7.17.2019

KALEALA — ensim:ainen kiria

spriŋ 'kalevala, the kalevala (wikisource)' mark fərs buk ten 'ru:nz', den faib e:t i:c (aiho:p) II '-Cv- y ia' > -C∅-(~-.-) iu ~i.a sa:ŋfut ― x / ― x / ― x / ― x // " III mo:st tuuərbitid 'disyllabic' ru:ts si:m kom from uonuərdbitidz in finiʃ (si 'hongəri' toŋ, uer somuot kept), CVC(C)V < CV(C)(C), aiθink, me:bi i:bən fər pritiər sa:ŋ ???. IIII ne:muərd me:n an spa:t ʃe:ps—-∅ duər, -(e)n ~ -(t)a~-: ondərgoər~o:nər~bit -s:a in, -sta aut, -Vn intu, -l:a at~a:n, -lta from, -l:e tə, -na biən, -ksi tərnən, -n bai, -t:a uidaut, -ne:n uiθ; -t, -i- morrekənd; P:V > PVC(C) > ∅VC(C), sa:fənənz ('gradations'); -ka(na) 'nor', =p(a) 'uondər, =ki(n) 'tu', =ko 'aksən~if', et:(a)~iot:a 'dat~so', e- '-ən-', -ni~-si~-(:)n(sV)~-m:e~-t:e 'mai~iər...", -a~-mV-~-kse- ~ -taa '-ən', -nut~-neet ~ tu 'dontaim ne:mdi:duərd'; (ai iu...) -n -t -:~(p)i -m:e~-a:(n)~-tV(...n) -t:e -at, -si- 'ontru:laik', -ne- 'me:bi'

A E H I K L M N Ŋ O P R S T U :

Mieleni minun tekei, aioni aiat:elei
liahteani laulamahan, sa:anni sanelemahan,
sukuuirta suoltamahan, laiiuirta laulamahan.
sanat su:s:ani sulaat, puheet putoeleat,
kielel:eni kerkiaat, hanpahil:eni haio:at.
ueli kulta, ueik:oseni, kaunis kasuinkunpalini!
liahe niut kansa laulamahan, sa kera sanelemahan
iuhtehen iuhut:uam:a, kataalta kiautuam:e!
haruoin iuhtehen iuhium:e, sa:m:e toinen toisihim:e
niail:a raukoil:a raioil:a, poloisil:a pohian mail:a.
liuokam:e kiasi kiatehen, sormet sormien lomahan,
lauloaksem:e hiuia, parahia pan:aksem:e,
ku:l:a noien kultaisien, tieta mielitehtoisien,
nuorisos:a nouseuas:a, kansas:a kasuaas:a—
noita sa:mia sanoia, uirsia uirit:amia
uiuolta uanhan UIAINAMOISEN, alta ahion ilmarisen,
pia:sta kaluan kaukomielen, ioukahaisan iousen tiesta,
pohian peltoien oerilte, KALEALAN kankahilta.
ni:t en:en isoni lauloi kiruesuarta uuol:es:ansa;
ni:ta iaitini opet:i uia:tes:ansa uiartinata,
minun lasna lat:ial:a e:s:a poluen piuories:a,
maitopartana pahaisna, pi:masu:na pik:araisna.
sanpo ei pu:t:unut sanoia eika louhi luot:ehia;
uanheni sonoihin sanpo, katoi louhi luot:ehisin,
uirsihin uipunen kuoli, lem:inkainen leik:iloihin.
uiel on muitaki sanoia, oŋelmoita op:imia;
tieohesta tenpomia, kaneruoista katkomia,
risukoista ri:pomia, uesoista uetelemia,
pia:sta heinan hieromia, raitiolta ratkomia,
paimenes:a kiaues:ani, lasna kaianlaitumil:a,
metisil:a miat:ahil:a, kultaisil:a kun:ahil:a,
mustan mu:rikin iiales:a, kim:on kiriaan keral:a.
uilu mul:a uirta uirkoi, sae sa:t:eli runoia.
uirta toista tu:let toiat, meren a:ltoset aioiat.
lin:ut li:t:eli sanoia, puien latuat lausehia.
ne mina keral:e kia:rin, soit:elin som:elol:e.
keran pistin kelahani, som:elon rekoseheni;
uein kelkal:a kotihin, rekosel:a ri:hen luoksi;
panin aitan paruen pia:han uaskisehen uak:asehen.
ui:kon on uirteni uilus:a, kauan kaihos:a siiaisnut.
ueianko uilusta uir:et, lapan laulut pak:asesta,
tuon tupahan uak:aseni, rasian rahin nenahan,
al:e ku:lun kurkihir:en, al:e kaunihin katoksen,
aukaisen sanaisen arkun, uirsili:pahan uiritan,
kerit:elen pia:n keralta, suorin solmun som:elolta?
ni:n laulan hiuanki uir:en, kaunihinki kalkut:elen
ruoalta rukihiselta, oluelta ohraiselta.
kun ei tuotane olut:a, tarit:ane ta:riuet:a,
laulan su:lta laihem:alta, uetoselta uieret:elen
tiaman iltam:e iloksi, piaian ku:lun kun:iaksi,
uaiko huomenen huiksi, u:en a:mun alkeheksi.
noin ku:lin saneltaaksi, tiesin uirta tehtaaksi—
iuskin meil:a iuot teleuat, iuksin piaiat ualkeaat;
iuksin siuntui uiainamoinen, ilmestui ikirunoia
kapehesta kantaiasta, ilmat:aresta emosta.
olipa inpi, ilman tiut:o, kaue luon:otr korea.
piti ui:koista piuhiu:t:a, ian kaiken inpeut:a
ilman pitkil:a pihoil:a, tasaisil:a tanteril:a.
ikaiustui aikoiansa, ouostui elamatansa,
aina iuksin ol:es:ansa, inpena elaes:ansa
ilman pitkil:a pihoil:a, aaroil:a autioil:a.
iop on astuiksen alem:a, laskeusi lainehil:a,
meren selual:e selal:e, ulapal:e aukeal:e.
tuli su:ri tu:len pu:ska, iasta uihainen ilma;
meren kuokuil:e kohot:i, lainehil:e laikahut:i.
tu:li neit:a tu:it:eli, a:lto inpea aieli
iunpari selan sinisen, lak:ipiaien lainehien—
tu:li tu:li kohtuiseksi, meri paksuksi panei.
kantoi kohtua kooa, uatsantaut:a uaikeata
uuot:a seitseman satoa, iuheksan iuron ikea;
eika siun:u siuntuminen, luou luomatoin sikio.
uieri inpi ue:n emona. uipi iat, uipi lian:et,
uipi luotehet, etelat, uipi kaik:i ilman ran:at
tuskis:a tulisen siun:un, uatsanuaiois:a kois:a;
eika siun:u siuntuminnen. luou muomatoin sikio.
itkea hiurut:elei; sanan uirkoi, noin nimesi,
"uoi poloinen, piaiani, lapsi kuria, kulkuani!
io olenioutunut iohonki; iakseni ilman al:e,
tu:len tu:iteltauaaksi, a:ltoien aieltaaksi
niail:a uialiil:a uesil:a, lakeil:a lainehil:a!
parenpi olisiol:ut ilman inpena elea,
kuin on niut tiata niukua uierahel:a ue:n emona;
uilu tial: on ol:akseni, uaia uiariatel:akseni,
a:l:ois:a asuakseni, ue:s:a uieriel:akseni.
oi uk:o, iuliiumala, ilman kaiken kan:at:aia!
tule tian:e taruit:ais:a, kiau tian:e kutsut:aes:a!
pia:sta pi:ka pintehesta, uaimo uatsanuia:ntehesta!
kiau pi.an, uialehen iouu, uialehem:in taruitahan!"
kului aikoa uiahaisen,pirahteli pik:araisen.
tuli sotka, suora lintu; lentea lekut:elei
etsien pesan siioa, asuinma:ta aruael:en.
lenti iat, lenti lian:et, lenti luotehet, etelat.
ei leua tiloa tuota, paik:oa pahintakana,
kuhun la:tisi pesansa, ot:aisi olosiiansa.
li:telei, la:telei; aruele:, aiat:elei,
"te:nko tu:lehen tupani, a:l:oil:en asuinsiiani?
tu:li ka:tai tupasen, a:lto uie asinsiiani."
ni:n sil:oin ueen emonen, ue:n emonen, ilman inpi,
nosti poluea meresta, lapalu:ta lainehesta
sotkal:e pesan siiaksi, asuinma:ksi armahaksi.
tuo sotka, sorea lintu, li:teleikse, la:teleikse.
keksi poluen ue:n emosen sineruaisel:a selal:a;
lu:li hainamat:ahaksi, tuoreheksi turpeheksi.
lentelei, li:telei, pia:han poluen laskeu.i.
si:hen la:tii pesansa, muni kultaiset munansa;
ku:si kultaista munoa, rautamunan seitseman:en.
alkoi hautoa munia, pia:ta poluen liam:itel:a.
hautoi piaian, hautoi toisen, hautoi kohta kolman:enki.
iopa tuosta ue:n emonen, ue:n emonen, ilman inpi,
tuntei tulistuaksi, hipiansa hi:ltuaksi;
lu:li poluensa palaan, kaik:i suonensa sulaa.
uaahut:i polueansa, iiarkut:i iiaseniansa;
munat uierahti uetehen, meren a:ltohon aiaikse;
karskahti munat muruiksi, katkieli kap:aleiksi.
ei munat mutahan joua, siepalehet ue:n sekahan.
mu:t:uiat murut hiuiksi, kap:alehet kaunoisiksi—
munasen alainen puoli alaiseksi ma:emiaksi,
munasen iulainen puoli iulaiseksi taiahaksi;
iulapuoli ruskeaista piaioseksi paistamahan,
iulapuoli ualkeaista, se ku:ksi kumot:amahan;
mi munas:a kiriaaista, ne tiahiksi taiahal:e,
mi munas:a mustukaista, nepa ilman piluiloiksi.
aiat e:l:ehen meneat, uuoet tuota tuon:em:aksi
u:en piaian paistaes:a, u;en ku;n kumot:aes:a.
aina uipi ue:n emonen, ue:n emonen, ilman inpi,
noil;a uienoil:a uesil:a, utuisil:a lainehil:a,
e:s:ansa uesi uetela, takanansa taias selua.
io uuon:a iuheksantena, kium:enentena kesana
nosti pia:tansa meresta, kohot:ai kok:oansa.
alkoi luoa luomi.ansa, sa:utel:a sa:miansa
selual:a meren sela:la, ulapal:a aukeal:a.
kus:a kiat:a kia:n:ahiut:i, si:hen niemet si:uoeli;
kus:a pohiasi iala:la, kalahauat kaiaeli;
kus:a ilman kuplistihe, si:hen siuoerit siuenti.
kiulin ma:han kia:ntelihe—si:hen sai sileat ran:at;
ialoin ma:han kia:ntelihe; si:hen loi lohiapaiat;
piain pia:tui ma:ta uasten; si:hen lait:eli lahelmat.
ui si:ta ulom:a ma:sta, seisat:elihe sela:le—
luopi luotoia merehen, kasuat:i salakaria
laian laskemasiiaksi, merimiesten pia:n menoksi.
io oli sa:ret si:ot:una, luotu luotoset merehen,
ilman pielet pistet:iuna, ma:t ia manteret sanot:u,
kiriat:u kiihin kiriat, ue:t:u ui:at kal:ioihin.
uiel ei siun;u uiainamoinen, ilmau ikirunoia.
uaka uanha uiainamoinen kulki iaitinsa kohus:a
kolmekium:enta kesea, iuhen uer:an taluiaki,
noil:a uienoil:a uesil:a, utuisil:a lainehil:a.
aruele:, aiat:elei, miten ol:a, kuin elea
pimeas:a pi:los:ansa, asun:os:a ahtahas:a,
kus: ei konsa ku:ta niahnut eika piaiea haain:ut.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"ku, kerita, piaiut, pia:sta, otaa, iuha opeta
miesta ouoilta oilta, ueraiilta uierahilta,
miailta pienilta pesilta, asun:oilta ahtahilta!
sa:ta ma:l:e matkamiesta, ilmoil:en inehmon lasta,
ku:ta taion katsomahan, piaiea ihoamahan,
otaaista op;imahan, tiahtia tiahuamahan!"
kun ei ku kerit:anun:a eika piaiut pia:stanun:a,
ouosteli aikoiansa, tuskastui elamatansa;
li:kahut:i lin:an portin sormel:a nimet:omal:a,
lukon luisen luikahut:i uasem:al:a uarpahal:a;
tuli kiunsin kiunnukselta, poluin porstuan oelta.
si:ta suistui suin merehen, kiasin kia:ntui lainehesen;
iia:pi mies meren uarahan, uros a:ltoien sekahan.
uirui siel:a ui:si uuot:a, seka ui:si iot:a ku:si,
uuot:a seitseman, kaheksan. seisot:ui selal:e ui:mein,
niemel:e minet:omal:e, manterel:e pu:t:omal:e.
poluin ma:sta pon:istihe, kiasiuarsin kia:n:altihe.
nousi ku:ta katsomahan, piaiea ihoamahan,
otaaista op:imahan, tiahtia tiahuamahan.
se oli siuntu uiainamoisen, rotu rohkean runoia
kapehesta kantaiasta, ilmat:aresta emosta.
nousi si:ta uiainamoinen ialan kahen kankahal:e
sa:rehen selal:isehen, manterehen pu:t:omahan.
ui:pui si:ta uuot:a monta, aina e:l:ehen eleli
sa:res:a sanat:omas:a, manteres:a pu:t:oma:sa.
aruele:, aiat:elei, pitkin pia:tansa pitai;
kenpa maita kiuluamahan, toukoia tihit:amahan?
pel:eruoinen, pel:on poika, sanpsa poika pik:arainen,
sep on maita kiuluamahan, toukoia tihit:amahan!
kiului maita ki:uhat:eli, kiului maita, kiului soita,
kiului auhtoia ahoia, panet:ai pa:sikoita.
miaet kiului mian:ikoiksi, kum:ut kiului ku:sikoiksi,
kankahat kaneruikoiksi, notkot nuoriksi uesoiksi.
noromail:e koiut kiului, lepat mail:e leuhkeil:e,
tuomet kiului tuorehil:e, rai.at mail:e raik:ahil:e,
pihlaiat piuhil:e mail:e, paiut mail:e paisuil:e,
kataiat karuil:e mail:e, tam:et uir:an uieremil:e.
liaksi pu:t iulenemahan, uesat nuoret nousemahan.
kasuoi ku:set kuk:alatuat, lautui lak:apia:t petaiat.
nousi koiupu:t noroil:a, lepat mail:a leuhkeil:a,
tuomet mail:a tuorehil:a, kataiat karuil:a mail:a,
kataiahan kaunis maria, tuomehen hiua heelma.
uaka uanha uiainamoinen kiai tuota katsomahan
sanpsan siemenen aloa, pel:eruoisen kiuluamia.
niaki pu:t iulen:eheksi, uesat nuoret nousneheksi;
iuks on tam:i taimimat:a, iu:rtumat:a pu iamalan.
heit:i herian ual:oil:ensa, oleuil:en on:il:ensa;
uuot:i uiela iuota kolma, saman uer:an piaiiaki.
kiai si:ta katsomahan ui:kon pia:sta ui:meistaki—
eiole tam:i kasuanun:a, iu:rtunun:a pu iumalan.
ni:n niakei nelia neit:a, ui:si ue:n on morsianta.
ne oli nurmen ni:tan:as:a, kastekor:en katkon:as:a
nenas:a utuisen niemen, pias:a sa:ren terhenisen;
mink on ni:t:i, sen haraoi, kaik:i karhil:e ueteli.
tulipa meresta tursas, uros a:l:oista iuleni.
tunki heinaset tulehen, ilmiualkean uiakehen;
ne kaik:i poroksi polti, kiupeniksi ki:uet:eli.
tuli tuhkia liaianen, koko kuiia poroia.
saip on si:hen lem:en lehti, lem:en lehti, tam:en terho,
iosta kasuoi kaunis taimi, iuleni uihanta uirpi;
nousi ma:sta mansik:aisna, kasuoi kaksiha:ruk:aisna.
oienteli oksiansa, leit:eli lehuiansa.
latua tiaut:i taiahal:e, lehuat ilmoil:e leisi—
piat:i piluet iuoksemasta, hat:arat hasertamasta,
piaian peit:i paistamsta, ku:huen kumot:amasta.
sil:oin uanha uiainamoinen aruele:, aiat:elei—
oisko tam:en tait:aiata, pu:n sorea sortaiata?
ikaa inehmon ol:a, kamala kaloien uia
ilman piaian paistamat:a, ku:huen kumot:amat:a.
eiole sita urosta eika miesta urheata,
ioka taisi tam:en ka:ta, satalatuan laŋet:oa.
si:ta uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"kae iaiti, kantaiani, lun:otar, iulentaiani!
laitapa ueen uakea ue:s:a on uakea palio
tiama tam:i tait:amahan, pu paha hiait:amahan
e:sta piaan paistaaisen, tielta ku:n kumot:aaisen!"
nousipa meresta miesi, uros a:l:osta iuleni.
ei tuo ol:ut su:ren su:ri eika aian pienen pieni—
miehen peukalon pituinen, uaimon ua:ksan korkeuinen.
uaski oli hat:u hartioil:a, uaskisa:p:ahat ialas:a,
uaskikintahat kiaes:a, uaskikiriat kintahis:a,
uaskiuiuohut uiuol:e, uaskikirues uiuon takana—
uarsi peukalon pituinen, tera kiun:en korkeuinen.
uaka uanha uianamoinen aruele:, aiat:elei—
on miesi niakemianasa, uros silmanluontiansa,
piustun peukalon pituinen, hiaran kiune:n korkunainen!
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"mi sina olet miahiasi, ku, kuria, urohiasi?
uiahan kuol:ut:a parenpi, katonut:a kaunihinpi!"
sanoi pik:u mies meresta, uros a:l:on uastaeli,
"olen mie mokoma miesi, uros pieni, ue:n uiakea.
tulin tam:en tait:amahan, pu:n murskan murentamahan."
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"eilienesinualuoti, eipa luotu eika suotu
ison tam:en tait:aiaksi, pu:n kamalan ka:taiaksi."
sai toki sanoneheksi; katsahtai uiela ker:an—
niaki miehen mu:t:unehen, u:istunehen urohon!
ialka ma:s:a teutaroii, pia:hut piluia pitai;
parta on e:s:a poluen pia:l:a, hi.us kan:oil:a takana;
siulta oli silmien uialitse, siulta housut lahkehesta,
puoltatoista poluen pia:sta, kahta ka:tion raiasta.
hielei kiruestansa, tahkaisi tasaterea
ku:tehen koasimehen, seitsemahan sieran pia:han.
astua liukiut:elei, kiaua kul:eroit:elei
laeil:a lahkehil:a, leeil:a liehuimil:a.
astui ker:an keikahut:i hienoisel:e hietikol:e,
astui toisen torkahut:i ma:l:e maksankaruaisel:e,
kolman:enki koikahut:i iu:rel:e tulisen tam:en.
iski pu:ta kiruehel:a, tarpaisi tasateral:a.
iski ker:an, iski toisen, kohta kolman:en iurit:i;
tuli tuiski kiruehesta, panu tam:esta pakeni—
tahtoi tam:i kal:istua, liusmua rutimoraita.
ni:n ker:al:a kolman:el:a iopa taisi tam:en ka:ta,
ruhtoa rutimoraian, satalatuan lasketel:a.
tiuen tiuon:ut:i itahan, latuan laski luotehesen,
lehuat su:rehen suehen, oksat puolin pohiosehen.
kenpa si:ta oksan ot:i, se ot:i ikuisen on:en;
kenpa si:ta latuan tait:oi, se tait:oi ikuisen taian;
kenpa lehuan leik:aeli, se leik:oi ikuisen lem:en.
mi oli lastuia piran:ut, pialahel:ut pialkareita
selual:e meren selal:e, lakeil:e lainehil:e,
noita tu:li tu:it:eli, meren liaik:a liaikiut:eli
uenosina ue:n selal:a, laiasina lainehil:a.
kantoi tu:li pohiolahan. pohian pi:ka pik:arainen
huntuiahan hu:htelei, uirut:eli ua:t:ehia
ran:al:a uesikiel:a pitkan niemuen nenas:a.
naki lastun lainehil:a; tuon kokosi kontihinsa,
kantoi kontil:a kotihin, pitkakiel:a pihaan,
teha noian nuoliansa, anpuian asehiansa.
kun oli tam:i tait:unun:a, ka:tunun:a pu katala,
pia:si piaiat paistamahan, pia:si ku:t kumot:amahan,
piluet pitkin iuoksemahan, taion ka:ret ka:rtamahan
nenahan utuisen niemen, pia:han sa:ren terhenisen.
si:t alkoi salot silota, metsat mielin kasuael:a,
lehtipu:hun, ruohoma:an, lin:ut pu:hun laulamahan,
rastahat iloitsemahan, kaki pia:la kuk:amahan.
kasuoi ma:han marianuar:et, kukat kultaiset keol:e;
ruohot kasuoi kaikenlaiset, monenmuotoiset sikesi.
ohra on iuksin nousemat:a, touko kal:is kasuamat:a.
si:ta uanha uiainamoinen astu.i, aiat:elei
ran:al:a selan sinisen, ue:n uankan uieremil:a.
leuti ku:sia iiuia, seitsemia siamenia
ran:alta merel:iselta, hienoiselta hietikolta;
kiatki nia:an nahkasehen, koipehen kesaoraan.
liaksi ma:ta kiuluamahan, siementa sirot:amahan
uierehen kalean kaion, osmon pel:on penkerehen.
tirskuipa ti.ainen pu:sta, "eipanouse osmon ohra,
eikasua kalean kaura ilman ma:n alistamat:a,
ilman kasken ka:tamat:a, tuon tulel:a poltamat:a."
uaka uanha uiainamoinen te:t:i kiruehen terauan.
si:ta ka:toi kasken su:ren, mahot:oman ma:n alisti.
kaik:i sorti pu:t soreat; iuhen iiat:i koiahaisen
lintuien leposiiaksi, kiakosen kukuntapu:ksi.
lenti kok:o halki taion, lintunen iulitse ilman.
tuli tuota katsomahan, "miksipa on tuo iiatet:u
koiahainen ka:tamat:a, pu sorea sortamat:a?"
sanoi uanha uiainamoinen, "siksipa on tuo iiatet:u—
lintuien leoeamiksi, kokon ilman istumiksi."
sanoi kok:o, ilman lintu, "hiuinpa sinaki la:it—
heitit koiun kasuamahan, pu:n sorean seisomahan
lin:uil:e lepeamiksi, itsel:eni istumiksi."
tulta iski ilman lintu, ualahut:i ualkeaista.
pohiaistu:li kasken polti, koil:inen koin porot:i—
polti kaik:i pu:t poroksi, kiupeniksi ki:uet:eli.
si:ta uanha uiainamoinen ot:i ku:sia iiuia,
seitsemia siemania iuhen nia:an nahkasesta,
koiesta kesaoraan, kesakarpan kam:enesta.
liaksi ma:ta kiuluamahan, siementa sirot:amahan.
itse tuon sanoiksi uirki, "mina kiuluan ki:uhiat:elen
luoian sormien lomitse, kiaen kaut:a kaik:ial:an
tial:e ma:l:e kasuaual:e, ahol:en iuleneal:e.
"ak:a manterenalainen, man:un euk:o, ma:n emanta!
pane niut turue tunkemahan, ma uiakea uiantamahan!
eip on ma uiakea pu:tu sina ilmoisna ikana,
kun lie armo antaiista, lupa luon:on tiut:arista.
nouse, ma, makoamasta, luoian nurmi, nuk:umasta!
pane kor:et kortumahan seka uar:et uartumahan!
tuhansin nenia nosta, saoin ha:roia haiota
kiun:ostani, kiuluostani, uarsin uaiani niaosta!
oi uk:o, iuliiumala tahi ta:t:o taiahinen,
ual:an piluis:a pitaia, hat:aroian hal:itsiia!
pia piluis:a keraiat, sekehis:a neuot seluat!
iata iasta pilui, nosta lonka luotehesta,
toiset ian:esta iaheta, etelasta en:at:ele!
uihmo uet:a taiosesta, met:a piluista pirota
orahil:e nouseil:e, touoil:e tohiseil:e!"
tuo uk:o, iuliiumala, ta:t:o taion ualtiainen,
piti piluis:a keraiat, sekehis:a neuot seluat.
iat:i iasta piluen, nosti loŋan luotehesta,
toisen ian:esta iahet:i, etelasta en:at:eli;
siuriin iuhtehen siusasi, lomituksin loukahut:i.
uihmoi uet:a taiosesta, met:a piluista pirot:i
orahil:a kasuail:e, touoil:e tohiseil:e.
nousipa  okinen, kan:onkaruanen iuleni
ma:sta pel:on pehmeasta, uianamoisen ra:tamasta.
iopa tuosta toisna pia:na, kahen, kolmen iuon perasta,
ui:kon pia:sta ui:meistaki uaka uanha uiainamoinen
kiai tuota katsomahan kiuntoansa, kiuluoansa,
uarsin uaiansa niakoa—kasuoi ohra mielta miuoten,
tiahkat ku:el:a tahol:a, kor:et kolmisolmuisena.
si:na uanha uiainamoinen katseleikse, kia:nteleikse.
ni:n tuli keatkakonen, niaki koiun kasuaaksi,
"miksipa on tuo iiatet:u koiahainen ka:tamat:a?"
sanoi uanha uianamoinen, "siksipa on tuo iiatet:u
koiahainen kasuamaha—sinul:e kukuntapu:ksi.
si:na kuk:uos, kakonen, helkiut:ele, hietarinta,
hoiloa, hopearinta, tinarinta, riukut:ele!
kuku il:oin, kuku a:muin, ker:an keskipiaiual:aki,
ihanoiksi ilmoiani, mieluisiksi metsiani,
rahaisiksi rantoiani, uiliaisiksi uieriani!"
uaka uanha uiainamoinen elelei aikoiansa
noil:a uiainolan ahoil:a, kalealan kankahil:a.
laulelei uirsiansa, laulelei, taitelei.
lauloi piaiat pia:ksutusten, iuhutusten iuot saneli
muinaisia muisteloita, noita siuntuia siuia,
ioit ei laula kaik:i lapset, ium:ar:a iuhet urohot
tial:a inhal:a ial:a, katoal:a kan:ikal:a.
kauas ku:lui sanoma, ulos uiestit uierahtaat
uiainamoisen laulan:asta, urohon osoan:asta.
uiestit uierahti suehen, sai sanomet pohiolahan.
olipanuori ioukahainen, laiha poika lap:alainen.
se kiai kiulas:a ker:an; ku:li kum:ia sanoia,
laulua laeltaaksi, parenpia pantaaksi
noil:a uiaunolan ahoil:a, kalealan kankahil:a,
kuin mita itseki tiesi, oliop:inut isolta.
tuo tuosta koin pahastui, kaiken aikansa kaehti
uiaunamoista laulaiaksi parem:aksi itseansa.
io tuli emonsa luoksi, luoksi ualtauanhenpansa.
liahteaksensa kiakesi, tul:aksensa toiot:eli
noil:e uiainolan tuil:e kera uianon uoit:eloil:e.
iso kielti poikoansa, iso kielti, emo epasi
liahtemasta uiainolahan kera uiainon uoit:eloil:e,
"siel:a silma lauletahan, lauletahan, lausitahan
suin lumehen, piain uitihin, kourin ilmahan koahan,
kiasin kia:ntumato:maksi, ialoin li:k:umat:omaksi."
sanoi nuori ioukahainen, "hiuapa isoni tieto,
emoni sitai parenpi, oma tietoni iulin:a.
ios tahon tasal:e pan:a, miesten uer:oil:e uetaita,
itse laulan laulaiani, sanelen saneliiani;
laulan laulaian parahan pahim:aksi laulaiaksi,
ialkahan kiiset keŋat, puksut puiset lantehil:e,
kiiri:pan rin:an pia:l:e, kiiharkon hartioil:e,
kiihintahat kiatehen, pia:han pa:tisen kiuparan."
si:ta liaksi, ei totel:ut. ot:i ru:nansa omansa,
ionka turpa tulta iski, siakenia sia:riuar:et;
ualiasti tulisan ru:nan korian kultaisen etehen.
itse istui rekehen, kohen:aikse koriahansa,
iski uirkua uitsal:a, heit:i helmiruoskasel:a.
liaksi uirku uieremahan, heonen helet:amahan.
aioa suhut:elei. aioi piaian, aioi toisen,
aioi kohta kolman:enki. io piaana kolmantena
pia:tui uiainolan ahoil:a, kalealan kankahil:e.
uaka uanha uiainamoinen, tietaia ianikuinen,
oli teit:ensa aiaia, matkoiensa mit:eliia
noil:a uiainolan ahoil:a, kalealan kankahil:a.
tuli nuori ioukahainen, aioi tiel:a uastatusten—,
tart:ui aisa aisan pia:han, rahe rahkehen takistui,
liaŋet pu:t:ui liankiloihin, uem:el uenpelen nenahan.
si:ta si:na seisotahan, seisotahan, mietitahan...
uesi uuoti uenpelesta, usua aisoista usisi.
kiusui uanha uiainamoinen, "kuit olet sina sukua,
kun tulit tuhmasti etehen, uastahan uarato:masti?
siaret liaŋet liankapuiset, uesapuiset uenpelehet,
koriani pilastehiksi, riamaksi reen retukan!"
sil:oin nuori ioukahainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"mie olen nuori ioukahainen. ua:n sano oma sukusi—
kuit olet sina sukua, kuta, kuria, iouk:ioa?"
uaka uanha uiaunamoinen io tuos:a nimit:elihe.
sai si:ta sanoneheksi, "kun liet nuori ioukahainen,
ueaite siuriahan uiahaisen! sie oletnuorenpi minua."
sil:oin nuori ioukahainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"uiaha on miehen nuoru:esta, nuoru:esta, uanhu:esta!
kunpi ontieoltaparenpi, muistan:alta mahtaanpi,
sep on tiel:a seisokahan, toinen tielta si:rtukahan.
lienet uanha uiainamoinen, laulaia ianikuinen,
ruetkam:e laulamahan, sa:kam:e sanelemahan,
mies on miesta op:imahan, toinen toista uoit:amahan!"
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"mitapa minusta onpi laulaiaksi, taitaiaksi!
ain olen aikani elel:ut nail:a iuksil:a ahoil:a,
kotipel:on pientaril:a ku:nel:ut kotikiakea.
ua:n kuitenki kaikitenki sano koruin ku:lakseni,
mita sie eninta tieat, iuli muien ium:artelet?"
sanoi nuori ioukahainen, "tieanpa mina iotaki!
sen on tiean salual:ehen, taiuelen tarkoil:ehen—
rep:anan on liki lakea, liki lieska kiukoata.
hiua on hiulkehen elea, ueen koiran uiehkuroia;
luotansa lohia siuopi, siultansa si:kasia.
si:al: on sileat pel:ot, lohel:a laki tasainen.
hauki hal:al:a kutei, kuolasu: koal:a sia:l:a.
ahuen arka, kiurmuniska siuksusut siuil:a uipi,
kesat kuiil:a kutei, rantasil:a rapsehtii.
kun ei tuosta kiul:in liene, uiela tiean mu:nki tieon,
aruoan iuhen asia—pohiola porol:a kiunti,
etela emaheol:a, takalap:i taruahal:a.
tiean pu:t pisan miael:a, hoŋat hornan kol:iol:a—
pitkat on pu:t pisan miael:a, hoŋat hornan kal:iol:a.
kolme on koskea kooa, kolme iiaruea ialoa,
kolme uuorta korkeata tiaman ilman kan:en al:a—
hiamehes: on hial:apiuora, ka:trakoski karialas:a;
eiole uuoken uoit:anut:a, iuli kiaunut:a imatra."
sanoi uanha uianamoinen, "lapsen tieto, naisen muisti,
eiole partasu:n urohon eika miehen naisek:ahan!
sano siuntuia siuia, asioita ainoisia!"
se onnuori ioukahainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"tiean mia tiaisen siun:un, tiean lin:uksi tiaisen,
ki:un uiheran kia:rmeheksi, ki:skisen ueen kalaksi.
rauan tiean raukeaksi, mustan mul:an muikeaksi,
uarin ue:n on uaikeaksi, tulen poltaman pahaksi.
uesi on uanhin uoitehista, kosken kuohu katsehista,
itse luoia loitsiioista, iumala parantaiista.
uuoresta on uetosen siuntu, tulen siuntu taiosesta,
alku rauan ruostehesta, uasken kanta kal:iosta.
miatas on miarka maita uanhin, paiu puita ensim:ainen,
hoŋan iu:ri huonehia, pa:tonen patarania."
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"muistatko mita enem:in, uain io lop:uiat lorusi?"
sanoi nuori ioukahainen, "muistan uielaki uiahaisen!
muistanpa aian mokoman, kun olin merta kiuntamas:a,
meren kolkot kuok:imas:a, kalahauat kaiamas:a,
siuanue:t siuentamas:a, lanpie:t on laskemas:a,
miaet miul:eroit:amas:a, louhet luomas:a kokohon.
uiel olin miesna ku:entena, seitsemantena urosna
tiata ma:ta sa:taes:a, ilmoa suet:aes:a,
ilman pielta pistamas:a, taion ka:rta kantamas:a,
ku:hut:a kulet:amas:a, aurinkia aut:amas:a,
otaa: oientamas:a, taioa tiahit:amas:a."
sanoi uanha uiainamoinen, "sen uarsin ualehtelitki!
eisinuasil:oinniahtu, kun on merta kiun:et:ihin,
meren kolkot kuokit:ihin, kalahauat kaiet:ihin,
siuanue:t siu.en:et:ihin, lanpie:t on lasket:ihin,
miaet miul:eroitet:ihin, louhet luotihin kokohon.
eikaliesinuaniahtu, eilieniahtu eikaku:ltu
tiata ma:ta sa:taes:a, ilmoa suet:aes:a,
ilman pielta pistet:ais:a, taion ka:rta kan:et:ais:a,
ku:hut:a kuletet:ais:a, aurinkoa autet:ais:a,
otaa: oien:et:ais:a, taioa tiahitet:ais:a."
se onnuori ioukahainen tuosta tuon sanoiksi uirki,
"kun eilie minul:a mielta, kiusun mielta miekaltani.
oi on uanha uianamoinen, laulaia laeasuinen!
liahe miekan mit:elohon, kiaupan kaluan katselohon!"
sanoi uanha uiainamoinen, "ennoitapahoinpelan:e
miek:oiasi, mieliasi, tu:riasi, tu:miasi.
ua:n kuitenki kaikitenki liahe en miekan mit:elohon
sinun kansasi, katala, keral:asi, kehno rauk:a."
si:na nuori ioukahainen murti su:ta, uia:nti pia:ta,
murti mustoa aenta. itse tuon sanoiksi uirki,
"ken eikiau miekan mit:elohon, liahe ei kaluan katselohon,
sen mina siaksi laulan, alakarsaksi asetan.
panen sem:oiset urohot sen sikali, tuon tiakali,
sor:an sontatunkiohon, lia:an nurkahan nutistan."
si:ta su:t:ui uiainamoinen, si:ta su:t:ui ia hiapesi.
itse luoihe laulamahan, sai itse sanelemahan—
eiolelaulut lasten laulut, lasten laulut, naisten naurut,
ne on partasu:n urohon, ioit eilaula kaik:i lapset
eika poiat puoletkana, kolman:etkana kosiiat
tial:a inhal:a ial:a, katoual:a kan:ikal:a.
lauloi uanha uiainamoinen—iiaruet liaik:ui, ma iiarisi,
uuoret uaskiset uapisi, pa:et uahuat paukahteli,
kal:iot kaheksi lenti, kiet ran:oil:a rakoili.
lauloi nuoren ioukahaisen, uesat lauloi uenpelehen,
paiupehkon liankiloihin, raiat rahkehen nenahan.
lauloi koria kultalaian—lauloi lanpihin haoiksi;
lauloi ruoskan helmiletkun meren rantaruokosiksi;
lauloi lauk:ipia:n heosen kosken ran:al:e kiiksi.
lauloi miekan kultakahuan salamoiksi taiahal:e,
si:ta iousen kiriavar:en ka:riski uesien pia:l:e,
si:ta nuolensa sulitet haukoiksi ki:taiksi,
si:ta koiran kouk:uleuan, sen on ma:han ma:kiiksi.
lakin lauloi miehen pia:sta piluen piustupia: kokaksi;
lauloi kintahat kiaesta unpilam:in lunpehiksi,
si:ta haliakan sinisen hat:aroiksi taiahal:e,
uiuolta us:akan utuisen halki taiahan tiahiksi.
itsen lauloi ioukahaisen—lauloi suohon suoniuiuoista,
ni:t:uhun niuslihoista, kankahasen kainaloista.
io niut nuori ioukahainen iopra tiesi iot:a tunsi—
tiesi tiel:e tul:ehensa, matkal:en osan:ehensa
uoit:elohon, laulelohon kera uanhan uiainamoisen.
iaksoit:eli ialkoansa—eipaiaksi ialka nousta;
toki toistakin iurit:i—si:n oli kiinen kenka.
si:ta nuoren ioukahaisen iopa tuskaksi tulei,
liaulem:aksi lankeai. sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi en ui:sas uiainamoinen, tietaa ianikuinen!
piuor:uta piuhat sanasi, periauta lausehesi!
pia:sta tiasta pialkahasta, tiasta seikasta selita!
panenpa parahan makson, an:an lun:ahat luiim:at."
sanoi uanha uiainamoinen, "ni:n mita minul:en an:at,
ios piuor:an piuhat sanani, periautan lauseheni,
pia:stan si:ta pialkahasta, si:ta seikasta selitan?"
sanoi nuroi ioikahainen, "onp on mul:a ka:rta kaksi,
iousta kaksi kaunokaista; iuks on liuomahan riea,
toinen tarka am:un:al:e. ota ni:sta ionpikunpi!"
sanoi uanha uiainamoinen, "huoli en, huria, iousistasi,
en, katala, ka:ristasi! on noita itsel:aniki
ioka seina seisoteltu, ioka ua:rnanen uarot:u—
miehit:a metsas:a kiauat, urohit:a ulkotoil:a."
lauloi nuoren ioukahaisen, lauloi si:taki siuem:a.
sanoi nuori ioukahainen, "onp on mul:a purta kaksi,
kaksi kaunoista uenoa; iuks onki:stas:akepea,
toinen palio kan:at:aa. ota ni:sta ionpikunpi!"
sanoi uanha uiainamoinen, "enpon huoli pursistasi,
uenehistasi ualita! on noita itsel:aniki
ioka tela tenpaeltu, ioka lahtema laot:u,
mika tu:lel:a tukea, mika uastasia:n meniia."
lauloi nuoren ioukahaisen, lauloi si:taki siuem:a.
sanoi nuori ioukahainen, "on mul:a orit:a kaksi,
kaksi kaunoista hepoa; iuks oniuoksul:eialonpi,
toinen raisu rahkehil:e. ota ni:sta ionpikunpi!"
sanoi uanha uiainamoinen, "en huoli haosiasi,
sure en suk:aialkoiasi! on noita itsel:aniki
ioka soimi solmieltu, ioka tanhua talut:u;
uesi selua selkaluil:a, rasualanpi lautasil:a."
lauloi nuoren ioukahaisen, lauloi si:taki siuem:a.
sanoi nuori ioukahainen, "oi on uanha uiainamoinen!
piuor:uta piuhat sanasi, periuauta lausehesi!
an:an kultia kiuparin, hopeita huoan tiauen,
isoni soasta sa:mat, talut:amat tap:elosta."
sanoi uanha uiaimoinen, "en huoli hope.itasi,
kiusu en, kuria, kultiasi! on noita itsel:aniki
ioka ait:a ahtaeltu, ioka uak:anen uarot:u—
ne on kul:at ku:nikuiset, piaianpoluiset hopeat."
lauloi nuoren ioukahaisen, lauloi si:taki siuem:a.
sanoi nuori ioukahaien, "oi on uanha uiainamoinen!
pia:sta tiasta pialkahasta, tiasta seikasta selita!
an:an aumani kotoiset, heitan hietapeltoseni
oman pia:ni pia:stimeksi, itseni luanstimeksi."
sanoi uanha uiainamoinen, "en halaia aumoiasi,
heria, hietapeltoiasi! on noita itsel:aniki,
peltoia ioka peral:a, aumoia ioka ahol:a.
omat on parem:at pel:ot, omat aumat armaham:at."
lauloi nuoren ioukahaisen, lauloi ainakin alem:a.
si:ta nuori ioukahainen toki ui:mein tuskastui,
kun oli leuan liet:ehes:a, par:an paikas:a pahas:a,
su:n on suos:a, sam:alis:a, hanpahin haon peras:a.
sanoi nuori ioukahainen, "oi on ui:sas uiainamoinen,
tietaia ianikuinen! laula io laulusi takaisin,
heita uiela heik:o henki, laske tia:lta pois minua!
uirta io ialkoa uetai, hiek:a silmia hioi.
"kun piuor:at piuhat sanasi, luout:elet luot:ehesi,
an:an aino siskoseni, lainoan emoni lapsen
sul:e pirtin pi:uhkiiaksi, lat:ian lakaisiiaksi,
hulik:oien hu:htoiaksi, uaip:oien uirut:aiaksi,
kutoiaksi kultauaipan, mesileian leipoiaksi."
si:ta uanha uiainamoinen ihastui ikiiuaksi,
kun sai neion ioukahaisen uanhan piaiansa uaraksi.
istuiksen ilokiel:e, laulupa:el:e paneikse.
lauloi kotuan, lauloi toisen, lauloi kotuan kolman:enki—
piuorti pois piuhat sanansa, perin laski lausehensa.
pia:si nuori ioukahainen, pia:si leuan liet:ehesta,
par:an paikasta pahasta, heonen kosken kiesta,
reki ran:alta haosta, ruoska ran:an ruokosesta.
kohoeli koriahansa, reutoihe rekosehensa;
liaksi mielel:a pahal:a, siuamel:a siunkeal:a
luoksi armahan emonsa, tiuko ualtauanhenpansa.
aioa karit:elei. aioi kum:asti kotihin—
rik:i ri:heen rekensa, aisat poik:i portahansen.
alkoi iaiti aruael:a, isonen sanan sanoi,
"suot:apa rikoit rekesi, tahal:asi aisan taitoit!
mitapa kum:asti kuletki, tulet tuhmsti kotihin?"
tuos:a nuori ioukahainen itkea uetistelei
al:a piain, pahoil:a mielin, kaiken kal:el:a kiuparin
seka hu:lin hi:upunuisin, nenan su:l:e laŋen:uisen.
emo en:at:i kiusiua, uaian niahnut ua:itel:a,
"mita itket, poikueni, nuorna sa:mani, nureksit,
olet hu:lin hi:upunusin, nenan su:l:e laŋen:uinsen?"
sani nuori ioukahainen, "oi on ma:m:o, kantaiani!
io on si:uta siuntunun:a, toikoia tapahtunun:a,
si:uta kiul:in itkeani, taikoia nureksiani!
tuot itken tiaman ikani, puhki polueni murehin—
an:oin aino siskoseni, lupasin emoni lapsen
uiainamoisel:a uaraksi, laulaial:e puolisoksi,
turuaksi tutiseual:e, suoaksi sopenkulul:e."
emo kahta kiam:entansa hiukersi molenpiansa;
sanan uirkoi, noin nimesi, "ela itke, poikueni!
eiole itket:aia, su:resti suret:aia—
tuota toioin tuon ikani, puhki polueni halasin
sukuhuni su:rta miesta, rotuhuni rohkeata,
uiaukseni uiainamoista, laulaiata laŋokseni."
sisar nuoren ioukahaisen itse itkul:en apeutui.
itki piaian, itki toisen poik:ipuolin portahal:a;
itki su:resta surusta, apeasta mielalasta.
sai emo sanelemahan, "mita itket, ainoseni,
kun olet sa:a su:ren sulhon, miehen korkean kotihin
ik:unoil:en istuiaksi, lautsoil:e laertaiaksi?"
tuon tiutar sanoiksi uirki, "oi emoni, kantaiani!
itkenpa mina iotaki—itken kas:an kauneut:a,
tukan nuoren tu:heut:a, hiuksien hienout:a,
ios ne pien:a peitetahan, katetahan kasuauana.
tuotapa ikani itken, tuota piaian armaut:a,
sulout:a ku:n komean, ihanu:t:a ilman kaiken,
ios oisi nuorna iiat:aminen, lapsena unohtaminen
ueikon ueistotanteril:e, ison ik:unan aloil:e."
sanoi emo tiutol:e, lausui uanhin lapsel:ensa,
"mene, huima, huolinesi, epakelpo, itkuinesi!
eiole si:uta siunkistua, aihet:a apeutua.
paistai iumalan piaia mu:al:aki ma:ilmas:a,
ei isosi ik:unoil:a, ueik:osi ueraian su:la.
miuos on marioia miael:a, ahomail:a mansikoita
poimia sinun poloisen ilmas:a etenpanaki,
ei aina ison ahoil:a, ueikon uiertokankahil:a."
tuopa aino, neito nuori, sisar nuoren ioikahaisen
liaksi lu:toa lehosta, uastaksia uaruikosta.
tait:oi uastan ta:tol:ensa, toisen tait:oi ma:m:ol:ensa,
kokoeli koman:enki uereal:e ueiiol:ensa.
io astui kohin kotia, lepik:oa leuhaut:i.
tuli uanha uiainamoinen; niaki neitosen lehos:a,
hienohelman heinikos:a. sanan uirkoi, noin nimesi,
"elapa muil:e, neiti nuori, kuin minul:e, neiti nuori,
kan:a kaulanhelmiloita, rin:anristia raken:a,
pane pia:ta palmikol:e, sio silkil:a hiusta!"
neiti tuon sanoiksi uirki, "en sinul:e enka muil:e
kan:a rin:anristiloita, pia:ta silkil:a sitaise.
huoli on ha:hen haliakoista, uehnan uiploista ualita;
asun kaiois:a sois:a, kasuan leian kan:ikois:a
tiukona hiuan isoni, kansa armahan emoni."
ri:sti ristin rin:altansa, sormukset on sermestansa,
helmet kaulasta karisti, punalaŋat pia:nsa pia:lta,
iiat:i ma:l:e ma:n hiuiksi, lehtohon lehon hiuiksi.
meni itkien kotihin, kal:otel:en kartanol:e.
iso istui ik:unal:a, kiruesuart:a kirioai,
"mita itket, tiut:o rauk:a, tiut:o rauk:a, neito nuori?"
"onpa si:uta itkeani, uaioia ualit:oani!
sita itken, ta:t:oseni, sita itken ia ualitan—
kirpoi risti rin:altani, kaune uiuostani karisi,
rin:alta hopearisti, uaskilaŋat uiuoni pia:sta."
ueliensa ueraian su:l:a uem:elpu:ta ueistelei,
"mita itket, sisko rauk:a, sisko rauk:a, neito nuori?"
"onpa siu:ta itkiial:a, uaioia uetistaial:a!
sita itken, sisko ruk:a, sita itken ia ualitan—
kirpoi kul:an kulmiltani, hopeat hiuksiltani,
sinisilkit silmiltani, punanauhat pia:ni pia:lta."
emo aitan portahal:a kuoret:a kokoelei,
"mita itket, tiut:i rauk:a, tiut:o rauk:a, neito nuori?"
"onpa si:uta itkeani, uaioia ualit:oani!
sita itken, ueik:o ruk:a, sita itken ia ualitan—
kirpoi sormus sormestani, helmet kaulasta katosi,
kul:ansormus sormestani, kaulasta hopeahelmet."
sisko sil:a koruasel:a uiuota kul:aista kutoi,
"mita itket, sisko rauk:a, sisko rauk:a, neito nuori?"
"onpa si:uta itkiial:a, uaioia uetistaial:a!
sita itken, sisko ruk:a, sita itken ia ualitan—
kirpoi kul:an kulmitani, hopeat hiuksitani,
sinisilkit silmitani, punanauhut pia:ni pia:lta."
emo aitan portahal:a kuoret:a kokoelei,
"mita itket, tiut:i rauk:a, tiut:o rauk:a, neito nuori?"
"oi on ma:m:o, kantaiani, oi emo, imet:aiani!
onp on siuita siunke.ita, apeita ani pahoia!
sita itken, iaiti ruk:a, sita, ma:m:oni, ualitan—
liaksin lu:toa lehosta, uastanpiaita uaruikosta.
taitoin uasta ta:tol:eni, toisen taitoin ma:m:ol:eni,
kokoelin kolman:enki uereal:e ueiiol:eni.
aloin astua kotihin; astuinpa liapi ahosta—
osmoinen orosta uirkoi, kaleainen kaskesma:lta;
'elapa muil:a, neiti ruk:a, kuin minul:e, neiti ruk:a,
kan:a kaulanelmiloita, rin:anristia raken:a,
pane pia:ta palmikol:a, sio silkil:a hiusta!'
ri:stin ristin rin:altani, helmet kaulasta karistin,
sinilaŋat silmiltani, punalaŋat pia:ni pia:lta, 
heitin ma:l:e ma:n hiuiksi, lehtohon lehon hiuiksi.
itse tuon sanoiksi uirkin, 'en sinul:e enka muil:e
kan:a rin:anristiani, pia:ta silkil:a sitaise.
huoli en ha:hen haliajoista, uehnan uiploista ualita;
asun kaiois:a sois:a, kasuan leian kan:ikois:a
tiukona hiuan isoni, kansa armahan emoni.'"
emo tuon sanoiksi, lausui uanhin lapsel:ensa,
"ela itke, tiut:areni, nuorna sa:mani, nureksi!
siuo uuosi suloa uoita—muita uuolahanpi;
toinen siuo sianlihoa; tulet muita sirkeanpi;
kolmas kuorekok:aroita; tulet muita kaunihinpi.
astu ait:ahan miael:e aukaise parahin ait:a!
siel: on arku arkun pia:l:a, lipas lip:ahan lomas:a.
aukaisa parahin arku, kansi kirio kim:ahuta—
si:n on ku:si kultauiuota, seitseman sinihamoista.
ne on ku:t:aren kutomat, piaiat:aren pia:t:elemat.
en:en nein:a ol:es:ani, inpena elaes:ani
liaksin mariahan metsal:e, al:e ua:ran ua:puk:ahan.
ku:lin ku:t:aren kutoan, piaiat:aren kehreaan 
sinisen salon siul:a, lehon lem:en liepehel:a.
mina luoksi luontelime, likel:e liahentelime.
aloinpa anel;a noita, itse uirkin ia sanelin,
'an:a, ku:tar, kultiasi, piaiatar, hope.itasi
tial:e tiuhial:e tiutol:e, lapsel:en aneliial:e!'
antoi ku:tar kultiansa, piaiatar hope.itansa.
mina kul:at kulmil:eni, pia:l:eni hiuat hopeat!
tulin kuk:ana kotihin, ilona ison pihoil:e.
kan:oin piaian, kan:oin toisen. io piaiana kolmantena
ri:suin kul:at kulmiltani, pia:ltani hiuat hopeat,
uein ne ait:ahan miael:e, panin arkun kan:en al:e,
si:t on asti siel:a ol:ut aian kaiken katsomat:a.
sio niut silkit silmil:esi, kul:at kulmil:e kohota,
kaulahan heleat helmet, kul:anristit rin:oil:esi!
pane paita paltinainen, li:ta li:nanaiinainen,
hame uerkainen uetaise, senp on pia:l:e silkiuiuohut,
sukat sulkuiset koreat, kautokeŋat kaunokaiset!
pia:si kia:ri palmikol:e, silkinauhoil:e sitaise,
sormet kul:ansormuksihin, kiaet kul:ankia:ruloihin!
ni:n tulet tupahan tuolta, astut aitasta sisal:e
sukukuntasi suloksi, koko heimon henpeaksi—
kulet kuk:ana kuiil:a, ua:puk:aisena uael:at,
ehonpana entistasi, parenpana muinaistasi."
sen emo sanoiksi uirki, senp on lausui lapsel:ensa.
ei tiutar totel:ut tuota, ei ku:l:ut emon sanoia;
meni itkian pihal:e, kaihoel:en kartanol:e.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a—
"miten on mieli miek:oisien, autua:l:isten aiatus?
ni:np on mieli miek:oisien, autua:l:isten aiatus,
kuin on uel:oa uetonen eli a:lto altahas:a.
mitenpa on poloisten mieli, kuten al:ien aiatus?
ni:npa on poloisten mieli, ni:npa al:ien aiatus,
kuin on hanki hariun al:a, uesi kaios:a siuas:a.
usein niut minun utuisen, use.in, utuisen lapsen,
mieli kulkei kulos:a, uasakois:a uiehkuroii,
nurmes:a nuhaelei, pensahas:a piehtaroii;
mieli ei teruoa parenpi, siuan et siut:a ualkeanpi.
parenpi minun olisi, parenpi olisiol:ut
siuntumat:a, kasuamat:a, su:reksi sukeuma:ta
nial:e piaiil:e pahoil:e, ilmoil:e ilot:omil:e.
oisin kuol:ut ku:sioisna, kaon:ut kaheksanoisna,
oisi en palioa pitanut—ua:ksan paltinapaloa,
pik:araisen pientaret:a, emon itkua uiahaisen,
ison uielaki uiahem:an, ueikon ei uiakeakana."
itki piaian, itki toisen. sai emo kiuselemahan,
"mita itket, inpi ruk:a, kuta, uaiainen, ualitat?"
"sita itken, inpi ruk:a, kaiken aikani ualitan,
kun an:oit minen poloisen, oman lapsesi lupasit,
kiaskit uanhal:e uaraksi, ikapuolel:e iloksi,
turuaksi tutiseal:e, suoiaksi sopenkulul:e.
oisit en:en kiaskenun:a al:e a:ltoien siuien
sisareksi si:kasil:e, ueikoksi ueen kaloil:e!
parenpi meres:a ol:a, al:a a:ltoien asua
sisarena si:kasil:a, ueik:ona ueen kaloil:a,
kuin on uanhal:a uarana, turuana tutisiial:A,
suk:ahansa suistuial:a, karahkanan ka:tuial:a."
si:ta astui ait:amael:e, astui ait:ahan sisal:e.
aukaisi parahan arkun, kan:en kirio kim:ahut:i—
leusi ku:si kultauiuota, seitseman sinihamet:a;
ne on pia:l:ensa pukei, uar:al:ensa ualmistai.
pani kul:at kulmil:ensa, hopeat hiuksil:ensa,
sinisilkit silmil:ensa, punalaŋat pia:nsa pia:l:e.
liaksi si:ta astumahan ahon poik:i, toisen pitkin;
uieri soita, uieri maita, uieri siunkia saloia.
itse lauloi men:es:ansa, uirkoi uieriel:es:ansa,
"siuantani tuimelei, pia:tani kiistelei.
eika tuima tuimem:asti, kipeam:asti kiista,
iot:a, koito, kuolisinki, katkeaisinki, katala,
niailta su:rilta suruilta, ape.ilta mielaloilta.
io oisi minul:a aika nialta ilmoilta erita,
aikani manal:e men:a, ika tul:a tuonelahan—
ei minua isoni itke, ei emo pane pahaksi,
ei kastu sisaren kasuot, ueikon silmat uet:a uuoa,
uaik:a uierisin uetehen, ka:tuisin kalamerehen
al:e a:ltoien siuien, pia:l:e mustien murien."
astui piaian, asti toisen. paianapa kolmantena
ennat:i meri etehen, ruokoranta uastahansa,
tuohon iuohut iul:at:ai, pimea piat:elei.
si:na itki inpi il:an, kaikerteli kaiken iuota
ran:al:a uasikiel:a, la:ial:a lahen peral:a.
a:mul:a ani uarahin katsoi tuon:e niemen pia:han—
kolme oli neit:a niemen pia:s:a...ne on merta kiulpamas:a!
aino neiti nelian:eksi, uitsan uarpa ui:en:eksi!
heit:i paitansa paiul:e, hamehensa ha:pasel:e,
suk:ansa sulal:e ma:l:e, kenkansa uesikiel:e,
helmet hietarantasel:e, sormukset somerikol:e.
kii oli kiriaa selal:a, pa:si kul:a paistaainen—
ki:stasi ki.elen uia, tahtoi pa:el:e paeta.
sit:e sin:a sa:tuansa asetaiksen istumahan
kiriaaisel:e kiel:e, paistaal:e pa:terel:e—
kilahti kii uetehen, pa:si pohiahan pakeni,
neitonen kien keral:a, aino pa:en pal:eas:a.
si:henpa kana katosi, si:hen kuoli inpi ruk:a.
sanoi ker:an kuol:es:ansa, uirki uiela uier:es:ansa,
"menin merta kiulpamahan, sainp on uimahan selal:e;
sin:e mia, kana, katosin, lintu, kuolin li:an surman—
elkohon minen isoni sina ilmoisna ikana
uetako ueen kaloia tialta su:relta selalta!
liaksin ran:al:e pesohon, menin merta kiulpamahan;
sin:a me, kana, katosin, lintu kuolin li:an surman—
elkohon minun emoni sina ilmoisna ikana
panko uet:a taikinahan la:ialta kotilahelta!
laiksin ran:al:e pesohon, menin merta kiulpemahan;
sin:e ma, kana, katosin, lintu, kuolin li:an surman—
elkohop on ueik:oseni sina ilmoisna ikana
iuot:ako sotaorit:a ran:alta merel:iselta!
liaksin ran:al:e pesohon, menin merta kiulpemahan;
sin:a ma, kana, katosin, lintu kuolin li:an surman—
elkohop on siskoseni sina ilmoisna ikana
pesko tiasta silmiana kotilahen laiturilta!
mikali meren kaloia, sikali minun ueria;
mikali meren kaloia, sikali minun lihoia;
mika ran:al:a risuia, se on kurian kiulkiluita;
mika ran:an heinasia, se hiusta hierot:ua."
se oli surma nuoren neien, lop:u kaunihin kanasan...
kukas niut sanan sa:tantahan, kieliker:an ker:otahan
neien ku:luhun kotihin, kainihisen karatnohon?
karhu sanan sa:tantahan, kieliker:an ker:ontahan!
ei karhu sanoa sa:ta—lehmikariahan katosi.
kukas sanan sa:tantahan, kialiker:an ker:ontahan
neien ku:luhun kotihin, kainihisen kartanohon?
susi sanan sa:tantahan, kieliker:an ker:ontahan!
ei susi sanoa sa:ta—lam:askariahan katosi.
kukas sanan sa:tantahan, kieliker:an ker:ontahan
neien ku:luhun kotihin, kaunihisen kartanohon?
iuoksi saunan kiun:uksel:e; ki:ukistaikse kiun:uksel:e—
sauna tiaun:a neitosi, uasta kiaes:a uastoaat,
"saitko, kiero, keit:imiksi, paltasasilma, paistimikse,
isan:al:en iltaseksi, eman:al:en eineheksi,
tiut:aren ualipaloiksi, poian puolipaieseksi?"
ianis sa:t:ai sanosa, kehrasilma kerskael:a,
"liepa lenpo liahtenun:a kat:iloihin kiehumahan!
kiaksin sanan sa:tantahan, kieliker:an ker:ontahan—
iop on kaunis ka:tunun:a, tinarinta riutunun:a,
sortunun:a hopeasolki, uiuo uaski ualahtunun:a,
men:ut lietohon merehen, al:e a:uoian siuien,
sisareksi si:kasil:a, ueikoksi ueen kaloil:e."
emo tuosta itkemahan, k:uneluierus uieremahan.
sai si:ta sanelemahan, uaiainen ualit:amahan,
"elkat:e, emot poloiset, sina ilmoisna ikana
tu:itelko tiut:aria, lapsian:e liekutelko
uastoin mielta miehelahan, ni:nkuin mie, emo poloinen,
tu:it:elin tiut:oiani, kasuatin kanasiani!"
emo itku, ki:unel uieri; uieri uetrehet uetensa
sinisista silmistansa poloisil:a poskil:ensa.
uieri ki:unel, uieri toinen; uieri uetrehet uetensa
poloisilta poskipiailta ripe.il:a rin:oil:ensa.
uieri ki:unel, uieri toinen—uieri uetrehet uetensa
hienoisilta, helmoiltansa punasuil:e suk:asil:e.
uieri ki:unel, uieri toinen—uieri uetrehet uetensa
punasuilta suk:asilta kultakeŋan kautosil:e.
uieri ki:unel, uieri toinen—uieru uetrehet uetensa
kultakeŋan kautsilta ma:han al:e ialkoiensa;
uieri ma:han ma:n hiuaksi, uetehen ueen hiuaksi.
ueet ma:ha tultuansa alkoiat iokena iuosta—
kasuoipa iokea kolme itkemistansa uesista,
liapi pia:nsa liahtemista, alta kulman kulkemista.
kasuoipa ioka iokehen kolme koskea tulista,
ioka kosken kuohumal:e kolme luotoa kohosi,
ioka luo.on partahal:e kun:as kultainen iuleni;
kunki kun:ahan kukul:e kasuoi kolme koiahaista,
kunki koiun latuasehen kolme kul:aista kiakea.
sai kiakoset kuk:umahan. iuksi kuk:ui, "lem:en, lem:en!"
toinen kuk:ui, "sulhon, sulhon!" kolmas kuk:ui, "auon, auon!"
kuka kuk:ui, "lem:en, lem:en!" sep on kuk:ui ku:ta kolme
lem:et:omal:e tiutol:e, meres:a makoaal:e.
kuka kuk:ui, "sulhon, sulhon!" sep on kuk:ui ku:si ku:ta
sulhol:e sulot:omal:e, ikais:a istual:e.
kuka kuk:ui, "auon, auon!" se kuk:i ikansa kaiken
auot:omal:e emol:e, ian piaiat itkeal:e.
ni:n emo sanoiksi uirki ku:nel:es:ansa kiakea,
"elkohon emo poloinen kauan ku:nelko kiakea!
kun kiaki kukahtelei, ni:n siuan siukahtelei,
itku silmahan tulei, ueet poskil:e ualui,
heream:at hernea:rta, paksum:at paun hiuea,
ki:unaran ika kului, ua:ksan uarsi uanhenei,
koko ru:mis run:ahtai ku:ltua keatkiakosen."
io oli sanoma sa:tu, uietu uiesti tuon:em:aksi
neien nuoren nuk:umasta, kaunihin katoamasta.
uaka uanha uiainamoinen, tuo tuosta pahoin pahastui—
itki il:at, itki a:mut, iuouet enem:in itki,
kun oli kaunis ka:tunun:a, neitonen nukahtanun:a,
men:ut lietohon merehen, al:e a:ltoien siuien.
astui huol:en , huokael:en, siuamel:a siunkeal:a
ran:al:e meren sinisen. sanan uirkoi, noin nimesi,
"sano niut, untamo, unesi, makuusi, ma:n ueniuia;
mis:a ahtola asui, neiot uel:amon ueniui?"
sanoipa untamo unensa, makuunsa ma:n ueniua,
"tuol:a ahtola asui, neiot uel:amon ueniui—
nenas:a utuisen niemen, pia:s:a sa:ren terhenisen
al:a a:ltoien siuien, pia:l:a mustien mutien.
siel:a ahtola asui, neiot uel:amon ueniui
pik:uises:a pirtises:a, kamaris:a kaitaises:a,
kien kiriaan kiules:a, pa:en paksun kainalos:a."
si:ta uanha uiaunamoinen uetihe uenesiioil:e.
simeai si:moiansa, katselei onkiansa;
ot:i oŋen taskuhunsa, uiakarauan uiaskuhunsa.
soutoa melastelei, pia:han sa:ren sa:ut:ai,
nenahan utuisen nieman, pia:han sa:ren terhenisen.
si:n oli oŋel:a oliia, aina si:mal:a asuia,
kiaeksel:a kia:nteliia. lasku launihin merel:e,
oŋit:eli, orhit:eli—uapa uaskinen uapisi,
hope.inen si:ma siukui, nuora kultainen kulisi.
io piaiana mu:tamana, huomen:a moniahana
kala ot:i onkehensa, taimen takrarautahansa.
sen ueti uenosehensa, talui talkapohiahansa.
katselei, kia:ntelei. sanan uirkoi, noin nimesi,
"onp on tuo kala kalanen, kun en tuota tun:ekana!
sileahk on si:kaseksi, kuleahka ku:iaseksi,
haleahka haukiseksi, euatoin emakalaksi;
ihala imehnoksiki, pia:riuatoin neitosiksi—
luopuisin meriloheksi, siuan a:l:on ahueneksi."
uiuol: on ueitsi uiainamoisen, pia hopea huotrases:a.
ueti ueitsen uiereltansa, huotrastansa pia hopean
kalan palstoin pan:aksensa, lohen leik:ael:aksensa
a:muisiksi atrioiksi, murkinaisiksi muruiksi,
lohisiksi lounahiksi, iltaruoiksi isoiksi.
alkoi lohta leik:ael:a, ueitsen ui:ltea kaloa—
lohi loimahti merehen, kala kirio kim:eltihe
pohiasta punaisen pur:en, uenehesta uiainamoisen.
iasken pia:tansa iulenti, oikeata olkapia:ta
uihuril:a ui:en:el:a, kupahal:a ku:en:el:a;
nosti kiat:a oikeata, niaut:i ialkoa uasenta
seitseman:el:a selal:a, iuheksan:en a:l:on pia:l:a.
sielta tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia pakisi,
"oi sie uanha uiainamoinen! enol:ut mina tulea
lohi leik:ael:aksesi, kala palstoin pan:aksesi,
a:muisiksi atrioksi, murkinaisiksi muruiksi,
lohisiksi lounahiksi, iltaruoiksi isoiksi."
sanoi uanha uiainamoinen, "miksi sie olit tulea?"
"olinpa mina tulea kainaloiseksi kanaksi,
ikuiseksi istuiaksi, poluiseksi puolisoksi,
siiasi leuit:aiaksi, pia:nalaisen laskiiaksi,
pirtin pienen pi:uhkiiaksi, lat:ian lakaisiiaksi,
tulen tuoiaksi tupahan ualkea uirit:aiaksi,
leian paksun paistaiaksi, mesileian leipoiaksi,
olutkan:un kantaiaksi, atrian aset:aiaksi.
enol:ut merilohia, siuan a:l:on ahuenia—
olin kapo, neiti nuori, sisar nuoren ioukahaisen,
kuta pi:uit ku:n ikasi, puhki poluesi halasait.
ohoh, sinua, uk:o utra, uiahamieli uiainamoinen,
kun et tuntenut pitea uel:amon uetista neit:a,
ahon lasta ainokaista!"
sanoi uanha uiainamoinen al:a piain, pahoil:a mielin,
"oi on sisar ioukahaisen! toki tul:os toinen kerta!"
eip on toista tul:utkana, ei toiste sina ikana—
io uetihe, uierahtihe, ueen kaluosta katosi
kien kiriaan sisahan, maksankaruaisen malohon.
uaka uanha uiainamoinen tuo on tuos:a aruelei,
miten ol:a, kuin elea. io kutaisi sulkunuotan,
ueti uet:a ristin rastin, salmen pitkin, toisen poik:i;
ueti uienoia uesia, lohiluotoien lomia,
noita uiainola uesia, kalealan kan:aksia,
siunkia siuantehia, su:ria selan napoia,
ioukolan iokiuesia, lapin lahtirantasia.
sai kiul:in kaloia muita, kaik:ia ueen kaloia,
ei sa:nut sita kalaista, mita mielensa pitai—
uel:amon uetista neit:a, ahon lasta ainokaista.
si:ta uanha uiaunamoinen al:a piain,, pahoil:a mielin,
kaiken kal:el:a kiuparin itse tuon sanoiksi uirki,
"ohoh, hul:u, hul:u:t:ani, uiahamieli, miehu:t:ani!
olipa minul:a mielta, aiatusta an:et:una,
siuanta su:rta suruot:una, oli en:en aikoinansa.
ua:npa niut tiata niukua, tial:a inhal:a ial:a,
pu:t:ual:a pulueksel:a! kaik:i on mieli melkeas:a,
aiatukset aroises:a, kaik:i toimi toisial:a.
kuta uuotin ku:n ikani, kuta puolen polueani,
uel:amon uetista neit:a, ue:n on ui:meista tiutarta
ikuiseksi iustaaksi, poluiseksi puolisoksi,
se osasi onkeheni, uierahti uenoseheni—
mina entuntenut pitea, en kotihin koriael:a,
laskin iial:e laiknehisin, al:e a:ltoien siuien!"
meni matkoa uiahaisen, astui huol:en, huokael:en;
kulkei kotia kohti. sanan uirkoi, noin nimesi,
"kuk:ui muinaiset kiakeni, enitset ilokiakeni,
kuk:ui en:en il:oin a:muin, ker:an keskipiaial:aki—
mika niut sorti su:ren ia:nen, ia:nen kaunihin kaot:i?
suru sorti su:ren ia:nen, huoli armahan alenti;
sil: eiku:lu kuk:uaksi, piaian laskun laulaaksi
minun iltani iloksi, huomeneni hupeheksi.
enka niut tuota tieakana miten ol:a, kuin elea,
tial:a ilmal:a asua, nial:a mail:a matkael:a.
oisiko emo elos:a, uanhempani ualuehel:a,
sepa sa:t:aisi sanoa, miten piustos:a piusua,
murehisin murtumat:a, huolihin katoama:ta
niais:a piaiis:a pahois:a, ape.is:a mielalois:a!"
emo hauasta aasi, alta a:l:on uastaeli,
"uiel onpi emo elos:a, uanhenpasi ualuehel:a,
ioka sa:t:ai sanoa, miten ol:a oikeana,
murehisin murtumat:a, huolihin katoamat:a
ni:s:a piaiis:a pahois:a, ape.is:a mielalois:a—
mene pohian tut:arihin! siel: on tiut:aret somem:at,
neiet kahta kaunihim:at, ui:t:a, ku:t:a uirkeam:at,
ei ioukon iorot:aria, lapin lapsilont:areita.
sielta naios, pikaseni, paras pohian tiut:arista,
iok on siea silmiltansa, kaunis katsan:oisiltansa,
aina ioutuisa ialalta seka liukas li:kun:olta!"
uaka uanha uiainamoinen liahteaksensa kiakesi
tuon:e kiulmahan kiulahan, pimeahan pohiolahan.
ot:i olkisen orihin, herneuartsen heosen,
pisti suitset kul:an su:hun,  paitsensa hopean pia:han—
itse istui selal:e, liuohe reisin ratsahil:e.
aioa hiurut:elei, matkoansa mit:elei
orihil:a olkisel:a, herneuar:el:a heol:a.
aioi uiaunlan ahoia, kalealan kankahia—
hepo iuoksi, matka ioutui, koti iia:pi, tie liuheni.
io aioi meren selal:e, ulapal:e aukeal:e
kapioisen kastumat:a, uuohise uaioumat:a.
olipa nuori ioukahainen, laiha poika lap:alainen.
piti ui:koista uihoa, iulen kauaists kaet:a
kera uanhan uianamoisen, pia:l:e laulaian ikuisen.
la:tii tulisen iousen, ialon ka:ren kaunistai—
ka:ren rauasta rakenti, uaskesta selan ualai;
noita on kul:al:a kuaili, hopeal:a huolit:eli.
mista si:hen nauhan sa:pi, kista iiantehen tapasi?
hi:en hiruen suoniloista, lem:on li:nanuorasista!
sai ka:ren kanineheksi, iousen uarsin ualmihiksi.
ka:ri on kainihin niakoinen, iousi ionki maksauainen—
heonen selal:a seisoi, uarsa iuoki uarta miuote,
kapo ka:rel:a makasi, iiano iiantimen siias:a.
uuoli pi:lia pinosen, komisulkia kokosen—
uar:et tam:esta uanui, pia:t tekei teruaksesta.
minka sa:pi ualmihiksi, sen sit:e sulit:elei
pia:skun pienil:a sulil:a, uarpusen uiustimil:a.
karkaeli nuoliansa, puret:eli pi:liansa
maon mustis:a muiuis:a, kia:rmehen kiahuueris:a.
sai uasamat ualmihiksi, iousen iian:iteltaaksi.
si:ta uuot:i uiainamoista, sa:aksi suantolaista;
uuot:i il:an, uuot:i a:men, uuot:i ker:an kaskipiaian.
ui:kon uuot:i uiainamoista, ui:kon uuot:i, ei uiasunut,
istuel:en ik:unois:a, ualuoen uaioien piais:a,
ku:n:el:en kuian peral:a, uahtael:en uainiol:a,
ui:ni nuolia selas:a, hiua ka:ri kainalos:a.
uuot:eli ulonpanaki, talon toisen tuol:a puol:a—
nenas:a tulisen niemen, tulikaiskun kainalos:a,
korual:a tulisen kosken, piuhan uir:an uiertimel:a.
ni:n piaiana mu:tamana, huomen:a moniahana
loi silmansa luotehel:a, kia:nti pia:ta piaian al:e;
keksi mustasen merel:a, sineruaisen lainehil:a,
"onka se ias:a pilui, piaian koita koil:ises:a?
eiol:ut ias:a pilui, piaian koita koil:ises:a—
oli uanha uiainamoinen, laulaia ianikuinen,
matkoaa pohiolahan, kulkea pimentolahan
orihil:a olkisel:a, herneuar:el:a heol:a.
tuop on nuori ioukahainen, laiha poika lap:alainen,
iou'ut:i tulisen iousen, kop:oi ka:ren kainihim:an
pia:n uaral:e uianamoisen, surmaksi suantolaisen.
en:at:i emo kiusua, uanhenpansa tutkael:a,
"kel:en iousta iouahutat, ka:rta rauta rauahutat?"
tuop on nuori ioukahainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"tuohon iousta iouahutan, ka:rta rauta rauahutan—
pia:n uaral:e uiainamoisen, surmaksi suantolaise.
am:un uanhan uiainamoisen, lasken laulaian ikuisen
liapi siuamen, maksan kaut:a, halki haritolihoien."
emo kielti anpumasta, emo kielti ia epasi,
"ela am:u uiainamoista, kaota kalealaista!
uiauno on sukua su:rta—lankoni sisaren pika.
anpuisitko uiaunamoisen, ka:taisit kalealaisen,
ilo ilmalta katoisi, laulu ma:lta lankeaisi.
ilo onilmal:aparenpi, laulu ma:l:a la:tuisanpi,
kuin onpi manalan mail:a, noil:a tuonelan tuil:a."
tuos:a nuori ioukahainen io uiahan aiat:elei,
pik:uisen piat:elei—kiasi kiaski anpumahan,
kiasi kiaski, toinen kielti, sormet suoniset pakot:i.
uirki ui:meinki sanoiksi, itse lausui, noin nimesi,
"kaotkohot ios kahesti kaik:i ilmaiset ilom:e,
kaik:i laulut laŋetkohot! uarsin am:un, enuaran:e."
iian:i:ti tulisen iousen, ueti uaskisen uekaran
uasten poluea uasenta, ialan alta oikeansa
ueti ui:nesta uasaman, sulan kolmikoipisesta,
ot:i nuolen orhe.im:an, ualitsi parahan uar:en;
tuon on iuonel:e aset:i, li:t:i li:naiantehel:e.
oikaisi tulisen iousen olal:ehen oikeal:e,
asetaiksen anpumahan, anpumahan uiainamoista.
itse tuon sanoiksi uirki, "iske niut, koiuinen sakara,
petaiainen selka, liuoos, iian:e li:na, lip:ael:os!
min kiasi alentanehe, sen nuoli iulantakohon;
min kiasi iulentanehe, sen nuoli alentakohon!"
lekahut:i li:paisinta, anpui nuolen ensimaisen—
se meni koan iulatse, pia:lta pia:n on taiahal:e,
piluihin piraiauihin, hat:aroihin piuoriihin.
toki anpui, ei totel:ut. anpui toisen nuoliansa—
se meni koan alatse, alaisehen ma:emahan;
tahtoi ma manal:e men:a, hietahariu halkiel:a.
anpui kohta kolman:enki—kiai kohti kolman:esta,
sapsohon sinisen hiruen alta uanhan uiaunamoisen;
anpui olkisen orihin, herneuartisen heosen
liapi liankilu:n lihoista, kaut:a kainalon uasem:an.
si:ta uanha uiainamoinen sormin suistui sulahan,
kiasin kia:ntui lainehesen, korin kuohuun kohanti
selasta sinisen hiruen, herneuartisen heosen.
nousi si:ta su:ri tu:li, a:lto ankara merel:a;
kantoi uanhan uiainamoisen, uit:eli ulom:a ma:sta
noil:e uialiil:e uesil:e, ulapoil:e auke.il:e.
si:ta nuori ioukahainen itse kielin kerskaeli,
"et sina, uanha uiainamoinen, enanpi elain silmin
sina ilmoisna ikana, ku:na kul:an ualkeana
astu uiainolan ahoia, kalealan kankahia!
kupli niut siel:a ku:si uuot:a, seuro seitsman kesut:a,
karehi kaheksan uuot:a noil:a uialiil:a uesil:a,
lake.il:a lainehil:a—uuot:a ku:si ku:sipu:na,
seitseman petaiapu:na, kan:on peulkuna kaheksan!"
si:ta pistihe sisal:e. sai emo kiusuneheksi,
"ioko am:uit uiainamoisen, kaotit kalean poian?"
tuop on nuori ioukahainen sanan uastahan sanoi,
"io niut am:uin uiainamoisen ia ka:oin kalealaisen,
loin on merta lu:timahan, lainet:a lakaisemahan.
tuohon lietohon merehen, aian a:ltoian sekahan
sortui uk:o sormil:ehen, kia:ntui kiam:enuisil:ehen;
si:ta ki:ukertui kiulel:e, selal:ehen seisot:ihe
meren a:ltoien aiel:a, meren tiurskun ti:urael:a."
tuon emo sanoiksi uirki, "pahoin teit sina poloinen,
kun on am:uit uianimoisen, kaotit kalealaisen,
suantolan su:ren miehen, kalealan kaunihim:an!"
uaka uanha uiainamoinen uipi a:oia siuia;
kulki ku:sisna hakona, petaiaisna pehkiona
ku:si piaiea kesaista, ku:si iuota iiarkiahan,
e:s:ensa uesi uetela, takanansa taias selua.
uip on uiela iuota kaksi, kaksi piaiea pisinta.
ni:n iuona iuheksantena, kaheksan:en piaian pia:sta
toki tuskaksi tulei, painui pakol:iseksi,
kun eiole kiunta uarpahis:a eika sormis:a nielta.
si:na uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"uoi mina poloinen poika, uoi poika polonalainen,
kun liaksin omilta mailta, elomailta entisilta
iaksensi ilman al:e, ku:ksi piaiaksi kulul:e,
tu:lten tu:iteltaaksi, a:ltoien aieltaaksi
niail:a uialiil:a uesil:a, ulapoil:a auke.il:e!
uilu on tia:l:a ol:akseni, uaia uiariatel:akseni,
aina a:l:ois:a asua, ue:n selal:a seurustel:a.
"enka tuota tieakana, miten ol:a, kuin elea
tial:a inhal:a ial:a, katoal:a kan:ikal:a—
tu:lehenko te:n tupani, vetehenko pirtin ueistan?
te:n me tu:lehen tupani—eiole tu:les: tukea;
ueistan pirtini uetehen; uesi uiepi ueistokseni."
lenti lintunen lapista, kok:olintu koil:isesta.
eiole kok:o su:ren su:ri eika kok:o pienen pieni—
iuksi si:pi uet:a ui:sti, toinen taiasta lakaisi,
pursto merta pi:uhat:elo, nok:a luotoia lotaisi.
lenteleikse, li:teleikse, katselaikse, kiaa:nteleikse.
niaki uanhan uiainamoisen selal:a meren sinisen,
"mit olet meres:a, miesi, uros, a:ltoien seas:sa?"
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"sit olen meres:a miesi, uros a:ltoien uaras:a—
liaksin neit:a pohiolasta, inpea pimentolasta.
aioa karautim:e suloa meriut:a miuoten.
ni:n piaiana mu:tamana, huomen:a moniahana
tulin luotolan lahel:a, ioukolan iokiesil:a—
hepo alta am:ut:ihin, itseani mielit:ihin.
si:ta uierahin uetehen, sor:uin sormin lainehesen
tu:len tu:iteltaaksi, a:ltoien aieltaaksi.
tulipa tu:li luotehesta, iasta iso uihuri;
se mun kauas kan:at:eli, uit:eli ulom:a ma:sta.
mont olenpiaieapialun:ut, monta iuota uiksen:el;ut
niaita uialiia uesia, ulapota auke.ita;
enk on tuota tun:ekana, aruoa, aliuakana,
kunpi kuoloksi tulei, kunpi en:en en:ata:i—
nialkahanko nia:ntuminen, uai uetehen uaipuminen."
sanoi kok:o, ilman lintu, "el:os olko mil:askana!
seisotaite selkaani, nouse kiunkalu:n nenil:e!
mie sinun meresta kan:an, min:e mielesi tekei.
uiela muistan mu:nki piaian, aruoan aian parem:an,
kun aiout kalean kasken, osmolan salon sial:it—
heitit koiun kasuamahan, pu:n sorean seisomahan
lin:uil:e lepeamiksi, itsel:eni istumiksi."
si:ta uanha uiainamoinen kohot:ai kok:oansa;
mies on nuosei meresta, uros a:l:osta aiaikse,
si:il:e sioit:eleikse, kokon kiunkalu:n nenil:e.
tuop on kok:o, ilman lintu, kantoi uanhan uiainamoisen,
uiepi tu:len tieta miuoten, ahaan ratoa miuoten
pohian pitkahan perahan, sum:ahan sariolahan.
si:hen heit:i uiainamoisen, itse ilmahan kohosi.
si:na itki uiainamoinen, si:na itki ia urisi
ran:al:a merel:isel:a, nimen tietamat:omal:a,
sata ha:oa siul:a, tuhat tu:len pieksemata,
partaki pahoin kulunut, tuk:a men:ut tu:hakaksi.
itki iuota kaksi, kolme, saman uer:an piaiiaki;
eika tien:ut tieta kiaua, outo, matkoa osan:ut
palataksensa kotihin, men:a mail:a tut:ail:e,
noil:e siuntumasiioil:e, elomail:en entisil:e.
pohian pi:ka pik:arainen, uaimo ualkeanuerinen,
teki li:ton piaian kansa, piaian kasa, ku:n keral:a
iuhen aian noustaksensa ia iuhen haataksensa—
itse en:en en:at:eli, en:en ku:ta, aukinkoa,
kukonki kurahtamat:a, kanan lapsen laulamat:a.
ui:si uil:oa keritsi, ku:si lam:asta sa.itsi,
uil:at sa:t:eli saraksi, kaik:i uatoi ua:t:ehiksi
en:en piaian nousemista, auriŋon iulenemista.
pesi si:ta pitkat peuat, la:iat lat:iat lakaisi
uastasel:a uarpaisel:A, lu:tasel:a lehtisel:a.
am:ueli rik:asensa, lu:tasel:a lehtisel:a.
am:ueli rik:asensa uaskisehen uak:sehen;
uei ne ulos usta miuoten, pel:ol:e pihoa miuoten,
perimiaisen pel:on pia:han, alimaisen aian su:hun.
seisat:elihe rikoil:e, ku:ntelihe, kia:ntelihe—
ku:lei merelta itkun, poik:i ioen iuorotuksen.
iuosten ioutui takaisin, pian pirtihin menei;
sanoi tuon:e sa:tuansa, toimit:eli tultuansa,
"ku:lin mie merelta itkun, poik:i ioen iuorotuksen."
louhi, pohiolan emanta, pohian ak:a haruaham:as,
pian pistihe pihal:e, uierahhti ueraian su:hun;
si:na koruin ku:nteleiksa. sanan uirkoi, noin nimesi,
"eiole itku lapsen itku eika uaimoien ualitus;
itku on partasu:n urohon, iouhileian iuorot:ama."
tiuon:alti uenon uesil:e, kolmilaian lainehil:e;
itse luoihe soutamahan. seka souti iot:a ioutui—
souti luoksi uiainamoisen, luoksi itkean urohon.
si:na itki uianamoinen, urisi u.an:on sulho
pahal:a paiupurol:a, tiheal:a tuomikol:a—
su li:k:ui, iiarisi parta, ua:n ei leuka lonkael:ut.
sanoi pohiolan emanta, puhut:eli, lausut:eli,
"ohoh sinua, uk:o utra! io olet ma:l:a uierahal:a."
uaka uanha uiainamoinen pia:tansa kohot:elei.
sanan uirkoi, noin nimesi, "io ma tuon itseki tiean—
olen ma:l:a uierahal:a, tuiki tuntemat:omal:a.
ma:l:ani olinparenpi, kotonani korkeanpi."
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"saisiko sanoakseni, oisiko lupo kiusua,
mi sina olet miehiasi ia kuka urohiasi?"
uaka uanha uiainamien sanan uirkoi, noin nimesi,
"mainit:ihinpa minua, arueltihin aikoinansa
il:oil:a iloitsiiaksi, ioka la:kson laulaiaksi
noil:a uiainolan ahoil:a, kalealan kankahil:a.
mi io lienenki katala, tuskin tun:en itsekana."
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"nouse io norosta, miesi, uros, u:el:e ural:a,
haikeasi ha:stamahan, satuia sanelemahan!"
ot:i miehen itkemasta, urohon urisemasta;
sa:t:oi si:ta purtehensa, istut:i uenon perahan.
itse airoil:e aset:ui, soutimil:e suorit:ihe;
souti poik:i pohiolahan, uiepo uierahan tupahan.
siuot:eli nialastunehen, kastunehen kuiaeli;
si:ta ui:kon hierelei, hierelei, hautelei—
teki miehen terueheksi, urohon paran:enheksi.
kiusut:eli, lausut:eli, itse uirki, noin nimesi,
"mita itkit, uiainamoinen, uikutit, u.antolainen,
tuol:a paikal:a pahal:a, ran:al:a merut:a uasten?"
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin minesi,
"onpa si:uta itkeani, uaioia ualit:oani!
kauan o:n meria uinut, lapioin:ut lainehia
noil:a uialiil:a uesila, ulapoil:a auke.il:e.
"tuota itken tuon ikani, puhki polueni murehin,
kun ma uin omilta mailta, tulin mailta tut:a.ilta
niail:e ouoil:e o.il:e, ueraiil:e uierahil:e.
kaik:i tia:l:a pu:t purei, kaik:i ha.ut kak:oai,
ioka koiu koik:oai, ioka lep:a leik:oai―
iuks on tu:li tut:uani, paia en:en niahtuani
nial:a mail:a uierahil:a, iak:iouoil:a oil:a."
louhi, pohiolan emanta, si:ta tuon sanoiksi sa:t:i,
"ela itke, uiainamoinen, uikuta, uantolainen!
hiua tia:l: on ol:aksesi, armas aikael:aksesi, 
siuoa lohta luotaselta, siulta sianlihoa."
sil:oin uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"kiulkehen kiulainen siuonti hiuis:aki uierahis:a;
mies onma:l:ansaparenpi, kotonansa korkeanpi.
soisipa sula iumala, antaisipa armoluoia—
pia:sisin omil:a mail:e, elomail:en entisil:e!
parenpi omal:a ma:l:a uetonenki uirsun alta,
kuin on ma:l:a uierahal:a kultamaliasta metonen."
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"ni:n mita minul:en an:at, kun sa:tan omil:e mail:e,
oman peltosi peril:e, kotisaunan sa:puil:e?"
sanoi uanha uiainamoinen, "mitapa kiusut minulta,
ios sa:tat omil:e mail:e, oman peltoni peril:e,
oman kiaen kuk:umil:e, oman lin:un laulamil:e!
otatko kultia kiuparin, hope.ita huoal:isen?"
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"ohoh ui:sas uiainamoinen, tietaia ianikuinen!
enkiusele kultiasi, halaia hope.itasi—
kul:at on lasten kuk:asia, hopeat heon heliuia.
taiatko takoa sam:on, kiriokan:en kalkutel:a
ioutsenen kiunan nenasta, maholehman maitosesta,
iuhen ohrasen iiuasta, iuhen u:hen uil:asesta,
ni:n an:an tiuton sinul:e, panen neien palkastasi,
sa:tan sun omil:e mail:a, oman lin:un laulamil:e,
oman kukon ku:lumil:e, oman peltosi peril:e."
uaka uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"taia en sanpoa takoa, kiriokanta kirioitel:a.
sa:ta mie omil:e mail:a―tiuon:an sep:o ilmarisen,
ioka sanposi takoi, kiriokan:et kalkut:ai,
neitosi leput:elei, tiut:aresi ti:u.ut:ai.
se on sep:o sen mokoma, iulen taitaa takoia,
iok ontaioatakonut, ilman kanta kalkutel:ut―
eitun:u uasaran iialki eika pihtien pitamat."
louhi, pohiolan emanta, sanan uirkoi, noin nimesi,
"sil:e tiuon:an tiut:areni, sil:e lapseni lupoa,
ioka sanpuen tako.i, kan:en kirio kirioit:ai
ioutsenen kiunan nenasta, maholehma maitosesta,
iuhen ohrasen iiuasta, iuhen u:hen untuasta."
pani uarsan ualiahisin, ruskean reen etehen;
sa:t:oi uanhan uiainamoisen, istut:i oron rekehen.
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"ela pia:tasi iulen:a, kohot:ele kok:oasi,
kun eiu:pune oronen, tahi ei ilta en:at:ane―
iosp on pia:tasi iulen:at, kohot:elet kok:oasi,
io toki tuho tulei, paha piaia pia:l:e sa:pi."
si:ta uanha uiainamoinen liuoi orosen iuoksemahan
harian li:na li:k:umahan. aioa karit:elei
pimeasta pohiolasta, sum:asta sariolasta.
tuo oli kaunis pohian neiti, ma:n ku:lu, ueen ualio.
istui ilman uenpelel:a, taion ka:rel:a kaiot:i
pukehis:a puhta.is:a, ualke.is:a ua:t:ehis:a;
kultakaŋasta kuto.i, hope.ista huolit:ai
kultaisesta suk:ulasta, pir:al:a hope.isel:a.
suihki suk:ula pios:a, kia:mi kiaes:a kia:peroitsi,
ni:et uaskiset uatisi, hope.inen pirta piuk:i
neien kaŋasta kutois:a, hopeista huolit:ais:a.
uaka uanha uiainamoinen aioa karit:elei
pimeasta pohiolasta, sum:asta sariolasta.
aioi matkoa palasen, pik:araisen pi:r:at:eli―
ku:li suk:ulan surinan iulahalta pia:nsa pia:lta.
tuos:a pia:tansa kohot:i, katsahtai taiahal:e—
ka:ri on kainis taiahal:a, neiti ka:ren kan:ikal:a,
kultakaŋasta kutoi, hopeista helkut:ai.
uaka uanha uiainamoinen heti seisat:i heosen.
tuos:a tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"tule, neiti, koriahani, laskeite rekoseheni!"
neiti tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia kiusui,
"miksi neit:a koriahasi, tiut:oa rekosehesi?"
uaka uanha uiainamoinen tuop on tuohon uastaeli,
"siksi neit:a koriahani, tiut:oa rekoseheni―
mesileian leipoiaksi, oluen osoaiaksi,
ioka lautsan laulaiaksi, ik:unan iloitsiiaksi
noil:a uiainolan tiloil:a, kalealan kartanoil:a."
neiti tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia pakisi,
"kun kiain matarama:l:a, keikuin keltakankahal:a
eilen iltamiuhasel:a, aletes:a aurinkoisen,
lintu lauleli lehos:a, kiuntorastas raksut:eli—
lauleli tiutarten mielen ia lauloi minian mielen.
"mie tuota sanelemahan, lin:ulta kiuselemahan,
'oi sie kiuntorastahainen! laula koruin ku:l:akseni―
kum:an onparenpi ol:a, kum:an ol:a ku:luisanpi,
tiut:arenko ta:t:olas:a uai minian miehelas:a?'
tiainenpa tieon antoi, kiuntorastas raksahut:i,
'ualkea kesainen paia, neitiualta ualkeanpi;
uilu on rauta pak:ases:a, uilunpi miniaualta.
ni:n on neiti ta:t:olas:a, kuin maria hiual:a ma:l:a,
ni:n minia miehelas:a, kuin on koira kahlehis:a.
haruoin sa:pi oria lem:en, ei minia mil:oinkana.'"
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"tiuhiia tiaisen uir:et, rastahaisen raksutukset!
lapsi on tiutar kotona, uasta on neiti naituansa.
tule,neiti, koriahani, laskeite rekoseheni!
enole mitaton miesi, uros muita untelonpi."
neiti taiten uastaeli, sanan uirkoi, noin nimesi,
"sit:e sun mieheksi sanoisin, urohoksi arueleisin,
iospa iouhen halkaiseisit ueitsel:a kiaret:omal:a,
munan solmuhun uetaisit solmun tuntumat:omaksi."
uak uanha uiainamoinen iouhen halki halkaisei
ueitsel:a kiaret:omal:a, aian tutkaimet:omal:a;
munan solmuhun uetai solmun tuntumat:omaksi.
kiaski neit:a koriahansa, tiut:oa rekosehensa.
neiti taiten uastaeli, "ehkapa tulen sinul:e,
kun kiskot kiesta tuohta, siaret iia:sta aiaksia
ilman palan pak:umat:a, pilkehen pirahtama:ta."
uaka uanha uiainamoinen eituostakoinhiataile—
kiskoipa kiesta tuohta, siarki iia:sta aiaksia
ilman palan pak:umat:a, pilkehen pirahtamat:a.
kutsui neit:a koriahansa, tiut:oa rekosehensa.
neiti taiten uastoai, sanoi sanal:a tuol:a,
"sil:enpa mina menisi, kenp on ueistaisi uenosen
kehrauarteni muruista, kalpimeni kap:aleista,
tiuontaisi uenon uesil:e, u:en laian lainehil:e
ilman poluen polkemat:a, ilman kouran koskemat:a,
kiasiua:ren kia:ntamat:a, olkapia:n oientamat:a."
si:ta uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"liene ei ma:s:a, ma:ilmas:a, koko ilman kan:en al:a
mointa laian la:tiiata, uertoani ueistaiata."
ot:i uiartinan muruia, kehrauar:en kiertimia; 
liaksi ueistohon uenosen, satalauan lait:elohon
uuorel:e teraksisel:e, rautaisel:a kal:iol:e.
ueikaten uenet:a ueisti, purta puista uhkael:en.
ueisti paian, ueisti toisen, ueisti kohta kolman:enki—
ei kirues kiehen koske, kasa ei kalka kal:iohon.
ni:n paial:a kolman:el:a hi:si ponta piuorahut:i,
lenpo tenpasi terea, paha uarta ua:pahut:i.
kiaipa kiehen kirues, kasa kalkoi kol:iohon;
kirues kilpistui kiesta, tera liuskahti lihaan,
poluehen poian piatoisen, uarpahasen uiainamoisen.
sen lenpo lihoil:e li:t:i, hi:si suonil:e soit:i―
ueri pia:si uuotamahan, hurme hup:elahtamahan.
uaka uanha uiainamoinen, tietaia ianikuinen,
tuos:a tuon sanoiksi uirki, noin on lausui ia pakisi,
"oi sie kirues kik:anok:a, tasatera tap:arainen!
lu:litko pu:ta pur:ehesi, honkoa hotaisnehesi,
petaiata pan:ehesi, koiua kohan:ehesi,
kun sa lipsahit lihaan, solahutit suonil:eni?"
luoihe si:ta loitsimahan, sai itse sanelemahan.
luki siun:ut siuita miuoten, luot:ehet lomia miuoten,
mut: ei muista mu:tamia rauan su:ria sanoia,
ioista salpa sa:taisihin, luia luk:o tuotaisihin
noil:e rauan ratkomil:e, su sineruan silpomil:e.
io ueri iokena iuoksi, hurme koskena kohisi,
peit:i ma:s:a marian uar:et, kaneruaiset kankahal:e.
eikol:ut sita miatasta, iok ei tul:ut tuluil:ehen
noita li:koia ueria, hurmehia hu:roia
poluesta poian totisen, uarpahasta uiainamoisen.
uaka uanha uiainmoinen ket:i uil:oia kielta,
ot:i suolta sam:alia, ma:sta miat:ahan repaisi
tuk:eheksi tuiman reian, paikaksi pahan ueraian;
ei uia:ia uiahaistakana, pik:uistakana piata.
iopa tuskaksi tueli, liaulem:aksi lankeai.
uaka uanha uiainamoinen itse itkuhun hiurautui;
pani uarsan ualiahisin, ruskean reen etehen,
si:ta reuoike rekehen, kohen:aikse koriahansa.
laski uirkua uitsal:a, helahut:i helmisuiuol:a;
uirku iuoksi, matka ioutui, reki uieri, tie liuheni.
io kohta kiula tulei—kolme tieta kohtoai.
uaka uanha uiainamoinen aiai alinta tieta
alimaisehen talohon. iuli kiun:uksen kiusui,
"oisiko talos:a tias:a rauan ra:n:an katsoiata,
uron tuskan tuntiiata, uam:oien uakit:aiata?"
olipa lapsi lat:ial:a, poika pieni pankon pia:s:a.
tuop on tuohon uastoai, "eiole talos:a tias:a
rauan ra:n:an katsoaiata, uron tuskan tuntiiata,
kiun ki:n:iot:aiata, uam:oien uakit:aiata;
onpi toises:a talos:a—aia toisehen talohon!"
uaka uanha uiainamoinen laski uirkua uitsal:a,
aioa suhut:elei. aioi matkoa palasen,
kaskimaista tieta miuoten keskimaisehen talohon.
kiusui kiun:uksen takoa, anoi alta ik:unaisen,
"oisiko talos:a tias:a rauan ra:n:an katsoiata,
salpoa uerisatehen, suonikosken sortaiata?"
ak:a oli uanha uaipan al:a, kielipalku pankon pia:s:a.
ak:a uarsin uastaeli, ham:as kolmi kolkaeli,
"eiole talos:a tias:a rauan ra:n:an katsoiata,
uerisun:un tietaiata, kiun ki:n:iot:aiata;
onpi toises:a talos:a—aia toisehen talohon!"
uaka uanha uiainamoinen laski uirkua uitsal:a,
aioa suhut:elei. aioi matkoa palasen,
iulimaista tieta miuoten iulimaisehen talohon.
iuli kiun:uksen kiusui, lausui lak:apu:n takoa,
"oisiko talos:a tias:a rauan ra:n:an katsoiata,
tiaman tuluan tuk:iiata, ueren sum:an sulkiiata?"
uk:o oli u:nil:a asua, hal:iparta hariun al:a.
uk:o u:nilta urahti, hal:iparta paukut:eli,
"onsulet:u su:rem:atki, ialom:atki iakset:una
luoian kolmel:a sanal:a, siuan siun:un sia:tamal:a;
ioet suista iiaruet piaista, uir:at niskalta uihaiset,
lahet niemien nenista, kan:akset kape.im:ilta."
si:ta uanha uiainamoinen itse koriasta kohosi,
nousi re:sta nostamat:a, iuleni iulentamat:a;
tuosta pirtihin tulei, al:e kat:oien aiaikse.
tuoahan hopeatuop:i, kultakan:u kan:etahan—
ei uea uahaistakana, pik:uistakana piata
uerta uanhan uiainamoise, hurmet:a ialon urohon.
uk:o u:nilta urahti, hal:iparta paukut:eli,
"mi sina lienet miehiasi ia kuka urohiasi?
uerta on seitseman uenet:a, kantokoruoa kaheksan
sun, poloinen, poluestasi lat:ial:e lasket:una!
mu:t on muistaisen sanaset, ua: en aruoa alusta,
mist on rauta siuntunun:a, kasuanun:a koito kuona."
sil:oin uanha uiainamoinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"iste tiean rauan siun:un, aruoan alun teraksen—
ilma on emoia ensin, uesi uanhin uelieksia,
rauta nuorin ueliaksia, tuli ker:an keskimainen.
tuo uk:o, iulinen luoia, itse ilmoien iumala,
ilmasta ueen eroit:i, ue:sta ma:ti manterehen.
rauta on rauk:a siuntumat:a, siuntumat:a, kasuamat:a.
uk:o, ilmoinen iumala, hieroi kahta kiam:entansa,
miukelti molenpiansa uasem:as:a poluen pia:s:a.
si:ta siuntui kolme neit:a, koko kolme luon:otarta
rauan ruostehen emoiksi, su sineruan si:t:aiiksi.
neiet kiaua notkut:eli, astui im:et piluen ia:rta
utaril:e uhkuil:a, nian:il:a pakot:ail:a.
liupsit ma:l:e maitoiansa, uhkutit utariansa;
liupsit mail:a, liupsit soil:e, liupsit uienoil:e uesil:e.
iukse liupse mustan maion—uanhinpainen neitosia;
toinen ualkean ualut:i; keskimainen neitosia;
kolmas puikut:i punaisen; nuorinpainen neitosia.
ku on liupsi mustan maion, si:ta siuntui meltorauta;
ku on ualkea ualut:i, si:t on tehtiuna terakset;
ku on puikut:i punaisen, si:t on sa:tu ria:kurauta.
olipa aikoa uiahainen. rauta tahteli taata
uanhenpanta ueik:oansa, kiuaa tulta tuntemahan.
tuli tuhmaksi rupesi, kasuoi aian kauheaksi—
oli poltoa poloisen, rauta raukan, ueik:osensa.
rauta pia:si pi:lemahan, pi:lemahan, siailumahan
tuon tuiman tulen kiasista, su:sta ualkean uihaisen.
si:ta sit:e rauta pi:li, seka pi:li iot:a siailui
heiluas:a het:ehes:a, liaik:ua:sa liahtehes:a,
su:rim:al:a suon selal:a, tuiman tunturin lael:a,
ios:a ioutsenet muniat, hanhi poiat hautelei.
rauta suos:a soikot:ai, uetelaises:a uenui;
pi:li uuoen, pi:li toisen, pi:li kohta kolman:enki
kahen kantosen uialis:a, koiun kolmen iu:ren al:a.
ei toki pakohon pia:snut tulen tuimista kiasista;
piti tul:a toisen ker:an, liahtea tulen tuil:e
astalaksi tehtaes:a, miekaksi taot:aes:a.
susi iuoksi suota miuoten, karhu kaŋasta samosi;
suo li:k:ui suen iiales:a, kaŋas karhun kiam:ensi:a;
si:hen nousi rautaruosta ia kasuoi teraskaranko
suen sorkien siioil:e, karhun kan:an kaiamil:e.
siuntui sep:o ilmarinen, seka siuntui iot:a kasuoi.
se siuntui siusimael:a, kasuoi hi:likankahal:a
uaskinen uasara kiaes:a, pihet pik:uiset pios:a.
iuol:a siuntui ilmarinen, piaial:a paiasen la:ti.
etsi paik:oa paial:e, leitiusta lietsimil:e.
niaki suota salmek:ehen, ma:ta markea uiahaisen,
liaksi tuota katsomahan, likelta tiahuamahan—
tuohon painoi palkehensa, tuohon ahionsa aset:i.
io ioutui suen iialil:e, karhun kantapia:n siioil:e;
niaki rautaiset orahat, teraksiset tierot:imet
suen su:ril:A iialil:a, karhun kiam:enen tiloil:a.
sanoi sanal:a tuol:a, 'uoi sinua, rauta rauk:a,
kun olet kurias:a tilas:a, alahaises:a asus:a,
suol:a sorkis:a sutosen, aina karhun askelis:a!'
aruele:, aiat:elei, 'mita tuostaki tulisi,
iosp on tunkisin tulehen, ahiohon aset:elisin?'
rauta rauk:a siapsahtihe, siapsahtihe, siaikahtihe,
kun ku:li tulen sanomat, tulen tuimat mainin:aiset.
sanoi sep:o ilmarinen, 'el:os olko mil:askana!
tuli eipolta tut:uansa, heriaele heimoansa.
kun tuleet tulen tuil:e, ualkean uaristimil:e,
siel:a kasuat kaunihiksi, iulenet iulen ehoksi—
miesten miekoiksi hiuiksi, naisten nauhan pia:timiksi.'
senp on piaiuen perasta rauta suosta sotket:ihin,
uetelasta uel:ot:ihin, tuotihin sepon paiahan.
tuon sep:o tulehen tunki, al:e ahionsa aieli.
lietsoi ker:an, lietsoi toisen, lietsoi ker:an kolman:enki—
rauta uel:ina uirui, kuonana kohaelei,
uenui uehnaisna tahasna, rukihisna taikinana
sepon su:ris:a tulis:a, ilmiualkean uiaes:a.
si:na hu:ti rauta rauk:a, 'ohoh sep:o ilmarinen!
ota pois minua tia:lta tuskista tulen punaisen!'
sanoi sep:o ilmarinen, 'ios otan sinun tulesta,
ehka kasuat kauheaksi, koin raioksi rupeat,
uiela ueistat uelieasi, lastuat emosi lasta.'
si:na uan:oi rauta rauk:a, uan:oi uaikean ualansa
ahiol:a, alasimel:a, uasaroil:a, ualkamil:e;
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
'onpa pu:ta pur:akseni, kien siuanta siuoakseni,
et:en ueista ueik:oani, lastua emoni lasta.
parenpi on ol:akseni, eleakseni ehonpi
kulkiial:a kunpalina, kiaual:a kiasiasen:a,
kuin siuoa oma: sukua, heimoani heriael:a.'
sil:oin sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
rauan tenpasi tulesta, aset:i alasimel:e;
rakentai raukeaksi, tekei terakaluiksi,
keihaiksi, kiruehiksi, kaikenlaisiksi kaluiksi.
uiel oli pik:uista uaial:a, rauta rauk:a tarpehes:a—
eipa kiehu rauan kieli, ei sukeu su teraksen,
rauta eikasua karkeaksi ilman ue:s:a kastumat:a.
si:ta sep:o ilmarinen itse tuota aruelei.
la:ti pik:uisen poroa, lipeaista liuot:eli
teraksentekomuiuiksi, rauankarkaisuuesiksi.
koit:i sep:o kielel:ansa, hiuin maistoi mielel:ansa;
itse tuon sanoiksi uirki, 'ei niamat hiuat minul:e
teraksenteko uesiksi, rautoien rakentomaiksi.'
mehilainen ma:sta nousi, sinisi:pi miat:ahasta.
lentelei, li:telei iunpari sepon paioa.
ni:n sep:o sanoiksi uirki, 'mehilainen, mies kepea!
tuo simoa si:es:asi, kan:a met:a kieles:asi
ku:en kuk:asen nenasta, seitseman on heinan pia:sta
teraksil:e tehtail:e, rauoil:e raket:ail:e!'
herhilainen, hi:en lintu, katselei, ku:ntelei,
katseli katon raiasta, alta tuohen tuiiot:eli
rautoia raket:aia, teraksia tehtaia.
lentea hiurahtelei; uiskoi hi:en hirmuloita,
kantoi kia:rmehen kiahuia, maon mustia muiuia,
kusiaisen kutkelmoita, sam:akon salauihoia
teraksentekomuiuhin, rauankarkaisuuetehen.
itse sep:o ilmarinen, takoia alinomainen,
lu:lei, aiat:elei mehilaisen tul:eheksi,
tuon on met:a tuoneheksi, kantaneheksi simoa.
sanan uirkoi, noin nimesi, 'kas niamat hiuat minul:e
teraksentekouesiksi, rautoien rakentamiksi!'
si:hen tenpasi teraksen, si:hen kasti rauta raukan
pois tulesta tuotaes:a, ahiosta otet:aes:a.
sai si:ta teras pahaksi, rauta raioksi rupesi,
pet:i, uaiainen, ualansa, siuoi kuin koira kun:iansa—
ueisti, rauk:a, uelieansa, sukuansa suin piteli,
ueren pia:sti uuotamahan, hurmehen hurahtamahan."
uk:o u:nilta urahti, parta lauloi, pia iiarahti,
"io niut tiean rauan siun:un, taiuan taat teraksen.
ohoh sinua, rauta rauk:a, rauta rauk:a, koito kuona,
teras tenhonpiaiali:nen! si:tako sina sikesit,
si:ta kasuoit kauheaksi, iulen su:reksi sukesit?
et sia sil:oin su:ri ol:ut etka su:ri etka pieni,
et koin koerakana etka iaiialta iakainen,
kun sa maitona makasit, rieskasena riuot:elit
nuoren neitosen nisis:a, kasuoit im:en kainalos:a
pitkan piluen ran:an pia:l:a, al:a taiahan tasaisen.
etka sil:oin su:ri ol:ut, et ol:ut su:ri etka pieni,
kun sa lieiuna lepasit, seisoit seluana uetena
su:rim:al:a suon selal:a, tuiman tunturin lael:a,
mu:tuit tol:a ma:n muraksi, ruostemul:aksi rupesit.
etka sil:oin su:ri ol:ut, et ol:ut su:ri etka pieni,
kun sua hiruet suol:a hieroi, peurat pieksi kankahal:a,
susi sotki sorkil:ansa, karhu kiam:en:uisil:ansa.
etka sil:oin su:ri ol:ut, et ol:ut su:ri etka pieni,
kun sa suosta sotket:ihin, ma:n muasta muokat:ihin,
uietihin sepon paiahan, al:e ahion ilmarisen.
etka sil:oin su:ri ol:ut, et ol:ut su:ri etka pieni,
kun sa kuonana kohisit, liaikuit liam:in:a uetena
tuimis:a tulisiiois:a, uan:oit uaikean ualasi
ahiol:a, alasimel:a, uasaroil:a, ualkamil:a,
sepon seisontasiioil:a, takehintatanteril:a.
ioko niut su:reksi sukenit, iareaksi iartelihit,
rikoit, uaiainen, ualasi, siuoit kuin koira kun:iasi,
kun sa siuriit siuntuasi, sukuasi suin pitelit?
ku kiaski pahal:e tiuol:e, kenp on kehnol:e kehoit:i?
isosiko uai emosi uaiko uanhin ueliiasi
uai nuorin sisariasi uaiko mu sukusi su:ri?
ei isosi, ei emosi eika uanhin ueliiasi,
ei nuorin sisariasi eika mu sukusi su:ri—
itse teit tihua tiuota, katkoit kalmankarual:ista.
tule niut tiuosi tuntemahan, pahasi parantamahan,
en:enkuin sanon emol:e, uanhem:al:esi ualitan!
enenp on emol:a tiuota, uaia su:ri uanhem:al:a,
kun poika pahoin tekei, lapsi tuhmin turmelei.
piatu, ueri, uuotamasta, hurme, hup:elehtamasta,
pia:l:eni piaraiamasta, riuskumasta rin:oil:eni!
ueri, seiso kuni seina, asu, hurme, kuni aita,
kuin miek:a meres:a seiso, saraheina sam:ale:sa,
pa:si pel:on pientares:a, kii koskes:a koas:a!
ua:n ios mieli la:tinei li:k:ua lipeam:asti,
ni:n sia li:k:uos lihas:a seka luis:a luistael:os!
sisas:a sinun parenpi, al:a kaluon kaunihinpi,
suonis:a sorot:amas:a seka luis:a luistamas:a,
kuin on ma:han uuotamas:a, rikoil:a ripaiamas:a.
et sia, maito, ma:han ioua, nurmehen, ueri uiatoin,
miesten henpu, heinik:ohon, kunpuhu, urosten kulta.
siuames:a sinun siasi, al:a keuhkon kel:arisi;
sin:e si:r:aite uialehen, sin:e iuoskos ioutuisasti!
etole ioki iuoksemahan etka lanpi laskemahan,
suohete solot:amahan, uenelot:i uuotamahan.
ti:uu niut, ti:uris, tip:umasta, punainen, putoamasta!
kun et ti:uu, ni:n tiurehu! ti:utui en:en tiurian koski,
ioki tuonelan tiurehtui, meri kuii, taias kuii
sina su:rna poutauuon:a, tuliuuon:a uoimatoin:a.
ios ettuostanatotel:e, uiel on muita muite muistetahan,
u:et keinot keksitahan—hu:an hi:esta patoa,
iol:a uerta keitetahan, hurmet:a uaristetahan,
ilman tilkan tip:umat:a, punaisen putoamat:a,
ueren ma:han uuotamat:a, hurmehen huraiamat:a.
kun eilie minus:a miesta, urosta ukon poias:a
tiaman tuluan tuk:iiaksi, suonikosken sortaiaksi,
onp on ta:t:o taiahinen, piluenpia:l:inen iumala,
ioka miehista piatei, urohista kelpoai
ueren su:ta sulkemahan, tuleata tuk:imahan.
oi uk:o, iulinen luoia, taiahal:inen iumala!
tule tian:e taruit:ais:a, kiau tian:e kutsut:aes:a!
tuŋe turpea kiatesi, paina paksu peukalosi
tuk:eheksi tuiman reian, paikaksi pahan ueraian!
uea pia:l:e lem:en lehti, kultalum:e luikahuta
ueren tiel:e telkimeksi, tuleal:e tuk:eheksi,
iot:ei parsku par:al:eni, ualu ua:terieuil:eni!"
sil:a sulki su:n uerelta, tien on telki hurmehelta.
pani poikansa paiahan tekemahan uoitehia
noista heinan helpehista, tuhatlatuan tutkaimista,
meen ma:han uuotaiista, simatilkan tip:uiista.
poikanen meni paiahan, liaksi uoitehen tekohon;
tuli tam:i uastahansa. kiusut:eli tam:eltansa,
"onko met:a oksil:asi, al:a kuoresi simoa?"
tam:i taiten uastoai, "paianapa eilisena
sima tip:ui oksil:eni, mesi latual:e rapat:i
piluista piriseuista, hat:aroista haihtuista."
ot:i tam:en lastuloita, pu:n murskan murenemia;
ot:i heinia hiuia, ruohoia monenniakoia,
ioit einiaha niail:a mail:a kaikin paikoin kasuaiksi.
panei paan tulel:e, lait:i keiton kiehumahan
tiaun:a tam:en kuoriloita, heinia hiuan:niakoia.
pata kiehui paukut:eli kokonaista kolme iuota,
kolme piaiea keaista. si:ta katsoi uoitehia,
onko uoitehet uakaiset, katsehet alinomaiset.
eiole uoitehet uakaiset, katsehet alinomaiset.
pani heinia lisaksi, ruohoa monenniaoista,
kut oli tuotu toisialta, saan taipalen takoa
iuheksalta loitsiialta, kaheksalta katsoialta.
keit:i uiela iuota kolma, iun:ahan iuheksan iuota.
nostai paan tulelta, katselei uoitehia,
onko uoitehet uakaiset, katsehet alinomaiset.
olipa ha:pa ha:raniek:a, kasuoi pel:on pientarel:a.
tuon murha murenti poik:i, kaik:i kahtia haiot:i;
uoiti ni:l:a uoitehil:a, katsoi ni:l;a katsehil:a.
itse tuon sanoiksi uirki, "kun lie niais:a uoitehis:a
uian pia:l:e uietaata, uam:oil:e ualet:aata,
ha:pa, iuhtehen paratkos ehom:aksi entistasi!"
ha:pa iuhtehen parani ehom:aksi entistansa,
kasuoi pia:lta kaunihiksi, alta aian terueheksi.
si:ta koit:i uoitehia, katselei katsehia,
koit:eli kien koloihin, pa:sien pakahtumihin—
io kiet kiihin tartui, pa:et pa:tehen rupesi.
tuli poikanen paiasta tekemasta uoitehia,
rasuoia rakentamasta; ne tiuonti ukon kiatehen,
"si:n on uoitehet uakaiset, katsehet alinomaiset,
uaik:a uuoret uoitelisit, kaik:i kal:iot iuheksi."
koki uk:o kielel:ansa, maistoi su:l:ansa sulal:a,
tunsi katsehet hiuiksi, uoitehet uakaisiksi.
si:ta uoiti uiainamoista, pahointul:ut:a paranti,
uoiti alta, uoiti pia:lta, kerta keskea sialta.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"enli:ku omin lihoini, li:kun luoiani lihoil:a,
enuaiiku omin uiakini, uiakun uiael:a kaik:ial:an,
enpuhu omal:a su:l:a, puhelen iumalan su:l:a.
iosp on mul:a su suloinen, suloisenpi su iumalan,
iospa on kaunoinen kiateni, kiasi luoian kaunihinpi."
kun oli uoie pia:l:e pantu, nuot on katsehet uakaiset,
murti se puolipiuor:uksihin, uiainamoisen uia:n:uksihin—
liuokse sin:e, liuokse tian:e, ua:n ei leutanut lepoa.
ni:n uk:o kipuia ki:sti, tiuonti tuosta tuskapaita
keskel:a kipumiakea, kipuuoren kuk:ulal:e
kiia kiistamahan, pia:sia pakot:amahan.
tukun silkia sialti, senpa leik:eli le.uiksi,
senp on katkoi kap:aleiksi, sitehiksi suorit:eli.
sitoi ni:l:a sikil:ansa, kapaloii kaunoisil:a
poluea poian piatoisen, uarpahia uiainamoisen.
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"siteheksi luoian silki, luoian ka:pu kat:eheksi
tial:e poluel:e hiual:e, uakaisil:e uarpahil:e!
katso niut, kaunoinen iumala, uariele, uakainen luoia,
iot:ei uietaisi uioil:e, uam:oil:e ueal:et:aisi!"
si:ta uanha uiainamoinen io tunsi aun totisen.
pian pia:si terueheksi; liha kasuoi kaunihiksi,
alta aian terueheksi, keskea kiut:omaksi,
uierilta uiato:maksi, pia:lta pia:rmehet:omaksi,
ehom:aksi entistansa, parem:asi tuonoistansa.
io niut iaksoi ialka kiaua, polui polkea kiukeni;
ei nu:ru nimeksikana uaiker:a uiahaistakana.
si:ta uanha uiainamoinen si:rti silmansa iulem:a,
katsahtai kaunihisti pia:l:e pia:n on taiosehen;
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"tuoltapa aina armot kiauat, turuat tut:aat tuleat
iulahalta taiahasta, luota luoian kaik:ial:an.
"oleniutki:tet:y, iumala, iulistet:u, luoia, iuksi,
kun an:oit aun minul:e, tuotit turuan tut:aasti
nois:a tuskis:a kois:a, teran rauan ra:tamis:a!"
si:ta uanha uiainamoinen uiela tuon sanoiksi uirki,
"elkat:e, etinen kansa, kansa uasta kasuaainen,
ueikaten uenet:a tehko, uhkael:en ka:rtakana!
iumalas: on iuoksun mia:ra, luoias:a lopun asetus,
ei uron osoan:as:a, ual:as:a uiakeankana."
uaka uanha uiainamoinen ot:i ruskean orihin,
pani uarsan ualiahisin, ruskean reen etehen;
itse reuoikse rekehen, kohen:aikse koriahansa.
laski uirkua uitsal:a, helahiut:i helmisuiuol:a;
uirku iuoksi, matka ioutui, reki uieri, tie liuheni,
ialas koiuinen kolasi, uem:el piuk:i pihlaiainen.
aiai karet:elei. aioi soita, aioi maita,
aioi a:oia ahoia. kulki piaian, kulki toisen,
ni:n piaial:a kolman:el:a tuli pitkan sil:an pia:han,
kalealan kankahal:e, osmon pel:on pientarel:e.
si:na tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia pakisi,
"siuo, susi, unenniakiia, tapa, tauti, lap:alainen!
sanoi ei sa:ani kotihin enanpi elain silmin
sina ilmoisna ikana, ku:na kul:an ualkeana
niail:e uiainolan ahoil:e, kalealan kankahil:e."
si:ta uanha uiainamoinen laulelei, taitelei—
lauloi ku:sen kuk:ulatuan, kuk:alatuan, kultalehuan;
latuan tiuonti taiahal:e, puhki piluien kohot:i,
lehuat ilmoil:e leit:i, halki taiahan haiot:i.
laulelei, taitelei—lauloi ku:n kumot:amahan
kultalatuaku:sosehen, lauloi oksil:en otaan.
aiai karet:elei kohti kul:aista kotia,
al:a piain, pahoil:a mielin, kaiken kal:ela kiuparin,
kun oli sep:o ilmarisen, takoian ianikuisen,
luan:ut lunastimeksi, oman pia:nsa pia:stimeksi
pimeahan pohiolahan, sum:ahan sariolahan.
iop on seisot:ui oronen osmun u:en pel:on pia:han.
si:ta uanha uiainamoinen pia:ta koriasta kohot:i—
ku:lui paiasta pauke, hilke hi:lihuonehesta.
uaka uanha uiainamoinen itse pistihe paiahan.
siel: on sep:o ilmarinen—takoa taput:elei.
sanoi sep:o ilmarinen, "oi sie uanha uiainamoinen!
mis: olet ui:kon ui:punun:a, kaiken aikasi asunut?"
uaka uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"tuol: olen ui:kin ui:punun:a, laiken aikani elel:ut
pimeas:a pohiolas:a, sum:as:a sariolas:a,
liukunut lapin lauil:a, tietomiesten tienohil:a."
si:ta sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi sie uanha uiainamoinen, tietaia ianikuinen!
mita lausut matkoiltasi tultua kotituil:e?"
uirki uanha uiainamoinen, "iaiia on mul:a lausumista—
onp on neiti pohiolas:a, inpi kiulmas:a kiulas:a,
iok eisuostu sulhosihin, miel:u miehiin hiuiihin.
ki:t:i puoli pohian ma:ta, kun onpi koin korea—
ku:hut paistoi kulmaluilta, piaia rin:oilta risot:i,
otaainen olkapailta, seitsentinen selalta.
sina, sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
liahe neit:a noutamahan, pia:ta kas:a katsomahan!
kun sa:tat takoa sam:on, kiriokan:en kiriael:a,
ni:n sa:t neion palkastasi, tiuostasi tiuton ihanan."
sanoi sep:o ilmarinen, "ohoh uanha uiainamoinen!
ioko sie minut lupasit pimeahan pohiolahan
oman pia:si pia:stimeksi, itsesi lunastimeksi?
en sina pitkana ikana, ku:na kul:an ualkeana
liahe pohiolan tuil:e, sariolan saluoksil:e,
miesten siuoiil:e siioil:e, urosten upot:aiil:e."
si:ta uanha uiainamoinen tise sanoiksi uirki,
"uiel on kum:a toinen kum:a—onp on ku:si kuk:alatua,
kuk:alatua, kultalehua, osmon pel:on pientarel:a;
ku:hut latuas:a kumot:i, oksila otaa seisoi."
sanoi sep:o ilmarinen, "enusko toeksi tuota,
kun enkiaune katsomahan, niahne nial:a silmil:ani."
sanoi uanha uiainamoinen, "kun etusko kuitenkana,
liahtekam:e katsomahan, onko tot:a uai ualet:a!"
liahet:ihin katsomahan tuota ku:sta kuk:pia:ta,
iuksi uanha uiainamoinen, toinen sep:o ilmarinen.
sit:e tuon:e tultuansa osmon pel:on pientarel:e
sep:o seisoi likel:a, u:t:a ku:sta kum:eksii,
kun oli oksil:a otaa, ku:hut ku:sen latuases:a.
si:na uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"niut sina, sep:o ueik:seni, nouse ku:ta noutamahan,
otaaista ot:amahan kultalatuaku:sosesta!"
si:ta sep:o ilmarinen nousi pu:hun korkeal:e,
iulahaksi taiahal:e, nousi ku:ta noutamahan,
otaaista ot:mahan kultalatuaku:sosesta.
uirki ku:si kuk:alatua, lausui lak:apia: petaia,
"uoipa miesta mieletointa, iak:ioutoa urosta!
nousit, outo, oksil:eni, lapsenmieli, latuahani
kuaku:n on nouantaha, ualetiahtuen uarahan!"
sil:oin uanha uiainamoinen lauloa hiurahtelei—
lauloi tu:len tup:urihin, ilman raiohon rakenti;
sanoi sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"ota, tu:li, purtehesi, ahaa, uenosehesi
uiea uieretel:aksesi pimeahan pohiolahan!"
nousi tu:li tup:urihin, ilma raiohon rakentui,
ot:i sep:o ilmarisen uiea ui:letel:aksensa
pimeahan pohiolahan, sum:ahan sariolahan.
si:na sep:o ilmarinen iopa kulki iot:a ioutui!
kulki tu:len tieta miuoten, ahaan ratoa miuoten,
iuli ku:n, alatse piaian, otaaisten olkapiatise;
pia:tui pohiolan pihal:e, sariolan saunatiel:e,
eika hianta koirat ku:l:ut eika hauk:uiat haain:ut.
louhi, pohiolan emanta, pohian ak:a haruaham:As
tuop on pia:tui pihal:e. itse en:at:i sanoa,
"mi sina lienet miehiasi ia kuka urohiasi?
tulit tian:e tu:len tieta, ahaan rekiratoa,
eika koirat kohti hauku, uil:ahian:at uirkaele!"
sanoi sep:o ilmarinen, "en mia tian:e tul:utkana
kiulan koirien kuluiksi, uil:ahiantien uihoiksi,
niail:en ouol:en oil:e, ueraiil:e uierahil:e."
si:ta pohiolan emanta tutkaeli tul:ehelta,
"oletko tul:ut tuntemahan, ku:lemahan, tietamahan
tuota sep:o ilmarista, takoiata taitainta?
io on ui:kon uuotet:una seka kauan kaiatu:na
nial:e pohiolan peril:a u:en sam:on la:intahan."
se on sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"lienen tul:ut tuntemahan tuon on sep:o ilmarisen,
kun olen itse ilmarinen, itse taitaa takoia."
louhi, pohiolan emanta, pohian ak:a haruaham:as,
pian pistihe tupahan, sanoi sanal:a tuol:a,
"neitueni nuorenpani, lapseni uakauinpani!
pane niut pia:l:esi parasta, uar:el:si ualkeinta,
henpeinta helmoil:esi, ripe.inta rin:oil:esi,
kaulal:esi kaunihinta, kuk:e.inta kulmil:esi,
poskesi punot:amhan, niakopia:si niaut:amahan!
io on sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
sa:nut sam:on la:intahan, kiriokan:en kiriantahan."
tuop on kaunis pohian tiut:i, ma:n ku:lu, ueen ualio,
ot:i ua:t:ehet ualitut, pukehensa puhtahim:at;
ui:tiseikse, ua:tiseikse, pia:somihin suoritseikse,
uaskipantoihin paneikse, kultauiuohin kum:itseikse.
tuli aitasta tupahan, ka:psahel:en kartanolta
silmistansa sirkeana, koruistansa korkeana,
kaunihina kasuoiltansa, poskilta punehtiana;
kul:at ri:p:ui rin:an pia:l:a, pia:n pia:la hopeat huohti.
itse pohiolan emanta kiaut:i sep:o ilmarisen
nois:a pohian tuis:a, sariolan saluoksis:a;
siel:a siuot:i siuoneheksi, iuot:i mieen iuoneheksi,
apat:i ani hiuaksi. sai tuosta sanelemahan,
"ohoh sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen!
sa:tatkotakoa sam:on, kiriokan:en kiriael:A
ioutsenen kiunan nenasta, maholehman maitosesta,
ohran pienesta iiuasta, kesau:hen untuasta,
ni:n sa:t neion palkastasi, tiuostasi tiuton ihanan."
sil:oin sep:o ilmarinen itse tuon sanoiksi uirki,
"sa:t:anen takoa sam:on, kiriokan:e kalkutel:a
ioutsenen kiunan nenasta, maholehman maitosesta,
ohran pienesta iiuasta, kesau:hen untuasta,
kun olen taioa takonut, ilman kanta kalkut:anut
ilman alkusen alut:a, riporihman tehtuiset:a."
liaksi sam:on la:intahan, kiriokan:en kiriontahan.
kiusui paikalta paioa, kaipasi sepinkaluia—
eiole paikal:a paioa, ei paioa, ei palet:a,
ahioa, alasintana, uasarata, uartakana!
sil:oin sep:o ilmarinen sanan uirkoi, noin nimesi,
"atkatp on epaelkohot, heriat kesken heit:akohot,
eip on mies pahenpikana, uros untelonpikana!"
etsi ahiol:en alusta, leeut:a lietsehel:e
noil:a mail:a, mantereil:a, pohian peltoien peril:a.
etsi piaian, etsi toisen. io piaiana kolmantena
tuli kiriaa kionen, uahatuk:o uastahansa.
tuohon sep:o seisot:ihe, takoia tulen rakenti;
piaian la:ti palkehia, toisen ahioa aset:i.
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
tunki ainehet tulehen, takehensa al:e ahion;
ot:i oriat lietsomahan, uiakipuolet uia:ntamahan.
oriat lietsoi liuohut:eli, uiakipuolet uia:nat:eli
kolme piaiea kesaista ia kolme kesaista iuota—
kiet kasuoi kantapiaihin, uahat uarasten siioil:e.
ni:n piaiana ensimainsa itse sep:o ilmarinen
kal:istihe katsomahan ahionsa alaista puolta,
mita tul:ehe tulesta, seluin:ehe ualkeasta.
iousi tuŋeikse tulesta, ka:si kulta ku:moksesta,
ka:ri kulta, pia hopea, uarsi uaskenkiriaainen.
on iousi hiuan niakoinen, ua:n onpi pahan tapainen—
ioka piaia pia:n kiusui, parahan kaksi pia:ta.
itse sep:o ilmarinen ei tuota koin ihastu—
ka:ren katkaisi kaheksi, si:ta tunkei tulehen;
lait:i oriat lietsomahan, uiakipuolet uia:ntamahan.
iop on piaiana iialesta itse sep:o ilmarinen
kal:istihe katsomahan ahionsa alaista puolta—
ueno tuŋeikse tulesta, punapursi ku:moksesta,
kokat kul:an kiriaeltu, haŋat uaskesta ualet:u.
on ueno hiuan niakoinen, eiole hiuan tapainen—
suot:a liahtisi sotahan, tarpehet:a tap:elohon.
se on sep:o ilmarinen eiihastu tuotakana—
uenon murskaksi murenti, tunkei tulisiiahan;
lait:i oriat lietsomahan, uiakipuolet uia:ntamahan.
io piaiana kolmantena itse sep:o ilmarinen
kal:istihe katsomahan ahionsa alaista puolta—
hieho tuŋeikse tulesta, sarui kulta ku:moksesta,
otsas:a otaan tiahti, pia:s:a piaian piuorulainen.
on hieho hiuan niukoinen, eiole hiuan tapainen—
metsas:a makaelei, maion ma:han ka:telei.
se on sep:o ilmarinen eiihastu tuotakana—
lehman leik:eli paloiksi, si:ta tunkei tulehen;
lait:i oriat lietsomahan, uiakipuolet uia:ntamahan.
io piaiana neliantena itse sep:o ilmarinen
kal:istihe katsomahan ahionsa alaista puolta—
aura tuŋeiksa tulesta, tera kulta ku:moksesta,
tera kulta, uaski uarsi, hopeata pon:en pia:s:a.
on aura hiuan ninakoinen, eiole hiuan tapainen—
kiulan pel:ot kiuntelei, uainiot uakoelei.
se on sep:o ilmarinen eiihastu tuotakana—
auran katkaisi kaheksi, al:e ahionsa aiai.
lait:oi tu:let lietsomaan, uiakipu:skat uia:ntamahan.
lietsoi tu:let leuhut:eli—ita lietsoi, leitsoi liansi,
etela enem:an lietsoi, pohianen koin porot:i.
lietsoi piaian, lietsoi toisen, lietsoi kohta kolman:enki—
tuli tuiski ik:unasta, siakehet ouesta siauk:ui,
tomu nousi taiahal:e, sa.u poluihin sakeni.
se on sep:o ilmarinen piaian kolman:en perasta
kal:istihe katsomahan ahionsa alaista puolta—
niaki sam:on siuntuaksi, kiriokan:en kasuaaksi.
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
takoa  taput:elei, liuoa liun:ahut:elei.
takoi sam:on taitaasti—laitahan on iauhomul:un,
toisehen on suolamul:un, rahamul:un kolmantehen.
si:ta iauhoi u:si sanpi, kiriokansi ki:kut:eli,
iauhoi purnun puhtehes:a—iuhen purnun siuotaia,
toisen iauhoi miuotaia, kolman:en kotipitoia.
ni:n ihastui pohian ak:a; sa:t:oi sit:e sam:on su:ren
pohiolan kiimiakhen, ua:ran uaskisen sisahan
iuheksan lukon taaksi. si:hen iu:ret iu:t:ut:eli
iuheksan siulen siuahan—iu:ren iu:rti ma:emahan,
toisen uesiuiertehesen, koman:en kotimiakehen.
si:ta sep:o ilmarinen tiut:oa anelemahan.
sanan uirkoi, noin nimesi, "ioko niut minul:e neiti,
kun sai sanpo ualmihiksi, kiriokansi kaunihiksi?"
tuop on kaunis pohian tiut:o itse noin sanoiksi uirki,
"kukapa tias:a toisna uuon:a, kenpa kolman:a kesana
kiakia kukut:eleisi, lintusia laulat:aisi,
ios mina menisin mu:n:e, saisin, maria, muil:e mail:e!
ios tiama kana katoisi, tiama hanhi hairahtaisi,
eksuisi emosen tuoma, punapuola poins menisi,
kaik:ipa kiaet katoisi, ilolin:ut li:kahtaisi
tiaman kun:ahan kukuilta, tiaman hariun hartehilta.
enka ioua ilmankana, pia:se en neitipiaiiltani,
noilta tiuolta tehtailta, kesaisilta ki:rehilta—
mariat on ma:l:a poimimat:a, lahen ran:at laulamat:a,
astumat:ani ahoset, lehot leikin liuomat:ani."
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
al:a piain, pahoil:a mielin, kaiken kal:el:a kiuparin
io tuos:a aiat:elei, pitkin pia:tansa pitai,
miten kulkea kotihin, tul:a mail:a tut:ail:e
pimeasta pohiolasta, sum:asta sariolasta.
sanoi pohiolan emanta, "ohoh sep:o ilmarinen!
mit olen pahoil:a mielin, kaiken kal:el:a kiuparin?
la:tisiko mieli men:a elomail:en entisil:e?"
sanoi sep:o ilmarinen, "sin:e mieleni tekisi
kotihini kuolemahan, ma:l:eni masenemahan."
si:ta pohiolan emanta siuot:i miehen, iuot:i miehen,
istut:i perahan pur:en melan uaskisen uarahan;
uirki tu:len tu:lemahan, pohiasen puhaltamahan.
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
matkasi omil:e mail:e iulitse meren sinisen.
kulki piaian, kulki toisen; piaial:apa kolman:el:a
io tuli kotihin sep:o, noil:e siuntumasiioil:e.
kiusui uanha uiainamoinen ilamriselta sepolta,
"ueli, sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen!
ioko la:it u:en sam:on, kiriokan:en kiriaelit?"
sanoi sep:o ilmarinen, itse la:tia pakisi—
"iopa iauhoi u:si sanpo, kiriokansi ki:kut:eli,
iauhoi purnun puhtehes:a—iuhen purnun siuotaia,
toisen iauhoi miuotaia, kolman:en pi.eltaia."