souantahan,
"katso lasta kaunihisti, siuota lasta, siuo itseki!
rieut uir:as:a uiruta, pese pienet ua:t:ehuiset!"
katsoi lasta piaian, kaksi—kiaen katkoi, silman kaioi.
si:ta kohtan kolman:el:a lapsen tauil:a tapat:i,
rieut uiskoi uir:an uiea, kiatkiuen tulel:a polti.
untamo aiat:elei, "ei tiama tiahan sopia
lapsen pienen katsontahan, sormi pienen souantahan!
entiea, kuhun panisin, kul:e tiuol:e tiuonteleisin.
panenko kasken ka:antahan?" pani kasken ka:antahan.
kul:eruo, kaleruon poika, tuos:a tuon sanoiksi uirki,
"iasken lienen mies minaki, kun sa:n kiruehen kiatehen,
palio katsoa parenpi, entistani armahanpi—
lienen mies ui:en ueroinen, uros ku:enkum:al:inen."
meni sep:olan paiahan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi on sep:o ueik:oseni! taos mul:e tap:arainen!
tao kirues meista miuoten; rauta ra:taian mukahan!
liahen kasken ka:antahan, solkikoiun sor:antahan."
sep:a tarpehen takoi, kiruehen kerit:elei.
saip on kirues miesta miuoten, rauta ra:taian mukahan.
kul:eruo, kaleruon poika, hioi si:ta kiruehensa;
piaian kiruesta hioi, il:an uarta ualmistai. 
suorihe kasken aiohon korkeal:e korpima:l:e,
parahasen parsik:ohon, hirueahan hirsik:ohon.
iski pu:ta kiruehel:a, tenpasi tasaterala—
ker:al:a hiuatki hir:et, pahat puolel:a menei.
uihoin ka:toi ui:si pu:ta, kaiketi kaheksan pu:ta.
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"lenpo tuota ra:takohon! hi:si hir:et ka:takohon!"
kaahut:i kan:on pia:han, ni:n huhut:a heiahut:i,
uihel:ut:i, uiuahut:i. sanan uirkoi, noin nimesi,
"sini kaski ka:tukahan, koiu solki sortukahan,
kuni ia:ni ku:lunei, kuni uier:ei uihel:us!
elkohon uesa uenuko, elkohon koretko korsi
sina ilmoisna ikana, ku:na kul:an ualkeana
kaskes:a kaleruon poian, otokses:a oian miehen!
ot:aisiko ma orahan, nousisiko nuori laiho,
seka korsi korteuisi, iot:a uarsi uarteuisi,
elkohon terea tehko, uarsi pia:ta ualmistako!"
untamoinen, mies utala, kiai tuota katsomahan
kaskea kaleruon poian, aiamoa u:en orian—
ei kaski kasel:e tun:u, aiamaksi nuoren miehen.
untamo aiat:elei, "ei tiama tiahan sopia!
hiuan hirsikon pilasi, ka:toi parsikon parahan!
entiea, kuhun panisin, kul:e tiuol:e tiuonteleisin.
panenko aitoien panohon?" pani aitoien panohon.
kul:eruo, kaleruon poika, iopa aitoa panei.
kohastansa kok:ahoŋat aiaksiksi aset:elei,
kokonansa korpiku:set seipahiksi pistelei;
ueti uitsakset luiahan pisim:ista pihlaiista;
pani aian unpinaisen, ueraiat:oman kiuhasi.
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"ku eilintunakohon:e, kahen si:en siuotel:e,
elkohon iulitse pia:sko aiasta kaleruon poian!"
untamo osaelei tul:a tuota katsomahan
aitoa kaleruan poian, sotaorian sortamoa.
niaki aian aukot:oman, raot:oman, reiat:oman,
iok oli pantu ma:emasta, iulos piluihin osat:u.
sanan uirkoi, noin nimesi, "ei tama tahan sopia!
pani aian aukot:oman, ueraiat:oman kiuhasi,
tuon on nosti taiosehen, iulos piluihin kohot:i—
entuostaiulitsepia:se enka reiasta sisal:e!
entiea, mihin panisin, kul:e tiuol:e tiuonteleisin.
panenko puimahan rukihit?" pani puimahan rukihit.
kul:eruo, kaleruon poika, io oli puimas:a rukihit—
pui rukihit ru:meniksi, olet kaunaksi kaot:i.
tulipa isanta tuohon, kiai itse katsomahan
puintoa kaleruon poian, kul:eruoisen kolkintoa—
rukihit on ru:menina, olet kaunoina kahisi!
untamo ia.it:eleikse, "eiole tiasta ra:taiasta!
kul:e tiuol:e tiuontanenki, tiuonsa tuhmin turmelei.
ioko uien uenaehel:a tahi kaupin karialahan
ilmarisel:e sepol:e, sepon palian painaiaksi?"
miuoi si:ta kaleruon poian, pani kaupan karialahan
ilmarisel:e sepol:e, takoial:e taitaal:e.
minpa sep:o tuosta antoi? iaiian sep:o tuosta antoi—
kaksi kat:ilarania, kolme koukun puoliskoa,
ui:si ui:katekulua, ku:si kuokan kuolioa
miehesta mitat:omasta, oriasta epapiaosta.
kul:eruo kaleruo poika sinisuk:a iaiion poika,
hius keltainen, korea, keŋan kauto kaunokainen,
io kohta sepon ko.is:a kiusui tiuota iltasel:a
isan:alta iltaseksi, eman:alta a:museksi,
"tiuot tias:a nimet:akohon, nimi tiuol:e pantakohon,
kul:e tiuol:e tiuontuminen, ra:ol:e rakentuminen!"
sep:o ilmarin emanta, tuopa tuos:a aruelei,
kul:e tiuol:e u:si oria, ra:ol:e rahanalainen.
pani orian paimeneksi, karian su:ren kaitsiiaksi.
tuopa ilkoinen emanta, sepan ak:a iruiham:as,
leipoi leian paimenel:e, kakun paksun paistelei—
kauran al:e, uehnan pia:l:e, keskel:e kien kutoi.
kakun uoiti uoiheral:a, kuoren rasual:a rakenti,
pani orial:e osaksi, palaseksi paimenel:e.
itse orioa opasti, sanan uirkoi, noin nimesi,
"el:os tiata en:en siuoko karian mentua metsal:e!"
si:ta ilmarin emanta lait:oi karian laitumel:e.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:A,
"lasken lehmani lehol:e, maion antaiat ahol:e,
hatasaruet ha:ikol:e, kourusaruet koiikol:e;
tiuon:an ku:ta ot:amahan, talia taot:amahan
ahomailta auke.ilta, lee.ilta lehtoimailta,
korke.ilta koiikoilta, mataloilta ha:ikoilta,
kultaisilta ku:sikoilta, hope.isilta saoilta.
katso, kaunoinen iumala, uariele, uakainen luoia,
uariele uahiŋon tielta, kaitse kaikista pahoista,
et: eituskihintulisi, hiapeihin hiam:entuisi!
kuin katsoit katol:ises:a, al:a uaroin uartioitsit,
ni:n katso katoto:mas:a, ua:li uartiiat:omas:a,
iot:a karia kaunistuisi, eistuisi eman:an uilia
hiuansuoan mielta miuoten, panasuoan paitsi mielta!
kun lie kuriat paimeneni, iulen kainut kariapi:at,
paiu pan:os paimeneksi, lep:a lehman katsoiaksi,
pihlaia piteliiaksi, tuomi tuoiaksi kotihin
eman:aisen etsimat:a, mu:n uiaen murehtimat:a!
kun ei paiu paimentane, pihlaia hiuin pi.el:e,
lep:a eilehmiaaiane, tuomi eikotihintuone,
ni:n pane parenpiasi, tiuon:a luon:on tiut:aria
minun uilian ui:tsiiaksi, katsoiaksi karian kaiken!
palio on pi:koia sinul:a, saoin kiaskun ku:liioita,
elaiia ilman al:a, luon:ot:aria hiuia.
suetar, ualio uaimo, etelatar, luon:on euk:o,
hoŋatar, hiua emanta, kataiatar, kaunis neiti,
pihlaiatar, pi:ka pieni, tuometar, tiutar tapion,
mielik:i, metsan minia, tel:eruo, tapion neiti!
katsoote karioani, ui:tsiote uilioani
kesa kaik:i kaunihisti, lehen aika lep:easti,
lehen pu:s:a liehues:a, ruohon ma:s:a roikates:a!
suetar, ualio uaimo, etelatar luon:on euk:o!
heita hienot helmuksesi, esili:nasi leita
karial:eni kat:eheksi, pienil:eni peit:eheksi,
uihoin tu:len tu:lemat:a, uihoin sa:mat:a satehen!
kaitse kariani pahoista, uariele uahiŋon teilta,
noista soista soiluista, liahtehista liailuista,
heiluista het:ehista, piuoreista piuotikoista,
et: eituskihintulisi, hiapeihin ham:entuisi,
sorka suohon sorkahtaisi, het:ehesen herkahtaisi
iulitse iumalan tun:in, piaitse aion autuahan!
tuoos torui tuon:enpata, tuolta taiahan naalta,
mesitorui taiosesta, simatorui ma:emasta!
puhu tuohon toruehesi, kumahuta ku:luhusi—
puhu kum:ut kuk:ahaksi, kaŋasuieret kaunihiksi,
ahouieret armahaksi, lehtoueiret lep:eaksi,
suouieret sulaksi me:ksi, heteuieret uierteheksi!
si:ta siuota karioani, ra:ahiani raitse,
siuot:ele metisin siuomin, iuot:ele metisin iuomin!
siuota kul:aista kuloa, hope.ista heinan pia:ta
heraisista het:ehista, liaik:uista liahtehista,
koskilta kohiseilta, iokiloilta iuokseilta,
kultaisilta kun:ahilta, hope.isilta ahoilta!
kaio kultainen kuoa kahen puolen karian ma:ta,
iosta karia uet:a ioisi, simoa siret:eleisi
utarihin uhkuihin, nisihin pakot:aihin—
saisi suonet soutamahan, maitoioet iuoksemahan,
maitopurot purkemahan, maitokosket kuohumahan,
puhumahan maitoputket, maitohormit huokumahan,
ioka aika antamahan, ioka uuoro uuotamahan
iulitse uihanki suoan, pahansuoan sormiloitse,
maion sa:mat:a manal:e, katehesen karianan:in!
palio onni:ta ia pahoia, kut maion manal:e uieat,
katehesen karianan:in, lehman tuoman toisial:e;
uiaha onni:ta ia hiuia, kut maion manalta sa:at,
pi:mansa kiulan piolta, tuorehensa toisialta.
ei en:en minun emoni kiusunut kiulasta mielta,
tointa toisesta talosta; sai se maitonsa manalta,
pi:mansa piteliialta, tuorehensa toisialta.
antoi tul:a tuon:enpata, ehtia etenpataki—
tul:a maion tuonelasta, manalasta, ma:nkin alta,
tul:a iuol:a iuksinansa, pimeal:a pi:lok:ali,
ku:lemat:a kun:ot:man, keluot:oman keksimat:a,
uihansuoan sortamat:a, katehen kaehtimat:a.
noin sanoi minun emoni noin sanon mine itseki—
min:e ui:pui lehman uilia, kun:e maitoni katosi?
onko uietu uierahal:e, kiutket:u kiulan pihoil:e,
mieron portoien poehen, katehien kainalohon,
uai on puihin pu:t:unun:a, metsihin menehtunun:a,
leen:un:a lehtomail:e, kaon:un:a kankahil:e?
ei maito manal:e ioua, lehman uilia uierahal:e,
mieron portoien poehen, katehien kainalohon
eika puihin pu:t:umahan, metsihin menehtumahan,
lehtoihin leenemahan, ka:tumahan kankahal:e.
maito kois:a taruitahan, aian kaiken kaiatahan—
kois:a uuot:ai emanta kataiainen rainta kiaes:a.
suetar, ualio uaimo, etelatar, luon:en euk:o!
kiau niut, siuota siuotik:ini seka iuota iuotik:ini,
herustele hermik:ia, tuorustele tuorik:ia,
an:a maito marikil:e, omenal:e u:et pi:mat
hele.ista heinanpiaista, kaunihista kastikoista,
mairehista ma:emista, metisista miat:ahista,
nurmelta mesinukalta, heinanhelpehet:arilta,
piluen pi:matiut:arilta, taiahannaat:arilta,
tuoa maitoiset maruet, aina uhkuat utaret
liupsea liuhuen uaimon, pienen pi:an piukutel:a!
nouse, neitonen, norosta, hienohelma, het:ehesta,
neiti liam:in, liahtehesta, puhasmuotoinen, muasta!
ota uet:a liahtehesta, iol:a kastat karioani,
iot:a karia kaunistuisi, eistuisi eman:an uilia
en:en kiaumista eman:an, katsomista kariapi:an,
eman:an epapiatoisen, iulen kainun kariapi:an.
mielik:i, metsan emanta, laekam:en karian euk:o!
tiuon:a pisin pi:koiasi, paras palkalaisiasi,
ui:tsimahan uilioani, katsomahan karioani
tiana su:rena suena, luoian liam:in:a kesana,
iumalan suatisemana, antamana armol:isen!
tel:eruo, tapion neiti, metsan tiut:o tiul:eroinen,
utupaita, hienohelma, hius keltainen, korea,
iok olet karian kaitseliia, ui:tsiia eman:an uilian
mieluisas:a metsolas:a, tarkas:a tapiolas:a!
kaitse karia kaunihisti, ui:tsi uilia uirkeasti!
kaitse kaunoisin kiatosin, somin sormin suorit:ele,
su.i ilueksen ihol:e, kanpua kalan eal:a,
karual:e meren kapehen, metsan u:hen untual:A!
il:an tul:en, iuon pimeten, hiamarien hiam:etes:a
sa:ta kariani kotihin, etehen hiuan eman:an,
hete heilua selal:a, maitolanpi lautasil:a!
piaian men:as:a maioil:e, iltalin:un laulel:es:a
itse uirki uilial:eni, sano saruiiuonel:eni,
'kotihin:e, kourusaruet, maion antaiat, maial:e!
kois:a on hiua ol:aksen:e, ma imara ma:taksen:e;
korpi on kolko kiauaksen:e, ranta raikutel:aksen:e.
kotihin:e tul:aksen:e uaimot ualkean tekeat
nurmel:e mesinukal:e, ma:l:e marianuartisel:e.'
ni:urik:i, tapion poika, siniui:t:a ui:an poika!
tiuin pista pitkat ku:set, latuoin lak:apia:t petaiat
sil:aksi likasiioil:e, paikaksi pahoil:e mail:e,
suosulihin, ma:sulihin, liatak:oihin liailuihin!
an:a kiaua kiaurasaruen, ha:resorkan sorkutel:a,
ioutua ioka saul:e uiatoin:a, uilpitoin:a,
ilman suohon sortumat:a, likahan litistumat:a!
kun ei karia tuosta huoli, iuoksi eikulkene kotihin,
pihlaiatar, pi:ka pieni, kataiatar, kaunis neiti
leik:oa lehosta koiu, ota uitsa ui:akosta,
kiauos pi:ska pihlaiainen, kataiainen karianruoska
takoa tapion lin:an, tuolta puolen tuomiua:ran!
aia karia kartanol:e, saunan liam:itapanol:e,
kotihin kotoinen karia, metsan karia metsolahan!
otsonen, metsan omena, mesikam:en kiauretuinen!
tehkam:e sulat soin:ot, raiarauhat rapsakam:e
iaksem:e, ilmaksem:e, polueksem:e, piaiiksem:e,
et: etsor:a sorkasia:rta, ka:a maion kataiata
tiana su:rena suena, luoian liam:in:a kesana!
kun sa ku:let kel:on ia:nen tahi toruen toitotuksen,
liuote ma:ta miat:ahal:e, nurmel:e nukahtamahan,
tuŋe koruasi kulohon, paina pia:si miat:ahasen!
tahi korpehen kokeos, sa:os sam:alhuonehesen,
mene toisil:e mia.il:e, muil:e kum:uil:e kuahu,
iot:ei ku:lu karian kel:o eika paimenen pakina!
otsoseni, ainoiseni, mesikam:en, kaunoiseni!
en sua kiel:a kiertamasta enka kiaumasta epea;
kiel:an kielen koskemasta, su:n ruman rupeamasta,
hanpahin haiot:amasta, kiam:enin kiapuamasta.
kiauos ka:rten kariamaita, pi:lten pi:makankahia,
kierten kel:oien remua, ia:nta paimenen paeten!
konsa on karia kankahal:a, sina suol:e soier:aite;
kun karia solahti suol:e, sil:oin korpehen kokeos!
karian kiaues:a miakea astu sie miaen alatse;
karian kiaues:a alatse mene sie miakea miuoten!
astues:ansa ahol:a sina uiere ui:ak:oa;
ui:ak:oa uier:es:ansa sina astuos ahoa!
kule kul:aisna kiakena, hope.isna ki:uhkulaisna,
si:r:u si:kana siutse, ueteleite ue:n kalana,
uiere uil:akuontalona, kule pel:aaskupona,
kiatke kiun:et karuoihisi, hanpahat ikenihisi,
iot:ei karia kam:astuisi, pieni uilia pil:astuisi!
an:a rauha ra:ahil:e, sorkasia:ril:e sointo,
kiaua karian kaunihisti, soreasti sorkutel:a
poik:i soista, poik:i maista, halki korean kankahista,
et: etkoske konsakana, rupea rumanakana!
muista muinainen ualasi tuol:a tuonelan ioel:a,
kiunsikoskel:a koal:a, luoian poluien ees:a!
lupa sul:e an:et:iin kolme kertoa kesas:a
kiaua kel:on ku:luil:a, tiukuien tirinamail:a,
ua:n eipa sita suat:u eika an:et:u lupoa
rueta rumil:e tiuol:e, hiapeahan hiam:entua.
ios sul:e uihe tulisi, hanpahat halut:eleisi,
uisko ui:tahan uihasi, honkihin pahat halusi!
hak:oa lahoa pu:ta, ka:a koiunpeuke:loita,
uia:ntele uesihakoia, mia:hki mariama:tahia!
kun tulei ruoan taruis, siuoa mielesi tekei,
siuos sienia metsasta, mur:a mu:rahaiskekoia,
iu:ria punaisen putken, metsolan mesipaloia
ilman ruokaruohoit:ani, minun henkiheinit:ani!
metsolan metinen am:e hapata hihit:elei
kultaisel:a kun:ahal:a, hopeisel:a miael:a—
si:n on siuoa siuolanhanki, iuoa miehen iuolahanki,
eika siuoen siuomat pu:tu, iuoen iuomiset uiahene.
ni:n te:m:e ikisoin:ot, ikirauhat ratkoam:e
eleaksem:e ehosti, kesan kaiken kaunihisti—
ma:t on meil:a iuhtehiset, eahat erinomaiset.
ua:n ios tahtonet tapel:a, elea soan taal:a,
tapelkam:e taluikauet, lumiaiat luskailkam:e!
suen tul:en, suon sulaen, laitak:oien liam:ites:a
el:os tian:e tulkokana karian kul:an ku:luil:e!
iosp on tul:et niail:e mail:e, sat:unet saloil:e niail:e,
tia:l:a aina am:utahan. kun ei anpuiat kotona,
on meil:a osa:at uaimot, eman:a alinomaiset,
iotka tiese turmelei matkasi pahoin panei,
et: etkoske konsakana, rupea rumanakana
iulitse tahon iumalan, piaitse auon autuahan.
oi uk:o, iuliiumala! kun ku:let toen tulean,
mu:ta muiksi lehmaseni, kamahuta kariaseni,
kiiksi minun omani, kantoilsi kaunoiseni,
kum:an ma:ta kulkies:a, uanturan uaeltaes:a!
kun ma otsona olisin, mesikam:ena kaisin,
en ma nois:a noin asuisi aina ak:oien ialois:a.
onpa ma:ta mu:al:aki, tarhoa taenpanki
iuosta miehen ioutilahan, uirat:oman ui:lete:la,
kiaua halki kiam:enpia:si, poik:i pohkealihasi,
sinisen salon sisas:a, koruen ku:lun kainalos:a.
kiapu on kaŋas kiauaksesi, hiek:a helkutel:aksesi,
tie ontehty men:aksesi, meren ranta iuostaksesi
pohian pitkahan perahan, lapin ma:han la:keahan.
siel: on on:i ol:aksesi, armas aikael:aksesi,
kiaua keŋat:a kesal:a, siukusil:a siuliŋit:a
su:rim:il:a suon selil:a, leeil:a liet:ehil:a.
kun ettuon:e men:ekana etka oike.in osan:e,
ota iuoni iuostaksesi, polku poimetel:aksesi
tuon:e tuonelan salol:e tahi kalmas kankahal:e!
siel: on suohut sorkutel:a, kaneruik:o ka:lael:a,
siel:a kirios, siel:a karios, siel:a muita mul:ukoita
rautaisis:a rahkehis:a, kium:enis:a kiutkuis:a.
siel:a laihatki lihoat, lihaiksi lu:tki sa:at.
lepu, lehto, kostu, korpi, lenpea, salo sininen!
an:a rauha ra:ahil:a, sorkasia:ril:e sointo
tiana su:rena suena, her:an hel:ena kesana!
kuip:ana, metsan kuniŋas, metsan hip:a hal:iparta!
koriaele koiriasi, raiaele rak:iasi!
pista sieni sieramehen, toisehen omenamaria,
iot:ei henki haisahtele, tu:hahtele karian tu:hku!
silmat silkil:a sitele, koruat kia:ri kia:rehel:a,
iot:ei ku:le kulkeia, einiae kiaeleia!
kun eituostakiul:inliene, eiuielakoinuarone,
kiel:a poies poikoasi, epea aparet:asi!
sa:t:ele saloilta niailta, niailta ran:oilta rapoa,
kiatke karian mailta, leeilta liepehilta!
kiatke koirasi kolohon, rak:isi rapoa ki:n:i
kultaisihin kiukuihin, hihnoihin hopeisihin,
iot:ei pil:oa pitaisi, hiapehia hiam:entaisi!
kun eituostakiul:inliene, eiuielasitauarone,
uk:o, kultainen kuniŋas, hope.inen hal:itsiia,
ku:le kultaiset sanani, armahaiset lauseheni!
paina panta pihalaiainen iunpari nenan niukeran!
kun eipihlaiapitane, ni:n sia uaskesta ualata,
ios ei uaski uahua liene, panta rautainen raken:a!
ua:n ios rauan ratkaisnehe, uiela men:ehe uioil:e,
siuokse kultainen korento, kotkoa koasti ki:n:i,
et: eili:ku li:at leuat, haruat hanpahat haioa,
kun eirauoinratkot:ane, teraksil:a tem:ot:ane,
ueitsil:a ueristet:ane, kiruehel:a kiskot:ane!"
si:ta ilmarin emanta, tuo takoian tarka uaimo,
lehmat lia:asta liahet:i, laski karian laitumel:e,
pani paimenen perahan orian lehmien aiohon.
kul:eruo, kaleruon poika, ot:i kontihin euasta,
aioi lehmat suota miuoten, itse kaŋasta kapusi.
sanan uirki uieres:ansa, kertoeli kiaues:ansa,
"uoi mine poloinen poika, uoi poika polonalainen!
io mina iohonki iouuin, iouuin ioutaan iialil:e,
hiaran hian:an paimeneksi, uasik:oien ua:liiaksi,
ioka suon on sotkiiaksi, ma:n pahan mateliiaksi!"
istui ma:han miat:ahal:e, pia:tui piaian rintehesen.
si:na uirki uirsis:ansa, lauluis:ansa noin lateli,
"paistapa, iumalan piaia, her:an kehrea, hel:it:ele
sepon karian katisiial:e, eman:al:en ensinkana!
emanta hiuin elai, uehnasia ui:ltelei,
pi:rosia pistelei, uoita pia:l:e uuolaisei.
paimen parka kuian leian, kuian kuoren kurskut:ai,
kauraisen kaertelei, lementisen leik:oai,
olkisen oientelei, petaisen peiput:ai,
ue:n lepil:a liuk:oai miaran miat:ahan nenasta.
mene, piaia, uiere, uehna, alene, iumalan aika!
kule, piaia, ku:sikol:e, uiere, uehna, uitsikol:e,
karkoa kataiikol:e, len:a lep:ien tasal:e!
pia:sta paimenta kotihin uoiatia uuolemahan,
rieskoa repaisemahan, kak:aroita kaamahan!"
sil:oin ilmarin emanta, paimenen paiat:aes:a,
kul:eruoisen kuk:ues:a, io oli uuol:ut uoiatinsa,
itse rieskansa reaisnut, kak:aransa kaiael:ut;
keit:anut uetisen uel:in, kiulman ka:lin kul:eruol:e,
ios oli rak:i rasuan siuonut, musti murkinan pitanut,
merki siuonut mielin mia:rin, hal:i haukan:ut halunsa.
lintunen lehosta lauloi, pieni lintu pensahasta,
"ios oisi aika orian siuoa, isot:oman il:astel:a."
kul:eruo, kaleruo poika, katsoi pitkan piaian pia:l:e.
itse tuon sanoiksi uirki, "io niut on aika atrioia,
aika ruoal:e rueta, eahia etsiskel:a."
aioi lehmansa leol:e, karian ma:ta kankahal:e;
itse istui miat:hal:e, uihan:al:e turpehel:e.
laski lauk:unsa selasta, ot:i leian laukustansa,
katselei, kia:ntelei. tuosta tuon sanoiksi uirki,
"moni on kak:u pia:lta kaunis, kuorelta koin silea,
ua:n on silkoa sisas:a, akanoita al:a kuoren."
ueti ueitsensa tupesta leian leik:ael:aksensa—
ueitsi uierahti kiehen, kasahut:i kal:iohon;
tera uieri ueitsosesta, katkesi kurauksuesta.
kul:eruo, kaleruon poika, katselei ueitsut:ansa,
itse pia:tui itkemahan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"iuks oli ueitsi ueik:out:a, iuksi rauta rak:aut:a,
isan sa:moa eloa, uanhem:an uarustamata;
senki katkaisin kiehen, karahutin kal:iohon,
leipahan pahan eman:an, pahan uaimon paistamahan!
mil:a niut maksan naisen naurun, naisen naurun, pi:an pilkan,
akan ilkean eahat, pahan porton paistan:aiset?"
uaris ua:k:ui uaruikosta, uaris ua:k:ui,korpi koik:ui,
"oi on kuria kul:ansolki, ainoa kaleruon poika!
mit olet mielel:a pahal:a, siuamel:a siunkeal:a?
ota uitsa ui:akosta, koiu koruen notkelmosta,
aia suol:e sontareiet, lehmat lieiuhun leita
puolen su:ril:e susil:e, toisen koruen kontioil:e!
kaikoa suet kokohon, karhut kaik:i katrahasen!
suet pista pienikiksi, karhut ki:utaksi kiuhaise,
aia kariana kotihin, kiriaana kartanol:e!
sil:a maksat naisen naurun, pahan uaimon pariaukset."
kul:eruo, kaleruo poika, itse tuon sanoiksi uirki,
"malta, malta, hi:en huora! ios itken isoni ueista,
uiela itkenet itseki, itket liupsulehmiasi."
ot:i uitsan ui:akosta, kataiaisen karianruoskan;
sorti suohon lehmakarian, hiarat murtohon murenti
puoliksi susien siuoa, puolen koruen kontioil:e.
suet lausui lehmasiksi, karhut kariaksi rakenti,
minka pisti pienikiksi, kunka ki:utaksi kiuhaisi.
lonkui piaia lounahasen, kiertui keskiil:oil:ensa,
kulku ku:sikon tasal:e, lenti lehmaliupsuksel:e.
tuo pahainen paimen raiska, kul:eruo, kaleruon poika,
aioi kontiot kotihin, susikarian kartanol:e.
uiela neuoi karhuiansa, sesil:ensa suin puheli,
"repaise eman:an reisi, pure puoli pohkeata,
kun tulei katsomahan, li:uksitaikse liupsamahan!"
teki luikun lehman luista, hiaran saruesta helinan,
toruen tuomikin ialasta, pil:in kirion kinteresta.
luiahut:i luikul:ansa, toitahut:i toruel:ansa
kolmasti kotmiael:a, ku:esti kuiosten su:s:a.
tuop on ilmarinen emanta, sepon ak:a, selua nainen,
ui:kon maiot:a uiroi, ksauoit:a kel:et:ai.
ku:li suolta soit:amisen, kaiahuksen kankahalta.
sano.i sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"ole ki:tet:u, iumala! torui soipi, karia sa:pi!
mist on oria saruen sa:nut, toitetel:en toruet:ai,
puhki koruani puhui, liapi pia:ni liaulentai?"
kul:eruo, kaleruo poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"suolt on oria saruen sa:nut, tuonut toruen liet:ehesta.
io niut on karisi kuial:a, lehmat lia:apel:on pia:s:a;
sa:ospa saun panohon, kiauos lehmat liupsamahan!"
sepa ilmarin emanta kiaski muorin liupsamahan,
"kiaupa, muori, liupsamahan, ra:ahat rakentamahan!
enpa itse en:at:aisi taikinan alustehelta."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"ainapa hiuat eman:at, taitaat taloiset uaimot
itse en:en lehmat liupsi, itse ra:ahat rakenti."
si:ta ilmarin emanta sai itse saupanol:e,
tuosta liupsul:e tulei. katsoi ker:an karioansa,
silmaeli si:atoita; sanan uirkoi, noin nimesi,
"karia on kaunihin niakoinen, si:atat sileakaruat,
kaik:i ilueksen ihol:a, metsa u:hen untual:a,
tuntuil:a tum:elil:e, nian:il:a niapahiuil:a."
liuhmistihe liupsamahan, heit:ihe herut:amahan.
ueti ker:an, tuosta toisen, kohta kolmat:a iurit:i—
susi pia:l:e suimastaikse, karhu pia:l:e kuopaiseikse.
susi su:n reit:elei, karhu kiskoi kintusuonet,
puri puolen pohkeata, katkoi kan:an sia:rilu:sta.
kul:eruo, kaleruon poika, sil:a kosti pi:an pilka,
pi:an pilkan, naisen naurun, pahan uaimon palkan maksoi.
ilmarin iso emanta itse luoihe itkemahan,
sanan uirkoi, noin nimesi, "pahoin teit sa, paimo parka!
aioit kotiot kotihin, suet su:ril:e pihoil:e!"
kul:eruo, kaleruon poika, tuop tuohon uastaeli,
"pahoin tein mia, paimen parka, et hiuin, emanta parka!
leioit sie kiisen leian, kakun paistoit kal:ioisen—
ue.in ueitseni kiehen, karahutin kal:iohon
ainoan isoni ueitsen, sukukuntani kuraksen!"
sanoi ilmarin emanta, "oi sie paimo, armas paimo!
miuostutapa miet:ehesi, perin lausu lausehesi,
pia:sta suen su:tehista, karhun kiun:esta kaista!
mie sun paioil:a paran:an, ka:tioil:a kaunistelen,
siuotan uoil:a, uehnasil:a, rieskamaitosil:a;
uuoen siuotan ra:tamat:a, toisen tiuol:e tiuontamat:a.
kun et iouu pia:stamahan, kiau pian kerit:amahan,
kohta ka:un kuoliiaksi, mu:tun mul:an muotoiseksi."
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirki, noin nimesi,
"kun on kuol:et, kuolkosipa, kaotkosi, kun kaon:et!
siia on ma:s:a men:ehil:a, kalmas:a kaon:eihil:a,
ma:ta mahtaaisim:anki, leeim:anki leata."
kul:eruo, kaleruon poika, sinisuk:a iaiion lapsik
hius keltainen, kore, keŋan kauto kaunokainen,
itse liaksi astumahan luota sep:o ilmarisen,
en:enkuin isanta saisi naisen kuolon koruihinsa,
painuisi pahoil:e mielin, tapahtuisi tap:elohon.
liaksi soitel:en seposta, ilon liuoen ilman mailta,
kul:eruoiten kankahal:a, patakoitel:en palol:a—
suo sorahti, ma iiarahti, kaŋas uastahan kaiahti
kul:eruoisen soitantoa, ilkean ilonpitoa.
ku:lui se sepon paiahan. sep:o seiso:tui paias:a,
sai kuial:e ku:lemahan, kartanol:e katsomahan,
mika soitanta salol:a, kul:eruointa kankahal:a.
io niaki toet totiset, ualehet:omat, uakaiset—
niaki naisen nuk:unehen, kaunoisensa ka:tunehen,
ka:tunehen kartanol:e, kel:istunehen keol:e.
si:hen sep:o seisot:ihe siuamel:a siunkeal:a.
pu:t:ui iuoksi itkemahan, ui:koksi uetistamahan.
mieli eiteruoa parenpi, siuan ei siut:a ualkeanpi.
itse kul:eruo kiaeli, astui e:l:e ion:ekun:e,
piaian korpia koia, hi:en hirsikankahia.
il:en tul:en, iuon pimeten pia:tui ma:han met:ahal:e.
si:na istu.i isotoin, armotoin aiat:elei,
"mika lie minunki luonut kuke kuriaisen kuan:ut
ku:ksi piaiaksi kulul:e, iakseni ilman al:e?
kotihinsa mu:t meneat, maioil:ensa matkoaat—
mul: on korues:a kotini, kankahal:a kartanoni,
tu:les:a tulisiiani, satehes:a saunan liuolu.
el:ospa, hiua iumala, elkosi sina ikana
luoko lasta luon:otointa eika aian armotointa,
isotointa al:e ilman, emotointa ensinkana,
ni:nkuin luoit minun, iumala, minun kuriaisen kuasit,
luoit kuin lok:ien sekahan, karil:e meren kaiaan!
piaia pia:skuil:e tulei, uarpusil:e ualkenei,
ilo ilman lintusil:e; ei minul:e mil:oinkana,
tule ei piaia poluenensa, ei ilo sina ikana!
entiea tekiiiatani enka tun:e tuoioani.
lieko telka tiel:e tehnut, sorsa suol:e suorit:anut,
tai ran:al:e takonut, koskelo kien kolohon?
pien:a iiain mina isosta, matalana ma:m:ostani.
iso kuoli, iaiti kuoli, kuoli mun sukuni su:ri;
iiat:i mul:e iiaiset keŋat, sukat uhkuiset unohti;
iiat:i iiaisil:e iialil:e, piuoriil:e portahil:e,
ioka suohon sortumahan, likahan litistumahan...
ua:n en niut ial:a tial:a, en mia uiela iouakana
soil:e sotkuportahiksi, sil:oiksi likasiioil:e.
enka sin:es suohon sor:u, kun:es kan:an kahta kiat:a,
uit:a sormea uiritan, kiunt:a kiumenta iulen:an."
iopa iuohtui mielehensa, pu:t:ui aiohon aiatus
kiaua untamon kiulahan, kostoa isonsa kohlut,
ison kohlut, ma:m:on mahlat, itsensa pahoinpian:at.
sanan uirkoi, noin nimesi, "uuota, uuota, untamoinen,
maltapa, sukuni surma! kun tulen mine sotahan,
tok:o sa:n tuat tuhaksi, kartanot kekalehiksi?"
tuli ak:a uastahansa, siniui:t:a ui:an euk:o.
hianpa tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"kun:e liaksit, kul:eruoinen, ka:loat, kaleruon poika?"
kul:eruo, kaleruon poika, sanan uirkoi, noin nimesi,
"iuohtui mielehen minul:e, pu:t:ui aiohon aiatus
men:a tuon:e tosial:e, kiaua untaman kiulahan,
kostoa sukuni surma, ison kohlut, ma:m:on mahlat,
poltoa tuat tuhaksi, kiupeniksi ki:uetel:a."
ak:a tuo sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"eiole surmat:u sukusi, uiel eika:tunut kaleruo.
on sul:a iso elos:a, ma:m:o mail:a teruehena."
oi onarmas ak:aseni! sano, armas ak:aseni—
mis:apa minun isoni, kus:a kaunis kantaiani?"
tuol:apa sinun isosi, tuol:a kaunis kantaiasi
lapin la:ial:a raial:a, kalalam:in laitehel:a."
oi onarmas ak:aseni! sano, armas ak:aseni—
mis:apa minun isoni, kus:a kaunis kantaiani?"
tuol:apa sinun isosi, tuol:a kaunis kantaiasi
lapin la:ial:a raial:a, kalalam:in latehel:a."
oi onarmas ak:aseni! sano, armas ak:aseni—
mitenka mia sin:e pia:snen, kuten kulkea osan:en?"
hiua on sin:e pia:staksesi, ouonkin ostaksesi,
koruen kolka kiauaksesi, ioen ranta iuostaksesi.
astut piaian, tuosta toisen, astut kohta kolman:enki,
kulet kohti luotesehen. ua:ra uastahan tulei—
sie astu alatse ua:ran, kiau ua:ran uasenta puolta!
tuostapa ioki tulei oikeal:e puolel:esi—
kiau sita ioen si.u.a kolmen kosken kuohumitse!
tulet niemen tutkaimehen, pia:ut pia:han pitkan kaiskun;
tupa on niemen tutkaimes:a, kalasauna kaiskun pia:sa—
si:napa iso elai, si:na kaunis kantaiasi,
si:napa sisaresiki, kaksi kaunista tiutarta."
kul:eruo, kaleruon poika, liaksi tuosta astumahan.
astui piaian, tuosta toisen, astui kohta kolman:enki,
kulki kohti luotehesen. tuli ua:ra uastahansa—
hian astui alaisen puolin, ua:ran lieet:a uasenta.
ioutui ioel:e tuosta—astu.i ioen si.u.a,
iokiuar:ut:a uasenta. kulki kolmen kosken kaut:a,
tuli niemen tutkaimehen, pia:tui pia:han pitkan niemen—
tupa oli niemen tutkaimes:a, kalasauna kaiskun pia:s:a.
meni hian tupahan tuosta eipa tun:eta tuas:a,
"mista uieras ue:n takoa, kusta kulkiiain kotisin?"
etko tun:a poikoasi, tun:e etlastasi omoa,
ionka untamon urohot ueiat kansansa kotihin
ison ua:ksan uar:el:isna, emon uiartinan pituisna?"
emo en:at:i sanoa, uaimo uanha lausuel:a,
"ohoh poikani poloinen, ohoh kuria kul:ansolki!
et:apas elain silmin niaita maita matkaelet,
kun io itkin kuol:eheksi, io kauan kaon:eheksi!
kaks oli poikoa minul:a, kaksi kaunista tiutarta.
ni:st oli osat:omalta kaksi uanhinta kaon:ut—
poika su:rehen sotahan, tiut:o tietamat:omihin.
poikani tuli takaisin, eipa tiut:o tul:ekana."
kul:eruo, kaleruon poika, itse en:at:i kiusua,
"kun:e tiut:osi katosi, min:e sai sisarueni?"
emo tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"tuon:e tiut:oni katosi, tuon:e sai sisaruesi—
liaksi mariahan metsal:e, al:e ua:ran ua:puk:ahan;
sin:epa kana katosi, lintu kuoli li:an surman,
surmahan sanat:omahan, nimen tietamat:omahan.
kenen tiut:oa ikaa? kenen mu:n, kun ei emonsa!
emon etso e:lim:aisna, emon etso, emo kaiho.
liaksinpa, emo poloinen, etsimahan tiut:oani;
iuoksi koruet kontiona, salot sauk:ona samosin.
etsin piaian, tuosta toisen, etsin kohta kolman:enki.
piaian kolmen:en perasta, ui:kon pia:sta ui:meistaki 
nousin su:rel:e miael:e, korkeal:e kuk:ulal:e.
hu:sin tuosta tiut:oani, kaon:ut:a kaihoelin,
'mis:a olet, tiut:oseni? tule io, tiut:oni, kotihin!'
noinpa hu:sin tiut:oani, kaon:ut:a kaipaelin.
ua:rat uastahan saneli, kankahat kaiahteliat,
'ela hu:a tiut:oasi, ela hu:a, hoilaele!
ei se sa sina ikana, eipaloa poluenansa
emon entisen tiloil:e, ta:ton uanhan ualkamoil:e.'"