7.24.2019

KALEALA — kolmas kiria

Si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
itse tuŋeikse tupahan, kaiaikse katoksen al:e.
tuontihin simoa tuop:i, met:a kan:u kan:et:ihin
sep:o ilmarin kiatehen. sep:o tuon sanoiksi uirki,
"en en:en sine ikana, ku:na kul:an ualkeana
iuone niaita iuomisia, kuin ma sa:n niaha omani,
onko ualmis ualuat:ini, ualmis ualuatelaani.
tuop on pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"uai on su:ri ualuatis:a, uaia ualuateltaas:a
ialk on kesken kenkimista, toinen uielaki kesenpi.
iasken on ualmis ualuat:isi, oike.in otet:aasi,
kun sa kiun:at kiuisen pel:on, kia:rmehisen kia:n:at:elet
ilman auran astumat:a, ua:rnoien uiarisemat:a.
senpa hi:si en:en kiunti, lenpo uarsinki uakoili
ua:rnasil:a uaskisil:e, aural:a tuliteral:a;
ome poikani poloinen heit:i kesken kiuntamat:a."
sil:oin sep:o ilmarinen meni neitonsa tupahan.
itse tuon sanoiksi uirki, "iuon tiut:o, hiamaran neito!
muistatko aian mokoman, kun ku.asin u:en sam:on,
kiriokan:en kalkut:elin? sie uan:oit ikiualasi
e:s:a iulkisen iumalan, al:a kasuon kaik:iual:an,
tul:aksesi toiot:eli mul:e, miehel:e hiual:e,
ikuiseksi iustaaksi, kainaloiseiksi kanaksi—
niut ei iaiti an:akana, tiuon:a mul:e tiut:oansa
kiuntamat:a kiuisen pel:on, kia:rmehisen kia:ntamat:a."
antoi morsian apua, tiuonti neito neuok:ia,
"ohoh sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen!
aura kultainen ku.oa, hope.inen huolit:ele!
sil:a kiun:at kiuisen pel:on, kia:rmehisen kia:n:at:elet."
tuop on sep:o ilmarinen kul:an ahiohon aset:i,
hopeansa lietsimehen, tuosta aurasen takoi.
takoi rautaiset talukset, teraksiset sia:rustimet,
ne on pia:l:ensa pukei,sia:ril:ensa si:atelei;
rautapaitahan paneikse, terasuoihin uiuoteleikse,
ot:i rautaruk:asensa, nouti kintahat kiiset.
sai si:ta tulisen ru:nan, ualiasti hiuan heosen,
liaki pel:on kiun:antahan, uainion uakoantahan.
niaki piaita piuoriia, raioia ratiseia.
sano.i sanal:a tuol:a, "hoi mato, iumalan luoma!
kuka nosti nok:oasi, kenpa kiaski ia kehoit:i
pia:ta piustos:a pitea, kaulan uarta kankeata?
pois niut tielta poikel:aite, tuŋeite kulohon, kuria,
alas kursohon kuoite, heuleuta heinik:ohon!
iosp on tuolta pia:si nostat, UK:O pia:si siarkenei
nuolil:a terasnenil:a, rakehil:a rautaisil:a."
si:ta kiunti kiuisen pel:on, uakoeli ma:n matoisen,
nosti kiuita kiun:ekosel:e, kia:rmehia kia:n:oksel:e.
sanoi tuolta tultuansa, "io niut kiun:in kiuisen pel:on,
uakoelin ma:n matoisen, kia:rmehisen kia:n:at:elin.
ioko tiut:o tiuon:etahan, an:etahan ainoiseni?"
tuop on pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"iasken neiti an:etahan, tiut:o tia:lta tiuon:etahan,
kun sa tuonet tuonen karhun, suitanet suen manalan
tuolta tuonelan salosta, manalan maian perilta;
sata on sa:nut suistamahan, tul:ut ei iuhtana takaisin."
si:ta sep:o ilmarinen meni neitonsa tupahan.
sanan uirkoi, noin nimesi, "tiuo minul:e mia:rati:hin—
suistoa suet manalan, tuonen karhut tuoakseni
tuolta tuonelan salosta, manalan maian perilta."
antoi morsian apua, tiuonti neito neuok:ia,
"ohoh sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen!
teraksesta tehkos suitset, piaitset rauasta raken:a
iuhel:a uesikiel:a, kolmen kosken kuohumil:a!
ni:l:a tuonet tuonen karhut, suistanet suet manalan."
si:ta sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
teraksesta suit:i suitset, piaitset rauasta rakenti
iuhel:a uesikiel:a, kolman kosken kuohumil:a.
kiai si:ta suistamahan; itse noin sanoiksi uirki,
"ututiut:o terhenetar! seulo seulal:a utua,
terhenista tepsut:ele uilian uierimiasiioil:e,
iot:ei ku:le kulkeaksi eik on e:stani pakene!"
sai sutosen suitsisu:hun, karhun rautakahlehesen
tuolta tuonen kankahalta, sinisen salon sisasta.
sanoi tuolta tultuansa, "an:a, ak:a, tiut:aresi!
io olen tuonut tuonen karhun, suistanut suen manalan."
tuop on pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"iasken al:i an:etahan, sinisotka suoritahan,
kun sa:t su:ren suomuhauin, li:kuan kalan lihaan,
tuolta tuonelan ioesta, manalan alantehesta
ilman nuotan nostamat:a, kiasierkon kia:ntamat:.
sata onsa:nut pi:utamahan, tul:ut ei iuhtana takaisin."
iopa tuskiksi tulei, liaulem:aksi lankeai.
meni neitonsa tupahan, itse tuon sanoiksi uirki,
"tiuo minul:e mia:rat:ihin aina entista parenpi—
sa:a su:ri suomuhauki, li:k:ua kala lihaa,
tuonen mustasta ioesta, manalan ikipurosta
uerkotoin:a, nuotatoin:a, ilman mu:t:a pi:uukset:a."
antoi morsian apua, tiuonti neito neuok:ia,
"ohoh sep:o ilmarinen! el:os olko mil:askana!
taop on tulinen kok:o, ua:kalintu ualke.inen!
sil:a sa:net su:ren hauin, li:k:uan kalan lihaan,
tuonen mustasta ioesta, manalan alantehesta."
se on sep:o ilmarinen, takoia ianikuinen,
takoi kokon tulisen, ua:kalin:un ualke.isen;
kourat rauasta ku.asi, teraksesta tem:ot:imet,
si:iksi uenehen uieret. itse si:il:e iuleni,
selkahan siioit:elihe, kokon kiunkalu:n nenil:e.
si:ta neuoni kok:oansa, ua:kalintua uaroit:i,
"kok:oseni, lintuseni! menes, len:a, kun:e kiasken—
tuonen mustal:e ioel:e, manlan alantehel:E!
iske su:ri suomuhauki, li:k:u.a kala lihaa!"
tuo kok:o, komea lintu, lentea lekut:elei;
lenti hauin pi:uantahan, hirmuhanpahan hakuhun,
tuon:e tuonelan ioel:e, manalan alantehel:E.
iuksi si:pi uet:a ui:sti, toinen taiasta tapasi,
kourat merta kuopaeli, nok:a luotoia tolaisi.
si:ta sep:o ilmarinen liahtei haroamahan
tuota tuonelan iokea, kok:o luona uahtimahan.
uetehinen ue:sta nousi, kop:oi ki:n:i ilmarisen.
kok:o niskahan kohahti, uetehisen pia:ta uia:nti,
polki pia:ta pohiem:aksi, kohti mustia mutia.
io tulei tuonen hauki, ueen koira ueŋot:ai.
eiole hauki pienen pieni eika hauki su:ren su:ri—
kieli kahta kiruesuarta, hanpahat haraan uar:en,
kita kolmen kosken uerta, selka seitseman uenehen.
tahtoi sep:oa taata, siuoa sep:o ilmarisen.
tuli kok:o kouotel:en, isketel:en ilman lintu.
eikole kok:o pienen pieni eika aian su:ren su:ri―
su sen on satoa siulta, kita ku:si koskel:ista,
kieli ku:t:a keihasuarta, kiun:et ui:t:a ui:katet:a.
keksi su:ren suomuhauin, li:ku:.an kalan lihaan,
iskei kaloa tuota, uasten suomuia sukaisi.
sil:oin su:ri suomuhauki, li:k:uia kala lihaa,
painai kokon kiunimen al:e seluien uesien.
ni:n kok:o kohot:eleikse, ilmahan iulenteleikse—
nosti mustia muria pia:l:e seluien uesien.
li:teleikse, la:teleikse; toki toisesti kokei.
iuhen iski kiunsiansa hauin hirmun hartioihin,
ueen koiran kouk:uluihin; toisen iski kiunsiansa
uuorehen teraksisehen, rautaisehen kal:iohon.
kilpestui kiesta kiunsi, kalpistihe kal:iosta—
io hauki sukeltelihe, ueen uankale uetihe
kiunsista kokon kiunimen, ua:kalin:un uarpahista,
iialet kiun:en kiulkiluil:a, halen:ehet hartioil:a.
si:ta kok:o rautakoura kiastihe uiela ker:an;
si:et uialkui ualkeana, silmat seluana tulena—
saip on hauin kiunsihinsa, ueen koiran kourihinsa.
nosti su:ren suomuhauin, ueen uenkalan uealti
alta a:ltoien siuien pia:l:e seluien uesien.
ni:np on kok:o rautakoura ker:al:ansa kolman:el:a
toki sa:pi tuonen hauin, li:k:uan kalan lihaan,
tuosta tuonelan ioesta, manalan alantehesta—
ei uesi ueel:e tul:ut hauin su:ren suomuloista,
ilman eiilmal:ehaiaisnut kokon su:ren heuhenista.
si:ta kok:o rautakoura kantoi su:ren suomuhauin
oksal:e omenatam:en, pia:han lak:apia:n petaian.
si:na maisteli makua, ui:lti halki hauin uatsan,
ri:poeli rintapia:ta, pia:n on uarsin poik:i pahkoi.
sanoi sep:o ilmarinen, "oi sinua, kuria kok:i!
mika lienet lintuiasi, ku ol:et otuksiasi,
kun niut maistelit makua, ui:l:it halki hauin uatsan,
kansa ri:oit rintapia:ta, pia:n on uarsin poik:i pahkoit!"
tuop on kok:o rautakoura si:ta siuantui lentamahan.
iulos ilmahan kohosi pitkan piluen ran:an pia:l:e—
piluet li:k:ui, taiot naukui, ilman kan:et kal:istihe,
katkesi ukolta ka:ri, ku:lta saruiset sakarat.
si:ta sep:o ilmarinen itse kantoi pia:n kaloa
anopil:e antehiksi. sanan uirkoi, noin nimesi,
"tuos: onpi ikuinen tuoli hiuan pohiolan tupahan."
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia pakisi,
"io niut kiun:in kiuiset pel:t, uakoelin ma:t matoiset,
suistelin suet manalan, tuonen karhut kahlestutin;
sain on su:ren suomuhauin, li:k:uan kalan lihaan,
tuosta tuonelan ioesta, manalan alantehesta.
ioko niut neiti an:etahan, tiut:o tia:lta tiuon:etahan?"
sanoi pohiolan emanta, "pahoinpa sinaki la:it,
kun sa pia:ta poik:i pahkoit, laskit halki hauin uatsan,
uiela ri:oit rintapia:ta, kansa maistelit makua."
sil:oin sep:o ilmarinen itse tuon sanoiksi uirki,
"ei sa:lis uiat:a sa:a paikoilta parem:iltana,
sa:ti tuonelan ioesta, manlan alantehesta.
ioko on ualmis ualuat:ini, ualmis ualuatelaani?"
sanoi pohiolan emanta, itse lausui ia nimesi,
"io on ualmis ualuat:isi, ualmis ualuatelaasi!
an:et:aa on al:iseni, sorsaseni suorit:aa
ilmarisel:e sepol:e ikuiseksi istuiaksi,
poluiseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi."
olipa lapsi lat:ial:a. lauloi lapsi lat:ialta,
"io tuli tuil:e niail:e li:ka lintu lin:aham:e.
lenti kok:o koil:isesta, halki taiahan hauk:a;
si:pi iski ilman iarta, toinen lainet:a lakaisi,
pursto merta pi:uhat:eli, pia:hut taioa tapasi.
katseleikse, kia:nteleikse, li:teleikse, la:teleikse;
li:ti miesten lin:an pia:l:e, nokal:a kolistelei;
miesten lin:an rautakat:o—eisi:hensial:epiasnut.
katselaikse, kia:nteleikse, li:teleikse, la:teleikse.
li:ti naisten lin:an pia:l:e, nokal:a kolstelei;
naisten lin:an uaskikat:o—eisi:hensisal:epia:snut.
katseleikse, kia:nteleikse, li:teleikse, la:teleikse.
li:ti neit:en lin:an pia:l:e, nokal:e kolistelei;
neit:en lin:an li:nakat:o—io si:hen sisal:e pia:si!
li:ti lin:an patsahal:e, si:ta laskihe lael:e;
li:kahut:i lin:an lauan, istui lin:an ik:unal:e,
seinal:e selinasulka, satasulka saluoimel:e.
katselei kas:apiaita, tuk:apiaita tun:usteli,
neitiparuesta parasta, kas:apiaista kaunihinta,
heleinta helipiaista, kuk:apiaista ku:luisinta.
si:ta kok:o kouraisei, ha.ulintu haiertai—
iski paruesta parahan, sorsaioukosta somim:an,
hele.im:an, henpe.im:an, uereim:an, ualke.im:an.
senpa iski ilman lintu, kiunsi pitka pi:r;al:ut:i,
ku oli piustu pia:n piolta seka uar:elta ualit:u,
sulkasiltahan sulain, hienukaisin heuhenilta."
si:ta pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"mista tiesit, teltamoinen, ku:lit, kultainen omena,
huohtiko hopeat neien, neien kul:at sin:e ku:lui,
sin:e paistoi meian piaiat, meian ku:huet kumot:i?"
lausui lapsi lat:ialta, uasta kasuaa karehti,
"si:ta tiesi teltamoinen, on:en mi:ura tien osasi
neien ku:luhun kotihin, kaunihisen kartanohon—
hiua oli isosta hu:to laian su:ren lasken:alta,
emosta sitai parenpi leian paksun paistan:alta,
uehnaleian leion:alta, uierahan rait:sen:alta.
si:ta tiesi teltamoinen, iak:ioutoinen ialusi
neien nuoren nousneheksi, inpuen iulen:eheksi—
kun kiai pihatse ker:an, astui ait:oien alatse
uarsin a:mul:a uarahin, aian aikahuomenes:a,
noki nousi nuoraisesti, sa.u paksusti pakeni
neien ku:lusta ko.ista, kasuaaisen kartanosa;
neiti oli itse iauhamas:a, kienpu:s:a ki:k:uma:sa—
kienpu kiakena kuk:ui, kaklana kien lapat:a,
kien si:li sirkusena, kii helmena helasi.
kiai si:ta toisen ker:an, astui pel:on pientaretse—
neiti oli matarama:l:a, keik:ui keltakankahil:a,
paineli punapatoia, keit:i keltakat:iloita.
kiai ker:an kolman:enki neien ak:unan alatse,
ku:li neitosen kutoan, pirta kiaes:a piuk:oaan—
suk:ulainen suikahteli kuin kiarpa kien kolos:a,
pirkaeli pir:an pi:it kuin on tik:a pu:n kiules:a,
kia:rilauta kia:n:anhteli kuin oraa oksapu:s:a."
si:ta pohiolan emanta sanan uirkoi, noin nimesi,
"kut:i, kut:i, neitoseni! enko io sanonut aina—
ela ku:sis:a kukahu, ela laula laksolois:a,
niauta kaulan ka:reut:a, kiasiar:en ualkeut:a,
ripeut:a rin:an nuoren, mu:n on muoon muhkeut:a!
kaiken si:usta si:at:elin, keikutin tiaman kesosen,
iop on kerkean keaimen, iopa toisen toikoaian―
la:tiom:e pi:lopirti, pienet pi:loik:unaiset,
neiet kaŋasta kutoa, neliin ni:sin niukutel:a,
et:ei ku:le suoman sulhot, suomen sulot, ma:n kosiiat!"
lausui lapsi lat:ialta, kaksiui:k:oinen kaiahui,
"helpo on hepo salata, soraiouhi suoiael:a,
paha on neitonen salata, hius pitka pi:lotel:a.
la:tisit kiisen lin:an keskel:e meren selaista
siel:a pi:koia pi.el:a, kanoiasi kasuatel:a,
eip on pi:le pi:at siel:a, eipa inpuet iulene,
et:ei pia:s:e su:ret sulhot, su:ret sulhot, ma:n kosiiat,
miehet piustuisin kiuparin, heposet teraskape.in."
itse uanha uiainomoinen al:a piain, pahoil:a mielin
kotihinsa kulkies:a sanan uirkoi, noin nimesi,
"uoi minua, mies kuluista, kun en tuntenun:a,
naia nuorel:a ial:a, etsia elon aial:a!
kaik:iansa se katui, ioka nuorta naimistansa,
lasna lapsen sa:mistansa, pienena perehtimista."
si:na kielti uiainamoinen, epasi su.antolainen
uanhan nuorta noutamasta, kaunista kiakeamasta;
kielti uimasta uhal:e, uiekan uet:a soutamasta,
kiluoin neit:a kosiomasta toisen, nuorem:an keral:a.
mita niut laulam:e laiia, kuta uirta uieretam:e?
tuota laulam:e laiia, tuota uirta uieretam:e—
noita pohiolan pitoia, iumalisten iuominkia.
ui:kon hiaita hankit:ihin, ualmistet:ihin uaroia
noil:a pohiolan tuil:a, sariolan saluoksil:a.
mita tuohon tuotet:ihin ia kuta ueatet:ihin,
pohian pitkihin pitoihin, su:ren ioukon iuominkihin
rahuahan raitsemiksi,ioukon su:ren siuot:amiksi?
kasuoi hiarka karialas:a, son:i suomes:a lihosi;
eiol:utsu:ri eika pieni, olihan oikea uasik:a!
hiamehes:a hianta hiailui, pia keik:ui kemiioel:a;
sata siulta saruet pitkat, puoltatoista turpa paksu.
ui:kon kiarpa kia:ntelihe iuhen kiutkuen siial:a;
piaian lenti pia:skulainen hiaran saruien uialia,
hiataisesti pia:han pia:si keskena leahtama:ta.
ku:n iuoksi kesaoraa hiapahalta hian:an pia:han
eika pia:han pia:snutkana, ensi ku:s:a en:at:anut.
sepa ual:atoin uasik:a, son:i su:ri suomalainen,
karialasta kaimat:ihin pohian pel:on pientarel:e.
sata miesta saruiloista, tuhat turuasta piteli
hiarkea talut:aes:a, pohiolahan tuotaes:a.
hiarka kiaua kial:eroit:i sariolan salmen su:s:a,
siuopi heinat het:ehesta, selka piluia sieli.
eikaol:ut iskiiata, ma:n kamalan ka:taiata
pohian poikien luus:a, koko su:res:a suus:a,
nuorisos:a nouseas:a eika uarsin uanhastos:a.
tulipa uk:o ulkomainen, uirokan:as karialainen.
hianpa tuon sanoiksi uirki, "malta, malta, hiarka parka,
kun tulen kurikan kansa, kamahutan kaŋel:ani
sun, katala, kal:ohosi—tok et toisena kesana
koin kia:n:a kiarseasi, teul:auta turpoasi
tiaman pel:on pientarel:a, sariolan salman su:s:a!"
liaksi uk:o iskemahan, uirokan:as koskemahan,
paluoinen pitelemahan. hiarka pia:ta hiailaut:i,
mustat silmansa mulisti—uk:o ku:sehen kaahti,
uirokan:as uitsik:ohon, paluoinen paiun sekahan!
etsit:ihin iskiiata, son:in su:ren sortaiata
kaunihista karialasta, suomen su:rilta tiloilta,
uienosta uenaian ma:sta, ruotsin ma:sta rohkeasta,
lapin la:ioilta perilta, turian ma:sta mahtaasta;
etsit:ihin tuonelasta, manalasta, ma:nki alta.
etsit:ihin, eipa leut:i, haet:ihin, ei haait:u.
etsit:hin iskiiata, katsot:ihin ka:taiata
selualta meren selalta, lake.ilta lainehilta.
mies musta meresta nousi, uros unpilainehista,
aian selualta selalta, ulapalta aukealta.
ei tuo ol:ut su:rinpia eika aian pieninpia—
al:e malian ma:ta mahtui, al:e seulan seisomahan.
se oli uk:o rautakoura, rauankarua katsan:olta;
pia:s:a pa:tinen kiupara, ialois:a kiiset keŋat,
ueitsi kultainen kiaes:a, uarsi uaskenkiriaainen.
saip on si:ta iskiiansa, tapasipa tap:aiansa,
suomen son:i sortaiansa, ma:n kamala ka:taiansa.
heti kun niaki eransa, ruhtoi niskahan rutosti—
sorti son:in poluil:ensa, kiulen ma:han ki:ukahut:i.
saiko palio sa:lihiksi? sa:nut eipalio sa:lihiksi—
sata sa:ia lihoa, sata siulta mak:arata,
uerta seitseman uenet:a, ku:ta ku:si tiun:uria
noihin pohiolan pitoihin, sariolan siuominkihin.
tupa oli tehtu pohiolas:a, tupa lait:o, pirti su:ri,
siulta iuheksan siulta, pia:sta seitsenta leea.
kuk:o kun laes:a lauloi, ei sen iani ma:han ku:lu;
penin haukunta peras:a ei ku:lu oehen asti.
tuop on pohiolan emanta li:k:ui sil:an li:toksel:a,
la:hoi keskilat:ial:a. aruele:, aiat:elei,
"mistapa olut:a sa:m:e, ta:rit taiten lait:elem:e
niail:e hiail:e hankimil:e, pioil:e pi.et:ail:e?
entiea tekoa ta:rin enka siuntua olosen."
olipa uk:o u:nin pia:la. lausui uk:o u:nin pia:lta,
"ohrasta oluen siuntu, humalasta iulkiiuoman,
uaik: ei tuo ueet:a siun:u eika tuimat:a tulet:a.
humala, remusen poika, pien:a ma:han pistet:ihin,
ki:una ma:han kiun:et:hin, uiholaisna uiskot:ihin
uierehen kalean kaion, osmon pel:on penkerehen.
si:ta nousi nuori taimi, iuleni uihanta uirpi;
nousi pu:hun pienoisehen, kohen letuoa kohosi.
on:en uk:o ohran kiului osmon u:en pel:on pia:han.
ohra kasuoi kaunihisti, iuleni iuelen hiuasti
osmon u:en pel:on pia:sa, kaske:sa poian kalean.
oli aikoa uiahaisen, io hu:hui humala pu:sta,
ohra lausui pel:on pia:sta, uesi kaiosta kalean,
'mil:oin iuhtehen iuhum:e, konsa toinen toisihim:e?
iuksin on elo ikaa, kahen, kolmen haunoisanpi.'
osmotar, oluen sep:a, kapo, kalioien tekiia,
ot:i ohrasen iiuia, ku:si ohrasen iiuea,
seitseman humalan pia:ta, uet:a kauhoa kaheksan;
ni:n pani paan tulel:e, lait:oi keiton kiehumahan.
keit:i ohraista olut:a kerkean kesaisen piaian
nenas:a utuisen niemen, pia:s:a sa:ren terhenisen,
puisen u:en u:rtehesen, koruon koiuisen sisahan.
sai oluen pan:eheksi, eisa:nut hapan:eheksi.
aruele:, aiat:elei, sanan uirkoi, noin nimesi,
'mita tuohon tuotanehe ia kuta katsot:anehe
oluel:e hap:aimeksi, kalial:e kohot:imeksi?'
kalealatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas li:kun:olta, aina keŋalta kepea,
li:k:ui sil:an li:toksel:a, keik:ui keskilat:ial:a
iuhta, toista toimitel:en kahen kat:ilan kesel:a.
niaki puikon lat:ial:a—poimi puikon lat:ialta.
katselei, kia:ntelei, 'mita tuostaki tulisi
kaon kaunihin kiasis:a, hiuan im:en hiup:usis:a,
ios kan:an kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin?'
kantoipa kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin.
kapo kaksin kiam:eninsa, hiukerti kiasin molem:in
monlenpihin reisihinsa—siuntui ualkea oraa.
noin se neuoi poikoansa, oraaistansa opasti,
'oraainen, kum:un kulta, kum:un kuk:a, ma:n ihana!
iuokse tuon:e, kun:e kiasken, kun:e kiasken ia kehoitan—
mieluisahan metsolahan , tarkahan tapiolahan!
nouse pu:hun pienoisehen, taiten tarhalatuaisehen,
iot:ei kok:o kouraiseisi eika iskis ilman lintu!
tuoos ku:sesta kiapuia, petaiasta helehia,
ne kan:a kaon kiatehen, oluehen osmot:aren!;
osasi oraa iuosta, peuhtoahanta piuorahel:a,
pian iuosta matkan pitkan, uialehen uialit samota,
salon poik:i, toisen pitkin, kolman:en uiahan uitahan
mieluisahan metsolahan, tarkahan tapiolahan.
niaki kolme korpiku:sta, nelia pienoista peta:ta;
nousi ku:sehen norol:a, petaiahan kankahal:a.
eika kok:o kouraisnun:a, iskenun:a ilman lintu.
katkoi ku:sesta kiapuia, petaiasta piaita lehuan.
kiaut kiatki kiunsihinsa, kia:aisi kiapalihinsa;
ne kantoi kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin.
kapo pisti kaliahansa, osmotar oluehensa—
eip ota olut hapata, iuoma nuori noustaksensa.
osmotar, oluen sep:a, kapo, kalioien tekiia,
ainakin aiat:elei, 'mita tuohon tuotanehe
oluel:e hap:aimeksi, kalial:e kohot:imeksi?'
kaleatar, kaunis neiti, se on sormilta sorea,
aina liukas li:kun:olta, aina keŋalta kepea,
li:k:ui sil:an li:toksel:a, keik:ui keskilat:ial:a
iuhta, toista toimit:el:en kahen kat:ilan kesel:a.
niaki lastun lat:ial:a—poimi lastun lat:ialta.
katselei, kia:ntelei, 'mita tuostaki tulisi
kaon kaunihin kiasis:a, hiuan im:en hiup:usis:a,
ios kan:an kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin?'
kantoipa kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin.
kapo kaksin kiam:eninsa, hiukerti kiasin molem:in
molenpihin reisihinsa—siuntui nia:ta kultarinta.
ni:n se neuoi nia:teansa, orpolastansa opasti,
'nia:taseni, lintuseni, rahankarua kaunoiseni!
mene tuon:e, kun:e kiasken, kun:e kiasken ia kehoitan—
kontion kiikolol:e, metsan karhun kartanol:e,
ios:a karhut tap:eleat, kontiot koin elaat!
kourin hi:oa kokoa, kiasin ua:htea ualuta,
se kan:a kaon kiatehen, tuo olal:en osmot:aren!'
iopa taisi nia:ta iuosta, rinta kulta riehatel:a.
pian iuoksi matkan pitkan, uialehen uialit samosi,
ioen poik:i, toisen pitkin, kolman:en uiahan uitahan
kontion kiikolol:e, karhun louhikam:iol:e.
siel:a karhut tap:eleat, kontioit koin elaat
rautaisel:a kal:iol:a, uuorel:a taraksisel:a.
ualui ua:htui karhun su:sta, hi:a hiruean kiasta—
kiasin ua:htea ualut:i, kourin hi:oa kokosi;
sen kantoi kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin.
osmotar oluehensa, kapo ka:toi kaliahansa—
eiota olut hapata, mehu miesten pu:rakoia.
osmotar, oluen sep:a, kapo, kalioien tekiia,
ainakin aiat:elei, 'mita tuohon tuotanehe
oluel:e hap:aimeksi, kalial:e kohot:imeksi?'
kaleatar, kaunis neiti, tiut:o sormilta sorea,
aina liukas li:kun:olta, aina keŋalta kepea,
li:k:ui sil:an li:toksel:a, keik:ui keskilat:ial:a
iuhta, toista toimitel:en kahen kat:ilan uialil:a.
niaki ma:s:a palkoheinan—poimi ma:sta palkoheinan.
katselei, kia:ntelei, 'mita tuostaki tulisi
kaon kaunihin kiasis:a, hiuan im:en hiup:usis:a,
ios kan:an kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin?'
kantoipa kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:usihin.
kapo kaksin kiam:eninsa, hiukerti kiasin molem:in
molenpihin reisihinsa—mehilainen si:ta siuntui.
ni:n se neuoi lintuansa, mehilaistansa opasti,
'mehilainen, lintu liukas, nurman kuk:ien kuniŋas!
len:a tuon:e, kun:e kiasken, kun:e kiasken ia kehoita—
s:arel:e selal:isel:e, luool:e merel:isel:e!
siel: on neiti nuk:unun:a, uio uaski ualahtanun:a,
siul:a simainen heina, mesiheina helmas:ansa.
tuo simoa si:es:asi, kan:a met:a ka:us:asi
heleasta heinan pia:sta, kukan kultaisen kuusta;
se kan:a kaon kiatehen, tuo olal:en osmot:aren!'
mehilainen, lintu liukas, iopa lenti iot:a ioutui.
pian lenti matkan pitkan, uialehen uialit liuhenti,
meren poik:i, toisen pitkin, kolman:en uiahan uitahan
sa:rehen selal:isehen, luotohon merel:isehen.
niaki neien nuk:unehen, tinarin:an riutunehen
nurmel:e nimet:omal:e, mesipel:on pientarel:e,
kupehel:a kultaheina, uiuol:ansa hopeaheina.
kasti si:pensa simahan, sulkansa mesi sulahan
heleas:a heinan pia:s:a, kukan kultaisen nenas:a;
sen kantoi kaon kiatehen, hiuan im:en hiup:uhisin.
osmotar oluehensa, kapo pisti kaliahansa—
si:t ot:i hapata, si:ta nousi nuori iuoma
puisen u:en u:rtehes:a, koruon koiuisen sisa:sa;
kuohui koruien tasal:e, iariui pia:l:en iaurahien,
tahtoi ma:han tiurael:a, lat:ial:e lasketel:a.
oli aikoa uiahaisen, pirahteli pik:araisen.
ioutui iuomahan urohot, lem:inkainen li:atenki—
ioupui ahti, iuopui kauko, iuopui ueitik:a uerea
oluelta osmot:aren, kalialta kaleat:aren.
osmotar, oluen sep:a, kapo, kalioien tekiia,
hian tuos:a sanoiksi uirki, 'uoi, poloinen, piaiiani,
kun panin pahan oluen, taat:oman ta:rin laitoin—
ulos koruosta kohosi, lat:ial:e lainehtii!'
punalintu pu:sta lauloi, rasta riaustahan raialta,
'eiole pahaoloinen, on iuoma hiuaoloinen,
tiun:urihin tiuhiat:aa, kel:arihin kiautet:aa
tiun:uris:a tam:ises:A, uaskian:et:en sisas:a.'
se oli oluen siuntu, kaleaisten kalian alku;
si:ta sai hiuan nimensa, si:ta ku:lun kun:iansa,
kun oli hiuaoloinen, hiua iuoma hurskahil:e—
pani naiset naurusu:l:e, miehet mielel:e hiual:e,
hurskahat iloitsemahan, hul:ut hup:eloitsemahan."
si:ta pohioan emanta, kun ku:li oluen siun:un,
koki uet:a su:ren koruon, u:en puisen puolel:ensa,
si:hen ohria oloksi ia palio humalan piaita.
alkoi keit:ea olut:a, uiakiuet:a uia:n:etel:a
u:en puisen u:rtehes:a, koruon koiuisen sisas:a.
ku:t kiia ku:met:ihin, kesat uet:a keitet:ihin,
salot puita poltet:ihin, kaiot uet:a kan:et:ihin—
io salot saristui puita, ue:t uiaheni liahtehista
oloisa pantaes:a, kalioia kiuhat:aes:a
pohian pitkiksi pioiksi, hiuan ioukon iuomiŋiksi.
sau sa:rel:a palai, tuli niemen tutkaimel:a.
nousipa sau sekea, auer ilmahan aioihe
tuimilta tulisiioilta, uarailta ualke.ilta—
tiaut:i puolen pohian ma:ta, kaiken karialan sokisti.
kansa kaik:i katsahtai, katsehtai, kaiahtai,
"mistapa sa.unen sa:pi, auer ilmahan aiaikse?
pieniko soan sa.uksi, su:ri paimosen paloksi."
tuop on iaiti lem:inkaisen aian a:mul:a uarahin
liaksi uet:a liahtehelta; niakei sa.un sakean
pohioisil:a ma:ilmoil:a. sanan uirkoi, noin nimesi,
"nuo onpi soan sa.uia, uarsin uainoualke.ita!"
itse ahti sa:relainen, tuo on kaunis kaukomieli,
katseleikse, kia:nteleikse. aruele:, aiat:elei,
"iosp on ka:lan katsomahan, likelta tiahustamahan,
mista tuo sa.unen sa:pi, auer ilman tiaut:elei,
oisiko soan sa.uia, noita uainoualke.ita."
ka:loi kauko katsomahan sa.un siuntumasiioa—
eiol:ut soan tulia eika uainoualke.ita;
olipa olut:ulia, kaliankeit:oualke.ita
sariolan salmen su:l:a, niemen kaiskun kainalos:a.
si:na kauko katselei ... silma karsas kaukon pia:s:a,
silma karsas, toinen kiero, su uiahiten uia:ral:ansa.
uirki ui:mein katsel:es:a, poik:i salmesta sanoi,
"oi armas anop:oseni, pohian ehtoisa emanta!
laitapa oluet oiat, keita kaliat keluol:iset
iuotaaksi ioukon su:ren, lem:inkaisen li:antenki
nois:a hiais:ansa omis:a kera nuoren tiut:aresi!"
sai olonen ualmihiksi, mehu miesten iuotaaksi.
pantihin olut punainen, kalia kaunis kiautet:ihin
ma:n al:e makoamahan kiises:a kel:aris:a,
tam:ises:a tiun:uris:a, tapin uaskisen takana.
si:ta pohiolan emanta tait:oi keitot kiehumahan,
kat:ilat kamuamahan, riehtilat remuamahan.
leipoi si:ta leiat su:ret, su:ret talkunat taput:i
hiuan rahuahan uaraksi, ioukon su:ren siutaiksi
pohian pitkis:a piois:a, sariolan iuomiŋis:a.
saipa leiat leiotuksi, talkunat taputetuksi.
kului aikoa uiahaisen, pirahteli pik:araisen—
olut tiuk:i tiun:uris:a, kalia keik:ui kel:aris:a,
"kun niut iuoiani tulisi, lak:iiani lait:auisi,
kun:ol:inen kuk:uiani, la:ul:ienen laulaiani!"
etsit:ihin laulaiata, la:ul:ista laulaiata,
kun:ol:ista kuk:uiata, kaunista karehtiiata—
lohi ontuotu laulaiaksi, hauki kun:on kuk:uiaksi.
ei lohes:a laulaiaksi, hauis:a karehtiiata—
lohen on leuat loŋal:ahan,hauin hanpahat haial:a.
etsit:ihin laulaiata, la:ul:ista laulaiata,
kun:ol:ista kuk:uiata, kaunista karehtiiata—
lapsi ontuotu laulaiaksi, poika kun:on kuk:uiaksi.
ei lapses:a laulaiata, kuolasu:s:a kuk:uiata—
kapsen kiel on kim:eltun:a, kielen kanta kam:eltun:a.
uhkasi olut punaina, noitueli nuori iuoma
nas:akas:a tam:ises:a, tapin uaskisen takana,
"kun et laita laulaiata, la:ul:ista laulaiata,
kun:ol:ista kuk:uiata, kaunista karehtiiata,
potkin poik:i uanteheni, ulos pohiani porotan!"
sil:oin pohiolan emanta pani kutsut kulkemahan,
airuhut uaeltamahan. itse tuon sanoiksi uirki,
"ohoh pi:ka pik:arainen, oriani alinomainen!
kutsu rahuasta kokohon, miesten iouk:o iuominkihin!
kutsu kuriat, kutsu keuhat, sokeatki, uaiaisetki,
ram:atki, rekiruiotki! sokeat uenehin soua,
ram:at ratsahin aiele, ruiot re.in rem:atel:is!
kutsu kaik:i pohian kansa ia kaik:i kalean kansa,
kutsu uanha uiainamoinen lail:iseksi laulaiaksi!
ela kutsu kaukomielta, tuota ahti sa:relaista!"
tuop on pi:ka pik:arainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"miks en kutsu kaukomielta, iuhta ahti sa:relaista?"
tuop on pohiolan emanta sanan uastaten sanoi,
"siks et kutsu kaukomielta, tuota lieto lem:inkaista,
kun on kaikitse toraisa, aian tarka tap:eliia;
tehnut on hiais:aki hiapeat, pitolois:a pil:at su:ret,
nauranut piuhaiset pi;at piuhaisis:a ua:t:ehis:a."
tuop on pi:ka pik:arainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"mista tiean kaukomielen, iot:a heitan kutsumat:a?
entun:e ahin kotia, kaukomielen kartanoa."
sanoi pohiolan emanta, itse lausui ia nimesi,
"hiuin tun:et kaukomielen, tuon on ahti sa:relaisen—
ahti, sa:rel:a asui, ueitik:a uesien luona,
la:iim:an lahen siul:a, kaukonieman kainalos:a."
tuop on pi:ka pik:arainen, ra:taia rahanalainen,
kantoi kutsut ku:sial:e, keruhut keheksial:e.
kutsui kaiken pohian kansan ia kaiken kalean kansa,
nuotki hoikat huonemiehet, kaitahauhtanat kasakat.
iuks on aino ahti poika, senp on heit:i kutsumat:a.
tuop on pohiolan emanta, sariolan uaimo uanha,
oli ulkona oliia, askareil:ansa asuia.
ku:lui suolta ruoskan roiske, ran:alta reen ratina.
luoi silmansa luotehel:e, kia:nti pia:ta piaian al:e,
aruele:, aiat:lei, "mi tiama uiaki uiaiui
minun, raukan, ran:oil:eni? su:rtako sotauiakea?"
ka:loi tuota katsomahan, likelta tiahuamahan—
eiol:ut sotauiakea; oli su:ri sulhaiskansa,
uiau keskel:a uiakea, hiuan rahuahan raos:a.
itse pohiolan emanta, sariolan uaimo uanha,
kun tunsi uiaun tulean, sanan uirkoi, noin nimesi,
"lu:lin tu:len tu:leaksi, pinon piustun uiereaksi,
meren ran:an roik:iuaksi, someren karehtiaksi.
ka:loin tuota katsomahan, likelta tahuamahan;
eipa tu:li tu:l:utkana, pino piustu uier:utkana,
meren ranta rauen:un:a, someret karehtinun:e—
uiauni uaiki tulei, saoin kaksin kianteleikse!
mista me uiauni tun:en, uiauni uiaen seasta?
tut:u on uiau uiaesta, tut:u tuomi muista puista,
tam:i uirpiuarpasista, ku:hut taiahan tiahista.
uiau on mustal:e orol:a, ni:nkuin siuoal:a suel:a,
kantaal:a karnehel:a, lentaal:a lieehel:a;
ku:si kultasirkulaista uenpelel:a kuk:umas:a,
seitseman siniotusta rahkehel:a laulamas:a."
ku:lui kumu kuiasta, aisan kalke kaiotielta—
io uiau pihal:e sa:pi, uiaun kansa kartanol:e.
uiau on keskel:a uiakea, hiuan rahuahan raos:a,
eiole uarsin e:l:imaisna eika aian iialkimaisna.
pois, poiat, ulos, urohot, pihal:e, pitim:at miehet,
rin:uksia ri:stamahan, rahkehia ra:stamahan,
aisoia alentamahan, tuomahan uiau tupahan!"
iuoksei uiaun oronen, kiriokoria ki:at:ai
pitkin ap:elan pihoa. sanoi pohiolan emanta,
"oi sie oria, palkalainen, kiulan kaunoinen kasak:a!
ot:aos uiaun oronen, lasketel:os lauk:iotsa
uaskisista ualiahista, tinaisista rin:uksista,
rahaisista rahkehista, uesaisista uenpelista!
uiekosi uiaun oronen, talutel:os taitaasti
sulkuisista suitsiloista, piaitsista hopeapiaista
piehtaroil:e pehme.il:e, tasaisel:e tanterel:e,
uienol:e uitilumel:e, ma:l:e maionkaruaisel:e!
iuot:aos uiauni uarsa liahisesta liahtehesta,
ioka seisoi sulana, heraisena herhet:ai
al:a kul:an ku:sen iu:ren, al:a pensian petaian!
apata uiauni uarsa koropasta kultaisesta,
uaskisesta uak:asesta pestuin ohrin, lestuin leiin,
keitetuin kesaisin uehnin, suruotuin suirukihin!
uie si:ta uiaun oronen soimel:e sopim:aisel:e,
iulimaisel:e siial:e, ta.inpahan tanhuahan!
sitoos uiaun oronen kultaisista koltsasista
rautaisehen renkaisehen, patuisehen patsasisehen!
pankosi uiaun orol:e kap:a kauroia etehen,
toinen heinan helpehia, kolmas ru:mehen muruia!
sukios uiaun oronen mursunluisel:a sual:a,
iot:ei karua katkeaisi, soraiouhi sorkahtaisi!
kat:aos uiaun orona loimel:a hope.isel:a,
kuomikol:a kultaisel:a, uanumal:a uaskisel:a!
kiulan poiat, ki:uhkulaiset! uiekat:e uiau tupahan,
hiuksin hatut:omana, kiaen kintahat:omana!
uuotas katselen uiaua, ios sopi: uiau tupahan
ilman uksen ot:amat:a, pihtipuolen purkamat:a,
kamanan korot:amat:a, kiun:uksen alentamat:a,
sop:iseinan sortamat:a, multahir:en mu:t:amat:a!
ei mahu uiau tupahan, hiua lahia laipiohon
ilman uksen ot:amat:a, pihtipuolen purkamat:a,
kamanan korot:amat:a, kiun:uksen alentamat:a,
sop:iseinan sortamat:a, multahir:en mu:t:amat:a—
uiau on pia:tansa pitenpi, korual:ista korkeanpi.
kamanat kohot:ukohot lakin pia:sta laskemat:a,
kiun:ukset alentukohot keŋat kan:an koskemat:a,
pihtipuolet uialtukohot, oet ilman auetkohot
tul:es:a uiaun tupahan, astues:a aimo miehen!
ki:tos kaunoisen iumalan, io se:pi uiau sisahan!
uuotas katsahan tupoa, silmean tuan sisahan,
onko tia:l:a peuat pestu, laitsat uesin ualeltu,
si:ot:u sileat sil:at, laulalat:iat laaistu!
katselan tiata tupoa enka tuota tun:ekana,
mista puist on pirti tehty, mista suoia tian:e sa:tu,
kusta seinat seisotet:u seka lat:iat laot:u.
siuseina on si:lin luista, periseina peuran luista,
oiseina osman luista, kamana karitsan luista.
or:et on omenapuista, patsas puista patuiloista,
luaslauat lunpehista, laki lahnan suomiksista.
rahi on rauasta raket:u, lautsat saksan la:hkoloista,
peuta kul:an kirioiteltu, silta silkil:a silat:u.
u:ni uaskesta ualet:u, panko pa:sista hiuista,
kiukoa meren kiista, karsina kalean puista."
sulho tuŋeikse tupahan, al:e kat:oien aiaikse.
sanan uirkoi, noin nimesi, "terue tian:eki, iumala,
al:e ku:lun kurkihir:en, al:e kaunihin katoksen!"
sanoi pohiolan emanta, "terue, terue tultuasi 
tian:e pienehen tupahan, matalaisehen maiahan,
honkaisehen huonehesen, petaiaisehen pesahan!
ohoh oriapi:kaseni, kiulan pantu palkalainen!
tuopa tulta tuohen pia:s:a, tem:o teraksen nenas:a
katsel:akseni uiaua, niahakseni sulhon silmat,
sinisetko uai punaiset uaiko ua:teuakeuiset!"
oriapi:ka pik:arainen, kiulan pantu palkalainen,
toip on tulta tuohoses:a, tenpoi tulta teruakses:a.
tuli on tuohinen riamak:a, sa.u musta teraksinen,
uiaun silmat sa:stut:aisi, mustut:ais ihanan muoon—
tuopa tulta tuohuksel:a, uahasel:a ualkeaista!"
oriapi:ka pik:arainen, kiulan pantu palkalainen,
toip on tulta tuohuksel:a, uahasel:a uakeaista.
ualkea sa.u uahainen, tuli kirkas tuohuksinen,
ualot:i uiaulta silmat, kirkasti uiaulta kasuot.
io niaen uiauni silmat—ei siniset, ei punaiset
eika ua:teuakeuiset; meren on ua:hen ualkeuiset,
meren ruoon ruskeuiset, meren kaislan kauneuiset.
kiulan poiat, ki:uhkulaiset! uiekat:e tiata uiaua
isoim:il:e istuimil:e, iulim:aisil:e siioil:e,
selin seinea sinista, piain peutea punaista,
kohin kutsuuierahia, rin:oin rahuahan remua!"
si:ta pohiolan emanta siuot:i, iuot:i uierahia,
siuot:i suin sulas:a uois:a, kourin kuorekok:arois:a
noita kutsuuierahia, uiauansa li:antenki.
olipa lohta luotasil:a, siul:a sianlihoa,
kupit kuk:uraisil:ansa, uait uarpelaitehil:a
siuoa kutsuuierahien ia uiausen li:atenki.
sanoi pohiolan emanta, "oi sie pi:ka pik:arainen!
tuop on tuopil:a olut:a, kan:a kaksikoraisel:A
noil:e kutseuierahil:e, uiaul:eni li:antenki!"
tuop on pi:ka pik:arainen, ra:taia rahanalainen,
antoi tuopin tot:a teha, ui:siuantehen uikoa,
hu:htoa humalan par:at, ua:hen par:at ualkoel:a
noilta kutsuuierahilta ia uiaulta li:atenki.
mita niut olut osasi, uirki ui:siuantehinen,
kun oli luona laulaiansa, kun:ol:inen kuk:uiansa?
olipa uanha uiainamoinen, uir:en ponsi poluinen,
la:ul:isna laulaiana, parahana taitaiana.
ensin ot:ai olut:a, si:ta tuon sanoiksi uirki,
"oluk:ainen, iuomuk:ainen! ela miesta iouten iuota!
laita miehet laulamahan, kultasu:t on kuk:umahan!
isan:at imehteleat, eman:at aiat:eleat—
ioko on laulut lauen:ehet, ilokielet kiruon:ehet,
uai panin pahan oluen, iuoksut:elin iuoman kehnon,
kun eilaula laulaiam:e, hiureksi hiuat runom:e,
kuku kultauieraham:e, iloitse ilokiakem:e?
kukas tias:a kuk:unei, kenpa kielin laulanei
niais:a pohiolan piois:a, sariolan iuomiŋis:a?
eipa tias:a lautsat laula, kun ei lautsan istuiaiset,
lat:iat ei lausahtele, kun ei lat:ian kiaiiat;
eika ik:unat iloitse, kun ei ik:unan isan:ta,
eika peuka peuan ia:ret, kun ei peuan ia:rel:iset,
ei ne rep:anat remuil:a, kun ei rep:anan alaiset."
oli lapsi lati:al:a, maitoparta pankon pia:s:a.
lausui lapsi lat:ialta, poika pankolta pakisi,
"enole iso ialta, uahua uar:en kasuan:olta,
ua:n kuitenki kaikitenki, ios ei mu:t lihaat laula,
miehet paksum;at paiaha, ueream:at uieret:ele,
ni:n mia laulan, laiha poika, poika kuia, kuikut:elen;
laulan laihoilta lihoilta, kupehilta ku:t:omilta
tiaman iltam:e iloksi, piaian ku:lun kun:iaksi."
olipa uk:o u:nin pia:l:a. tuopa tuon sanoiksi uirki,
"eiole lasten laululoista, kuriien kuierteloista—
ualehia lasten laulut, tiuhiia tiutarten uir:et!
an:a uirsi ui:sahal:e, laulu lautsan istuial:e!"
sil:oin uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"onko tias:a nuorisos:a, koko su:res:a suus:a,
ken panisi kiaen kiatehen, haan toisehen hakahan
ia saisi sanelemahan, laikahtaisi laulamahan
piaian pia:tuan iloksi, il:an ku:lun kun:iaksi?"
sanoi uk:o u:nin pia:lta, "eiole tias:a en:en ku:ltu,
eiole ku:ltu eika niahtu sina ilmoisna ikana
parenpata laulaiata, tarkenpata taitaiata,
kuin mita mina kuier:in, lauleskelin lapsenpana,
laulelin lahen uesil:a, kaiahtelin kankahil:a,
kuk:uelin ku:sikoil:a, sanelin salometsil:a.
ia:ni oli su:ri ia sorea, siaeleni saŋen kaunis—
se sil:oin iokena iuoksi, uesiuirtana uilisi,
kulki kuin liulu lumel:a, purielaia lainehil:a.
ua:n enniutsanoasa:ta, tuot en tarkoin tun:ekana,
mika sorti su:ren ia:nen, ia:nen armahan alenti—
ei se niut iokena iuoke, lainehina lailat:ele,
on kuin karhi kan:ostos:a, haŋel:a haupetaia,
reki ran:an hiek:asil:a, uene kuiil:a kiil:a."
sil:oin uanha uiainamoinen itse tuon sanoiksi uirki,
"kun eitoistatul:ekana keral:ani laulamahan,
iuksin liahtenen runoil:e, laikahtanen laulamahan—
kun olenluotu laulaiaksi, sat:unut saneliiaksi,
enkiusu kiulasta tieta, pia:ta uir:en uierahalta."
si:ta uanha uiainamoinen, uir:en ponsi poluuinen,
istuihen ilon teol:e, laulutiuol:e tiuontelihe,
ilouir:et uieres:ansa, sa:tail:ansa sanaset.
lauloi uanha uiainamoinen, seka lauloi iot:a taitoi—
ei sanat sanoihin pu:tu, uir:et ueisaten uiahene;
en:en kal:iot kiia, unpilam:it lunpehia.
si:na lauloi uiainamoinen, pitkin iltoa iloitsi.
naiset kaiki naurusu:l:a, miehet mielel:a hiual:a
ku:nteliat, kum:eksiat uiainamoisen uia:n:atusta,
kun oli kum:a ku:liianki, ime ilmankin oliian.
sanoi uanha uiainamoinen, uirki uirtensa lopul:a,
"mitapa minusta onpi laulaiaksi, taitaiaksi!
en mine mitana sa:ta, enkuhunkanakiukene.
oisi luoia laulamas:a, suin sulin sanelemas:a!
luoia laulun lauleleisi, lauleleisi, taiteleisi.
laulaisi meret mesiksi, meren hiekat hernehiksi,
meren mul:at maltahiksi, suoloiksi meren someret,
lehot la:iat leipamaiksi, ahouieret uehnamaiksi,
miaet miam:ikak:aroiksi, kal:iot kananmuniksi.
lauleleisi, taiteleisi, saneleisi, sa:t:eleisi,
laulaisi tiahan talohon lia:at tiausi liahtemia,
kuiat tiausi kuk:piaita, ahot maion antaiia,
sata saruen kantaiata, tuhat tuoioa utaren.
lauleleisi, taiteleisi, saneleisi, sa:t:eleisi
isan:il:e iluesturkit, eman:il:e uerkaui:tat,
tiut:ril:e um:iskeŋat, poiil:e punaiset paiat.
an:ap ainaki, iumala, toisteki, totinen luoia,
niain niais:a elet:aaksi, toiste toimieltaaksi
niais:a pohiolan piois:a, sariolan iuominŋis:a,
oloset iokena iuosta, meet uirtana uilata
niais:a pohiolan tuis:a, sariolan saluoksis:a,
iot:a piain lauleltaisi, il:oin tehtaisi iloa
ial:a tiaman isan:an, elinaial:a eman:an!
pankohon iumala palkan, luoia koston kostakohon
isan:al:e peuan pia:han, eman:al:en ait:ahansa,
poiil:en apaiaue:l:e, kaŋaspuihin tiut:aril:e,
iot:ei konsana katuisi, uuon:a toisna uoikahtaisi
niaita pitkia pitoia, su:ren ioukon iuominkia!"
kun oli kiul:in hiaita iuotu, pi.et:u pitoia noita,
hiaita pohiolan tuil:a, pitoia pimantolas:a,
sanoi pohiolan emanta ilmarisel:e, uiaul:e,
"mit istut, isosukuinen, ma:n ualio, ualuat:elet?
istutko ison hiuu:t:a, uai emonko armaut:a
uaiko pirtin ualkeut:a, naimakansan kauneut:a?
etistu ison hiuu:t:a, et emosen armaut:a
etka pirtin puhtaut:a, naimakansan kauneut:a—
istut inpesi hiuu:t:a, neien nuoren armaut:a,
ualuat:isi ualkeut:a, kas:apia:si kauneut:a.
sulho, uilian ueliueni! uuotit ui:kon,uuota uiela!
eiole ualmis ualuat:isi, suorinut ikisopusi—
puol on pia:ta palmikol:a, puoli palmikoitsemat:a.
sulho, uilion ueliueni! uuotit ui:kon, uuota uiela!
eiole ualmis ualuat:isi, suorinut ikisopusi—
puol on pia:ta palmikol:a, puoli pamikoitsemat:a.
sulho, uilion ueliueni! uuotit ui:kon, uuota uiela!
eiole ualmis ualuat:isi, suorinut ikisopusi—
iuks on hiema hiemoitet:u, toinen hiemoiteltaana.
sulho, uilion ueliueni! ui:kon uuotit, uuota uiela!
eiole ualmis ualuat:isi, suorinut ikisopusi—
uast on ialka keŋitet:u, toinen keŋiteltaana.
sulho, uilion ueliueni! ui:kon uuotit, uuota uiela!
eiole ualmis ualuat:isi, suorinut ikisopusi—
kiasi on toinen kin:astet:u, toinen kin:asteltaana.
sulho, uilion ueliueni! ui:kon uuotit, etuiasunut—
ualmis on niut ualuat:isi, suoriunut sorsasesi.
mene io miuoten, miuotu neiti, kansa, kaupat:u kananen!
io niut on li:t:osi likel:a, koin liasna liahtoaika,
kun on uieia uieres:asi, ot:aiaisesi oil:a—
oro suitsia purei, reki neit:a uuot:elei.
oltua rakas rahoihin, kiapas kiat:a antamahan,
ki:as kihlan ot:elohon, sormuksen soit:elohon,
ole niut rakas rekehen, ki:as kiriokoriasehen,
kiapas kiaumahan kiulahan seka siea liahtemahan!
etpa iaiian, nuori neiti, kahen puolesi katsel:ut,
iuli pia:si ium:ar:el:ut, ios te.it ka.utun kaupan,
ian kaiken itkemisen, uuoet uoiker:ehtamisen,
kun liaksit isosi koista, si:r:uit siuntumasiioilta,
luota ehtoisen emosi, kantaiasi kartanoilta.
mi oli sinun elea niail:a ta:t:osi tiloil:a!
kasuoit kuk:ana kuiil:a, ahomail:a mansik:ana.
nousit uoil:e uuotehelta, maioil:e makoamasta,
uenumasta uehnasil:e, pet:aiasil:e pehusta.
kun etuoinut uoita siuoa, silpaisit sianlihoa.
eiol:ut huolta ol:enkana, aiatusta aioinkana—
an:oit huol:a honkasien, aiatel:a aiaksien,
sur:a suol:a suopetaian, kaŋaskoiun kankahal:a.
itse liehuit lehtuisena, perhosena piuorahtelit,
mariana emosi mail:a, ua:puk:ana uainiol:a.
liahet niut talosta tiasta, menet toisehen talohon,
toisehen emon alahan, perehesen uierahasen.
toisin siel:a, toisin tia:l:a, toisin toises:a talos:a!
toisin siel:a toruet soiat, toisin ukset uluaiseat,
toisin uiereat ueraiat, sanoat saranarauat.
etosa: ois:a kiaua, ueraiisa:a uieretel:a
talon tiut:aren taal:a; ettun:epuhua tulta
etka liet:a liam:it:ea talon miehen mielta miuoten.
ni:nko lu:lit, neito nuori, ni:nko tiesit iot:a lu:lit,
lu:lit iuoksi liahteasi, piaial:a paloaasi?
etpa iuoksi liahtenun:a, etka iuksi, et kaheksi—
iopa iouuit ui:kom:aksi, ku:ksu piaiaksi katosit,
iaksi ison maioilta, elinaiaksi emosi.
askelt on piha pitenpi, kiun:us hirta korkeanpi
sinun toiste tul:es:asi, ker:an kertael:es:asi."
neito parka huokaeli, huokaeli, henkaeli;
suru siuamel:e panihe, uesi simil:e uetihe.
itse tuon sanoiksi sa:t:i, "noinpa tisein, noinpa lu:lin,
noinpa aruelin ikani, sanoin kaiken kasuinaian—
et sia, neiti, neiti ol:e oman uanhem:an uaras:a,
oman ta:ton tanteril:a, uanhan ma:m:osi maioil:a.
iaskenpa olisit neiti niehelahan men:es:asi,
kuin oisi ialka kiun:uksel:a, toinen korias:a kosiian—
oisit pia:tasi pitenpi, korual:ista korkeanpi.
tuota toioin tuon ikani, katsoin kaiken kasuinaian
uuotin kuin hiuea uuot:a, katsoin kuin kesan tuloa.
io niut on toioni toeksi, liahtoni liahem:a sa:nut;
iop on ialka kiun:uksel:a, toinen korias:a kosiian.
enkatuotatun:ekana, mika mu:t:i multa mielen—
enliahe ilol:a mielin enka riemul:a eria
tiasta kul:asta ko.ista, ian nuoren istumasta,
niailta kasuinkartanoilta, ison sa:milta eloilta;
liahen, hoik:a, huolis:ani, ikais:ani erian,
kuin siuksuisen iuon siulihin, keaisen kieran pia:l:e,
iialen iia:l:e tuntumat:a, ialan iskun iliaŋol:a.
miten lieki mieli muien, mieli muien morsianten?
tok eimu:tmuret:atun:e, kan:a kaihoista muret:a,
siuanta siuen niakoista, nuolta hi:lenkarual:ista.
ni:n on mieli miek:oisien, autua:l:isten aiatus,
kuin kan:an mina katala, kan:an mustoa muret:a,
siuanta siuen niakoista, huolta hi:lenkarual:ista.
ni:n on mieli miek:oisien, autua:l:isten aiatus,
kuin keainen piaiannousu, keata:mun aurinkoinen.
mitenpa minunki mieli, minun siunkea sisuni?
on kuin la:ka lam:in ranta, kuin pimea piluen ranta,
kuin siuksuinen iuo pimea, taluinen on piaia musta;
uiel on mustenpi sitaki, siunkeanpi siuksuiuota."
olipa ak:a, askaruaimo, talon ainoinen asuia.
hianpa tuon sanoiksi uirki, "kut:i, kut:i, neiti nuori!
etko muista, kuin sanelin, sanelin saoinki ker:oin—
ela sulhoon ihastu, ela sulhon su:malohon,
luota silmanluontehesen, katso ialkoihin ialoihin!
suloasti su:n pitai, silmat luopi luopuisasti,
uaik:a lenpo leukaluis:a, surma su:s;ansa asuisi.
noinpa aina neit:a neuoin, orpanaistani opastin—
kun tulei su:ret sulhot, su:ret sulhot, ma:n kosiiat,
sina uastahan sanele ia puhele puoleltasi,
sanele sanal:a tuol:a, lausu tuol:a lausehel:a,
"eiminusta ol:ekana, ol:ekana, lienekana
miniaksi uietaata, oriaksi otet:aata.
ei neiti minun niakoinen osa: oriana elea,
muista ei mukihin men:a, ol:a aina al:a kiunsin.
toinen kun sanan sanoisi, mina kaksin uastoaisin;
kun tulisi tuk:ahani, hairahtaisi hapsihini,
tukastani tuiertaisin, hapsistani haiertaisin.'
etsinasitatotel:ut, etku:l:ut minun sanoa.
kiaeten kiait tulehen, tieten teruan keit:ehesen;
riensihit reon rekehen, liaksit karhun kantasil:e,
reon re:s:ansa uetea, karhun kauas kan:atel:a,
ikioriaksi isan:an, aikaoriaksi anopin.
liaksit kuoluhun kotoa, pi:nahan ison pihoilta.
koa on kouli kiauaksesi, pi:na pitka ol:aksesi—
siel: on ohiat ostet:una, uarustet:u uankirauat,
ei ketana mu:ta uasten, uasten on uaiaista sinua.
kohta sa:t kokea, koito, kokea, koaosainen,
apen luista leukalu:ta, anopin kiista kielta,
kiuun kiulmia sanoia, naon niskannak:eloita.
ku:les, neiti, kuin sanelen, kuin sanelen, kuin puhelen!
olit kuk:ana kotona, ilona ison pihoil:e—
iso kutsui ku:tamaksi, emo piaianpaisteheksi,
ueik:osi uesiualoksi, siskosi siniueraksi.
menet toisehen talohon, uierahan eman alahan—
ei uieras emosen uerta, uaimo toinen tuoian uerta!
haruoin uieras si:oin sinkui, haruoin oike.in opet:i—
ap:i hauk:ui hauiksi, anop:isi ahkioksi,
kiutu kiun:usportahiksi, nato naisien pahoiksi.
iasken sie hiua olisit, iasken kerta kelpoaisit—
utuna ulos menisit, sa.una pihal:e saisit,
lehtisena lenteleisit, kipunoina ki:at:aisit.
etole lintu lentaiaksi etka lehti liehuiaksi,
et kipuna ki:taiaksi, sa.u sa:iaksi pihal:e.
uoi neiti, sisarueni! io niut uaihoit, minka uaihoit!
uaihoit armahan isosi ap:ehen ani paha.an,
uaihoit ehtoisen emosi anop:ihin ankarahan!
uaihoit uilion ueliuesi ki:ut:aniskahan kiutuhun,
uaihoit li:nauuotehesi nokisihin nuotioihin,
uaihoit ualkeat uetesi likaisihin lietehisin,
uaihoit hiak:rantasesi mustihin muraperihin!
uaihoit armahat ahosi kaneruik:okankahisin,
uaihoit mariaiset miakesi kaskikantoihin koihin!
ni:nko lu:lit, neito nuori, ni:nko, kasuaa kananen—
huolet lop:ui, tiuot uiaheni tiaman il:an istumil:a,
ma:ta sin:e uietaasi, unil:e otet:aasi?
eip on ma:ta uiekana, unil:e otetakana—
uasta ualuoa pitai, uasta huolta hoiatahan,
aiatusta an:etahan, pan:ahan pahoa mielta.
kunis huiskit hun:utoin:a, sinis huiskit huoletoin:a—
kunis li:kuit li:natoin:a, li:kuit li:oit:a suruit:a.
iasken huntu huolta tuopi, paltina pahoa mielta,
li:na li:koia suruia, pel:aa perat:omia.
mikas neitosen kotona! ni:n neito ison kotona,
kuin kuniŋas lin:as:ansa, iuhta miek:oa uaioa.
toisin tuon minia raukan! ni:n minia miehelas:a,
kuin uanki uenaehel:a, iuhta uahtia uaioa.
teki tiuot:a tiuon aial:a, uia:nti hartian uiael:a,
hipia hien uiaes:a, otsa ua:hen ualkea:sa.
kun tulei toinen aika, ni:n tulehen tuomitahan,
aietahan ahioksehen, sen kiatehen kiasketahan.
pitea hianen pitaisi, pitea, piloisen pi:an,
lohen mieli, ki:skin kieli, lam:in ahuenen aiatus,
su siaren, salakan uatsa, meriteiren tieto  sa:a.
eipatiea iuksikana, ium:ar:a iuheksankana
emon tuomista tiutoista, uanhenpansa ua:limista,
mista siuoia siuntunei, kaluaia kasuanei,
lihan siuoia, lu:n puriia, tukan tu:lel:e iakaia,
hapsien haiot:eliia, ahaal:e an:eksiia.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
itke kourin ki:unelesi, kahmaloin haluetesi,
pisaret ison pihoil:e, lam:it ta:ton lat:ioil:e,
itke tuluil:e tupanen, siltalauat lainehil:e!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi, 
kun tulet ison kotihin, kun leuat isosi uanhan
saunahan sa.ut:unehen kuia uasta kainalos:a.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet emon kotihin, kun leuat emosi uanhan
lia:uahan liakahtunehen, kuol:ehen kupo siulihin.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
itke kourin ki:unelesi, kahmalon haluetesi,
pisaret ison pihoil:e, lam:it ta:ton lat:ioil:e,
itke tuluil:e tupanen, siltalauat lainehil:e!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet ison kotihin, kun leuat isosi uanhan
saunahan sa.ut:unehen kuia uasta kainalos:a.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
itke kourin ki:unelesi, kahmaloin haluetesi,
pisaret ison pihoil:e, lam:it ta:ton lat:ioil:e,
itke tuluil:e tupanen, siltalauat lainehil:e!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet ison kotihin, kun leuat isosi uanhan
saunahan sa.ut:unehen kuia uasta kainalos:a.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet emon kotihin, kun leuat emosi uanhan
lia:ahan liakahtunehen, kuol:ehen kupo siulihin.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet tiahan kotihin, leuat ueik:osi uerean
kuiahan kukistunehen, kartanol:e ka:tunehen.
itke, itke, neiti nuori! kun itket, hiuinkin itke!
kun etitke itket:ais:a, itket toiste tul:es:asi,
kun tulet tiahan talohon, leuat siskosi siean
sotkutiel:e sortunehen uanha kartu kainalos:a."
neito parka huokaeli, huokaeli, henkaeli.
itse luoihen itkemahan, uierahti uetistamahan.
itki kourin ki:uneleita, kahmaloin halu.esia
ison pestuil:e pihoil:e, lam:it ta:ton lat:ial:e.
si:ta tuon sanoiksi uirki, itse lausui ia pakisi,
"hoi sisaret, sirkuseni, entiset ikatoerit,
kaik:i kasuinkunpalini! ku:lkot:enpa, kuin sanelen!
enniuttuotatun:ekana, mika lienehe minul:e
isken:a tiaman ikaan, tiaman huolen hoian:un:a,
tiaman kaihon kantanun:a, murehen mukael:un:a.
toisin tiesin, toisin lu:kin, toisin toiotin ikani—
kiaskesin kiakena kiaua, kukahel:a kuk:uroil:a
nial:e piaiin pia:stuani, niail:e tu:min tultuani.
enpaniutkiakenakiaune, kukahel:e kuk:uroil:a—
olen kuin al:i a:l:okos:a, tai la:ial:a lahel:a
uies:a uiluea uet:a, uet:A iiaista iiarkut:ais:a.
uoi isoni, uoi emoni, uoi on ualtauanhenpani!
min:eka minua luoit:e, kun:e kan:oit:e katalan
niamat itkut itkemahan, niamat kaihoit kantamahan,
niamat huolet huolimahan ia surut sureksimahan?
mahoit en:en, ma:m:o ruk:a, mahoit, kaunis kantaiani,
armas maionantaiani, ihana imet:aiani,
kapaloia kantosia, pesta pienia kiia,
kuin pesit tiata tiutarta, kapaloiit kaunoistasi
niail:e su:ril:e suruil:e, ape.il:e mielaloil:e!
moni mu:al:a sanoi, usea aiat:elei—
eiole huolta hurnakol:a, aiatusta aioinkana.
elkat:e, hiuat imeiset, elkat:e sita sanoko!
enenp on minul:a huolta, kuin on koskes:a kiia,
paiuia pahal:e ma:l:a, kaneruia kankahal:a.
hepo ei iaksaisi uetea, rautakisko kiŋotel:a
ilman luokin lek:umat:a, uenpelen uiarisemat:a
noita, hoikan, huoliani, mustia mure.itani."
lauloi lapsi lat:ialta, kasuaainen karsinasta,
"mita neien itkemista, su:resti sureksimista!
an:a huolia heosen, murehtia mustan ru:nan,
rautasuisen surkutel:a, su:ripiaisen piaitel:a!
heosel: on pia parenpi, pia parenpi, lu luienpi,
kaulan ka:ri kantaanpi, koko ru:mis runsahanpi.
eiole itet:ia, su:resti suret:aia.
eisinua suol:e uiea, oiauar:el:en oteta―
uieat uiliamat:ahalta, uieat uiela uiliem:al:e;
ot:aat olut:uilta, ot:aat oluem:il:e.
kun katsot kupehel:esi, oikeal:e puolel:esi,
onpa sulho suoias:asi, mies uerea uieres:asi!
hiua mies, hiua heonen, talon kanta kaikenlainen;
pi:uhuet piuraiamas:a, uenpelel:a uieremas:a,
rastahat iloitsemas:a, rahkehil:a laulamas:a;
ku:si kul:aista kiakea liankiloil:a lek:umas:a,
seitseman siniotusta re:n kokal:a kuk:umas:a.
el:os olko mil:akana, emon tuoma, tuol:akana!
et pan:a pahenemahan, pan:ahan paranemahan,
miehen kiuntaian kiulel:e, uakoaian uaipan al:e,
leian sa:ia leuan al:e, kalan sa:ian kainalohon,
hiruen hi:htaian hikehen, karhun sa:ian saunasehen.
miehen sait mita ialoim:an, urohia uhke.im:an—
ei sen iouset iouten ol:e, ui:net ua:moil:a uenune;
koirat ei ne kois:a ma:n:e, pen:ut pehkuil:a lean:e.
kolmasti tiana keaina aian aikahuomenes:a
nousi nuotiotulelta, haasi ha.usiialta;
kolmasti tiana keaina kaste on silmil:e karisnut,
haut pia:nsa hariael:ut, uaruat uartalon sukinut.
mies on ioukon iouut:aia, uros karian kasuat:aia.
onpa tial:a sulhol:am:e koruet koiin kulkeia,
siarkat sia:rin iuokseia, noropohian noutaia―
sata on saruen kantaiata, tuhat tuoioa utaren;
aumoia ioka ahol:a, purnuia ioka purol:a,
lepik:oiset leipamaina, oiauieret ohramaina,
kariuieret kauramaina, uesiuieret uehnamaina,
kaik:i rauniot rahoina, kiet pienet pen:inkina."
niut on neuominen, morsian opastaminen.
kenpa neien neuoiaksi, inpuen opastaiaksi?
osmotar, olea uaimo, kaleatar, kaunis inpi,
hianpa neit:a neuomahan, orpoa opastamahan,
miten ol:a mieleuiana, kuten ku:luna asua,
mieleuiana miehelias:a, ku:luna anop:elas:a.
saneli sanoil:a noil:a, lausui noil:a lausehil:a,
"morsian, sisarueni, kapulehti, lenpueni!
ku:les, kuin mina sanelen, kielin toisin kertoelen!
liahet io, kuk:a, kulkemahan, mansik:a, matelemahan,
ueran:uk:a, uieremahan, samet:i, samoamahan
tiasta ku:lusta ko.ista, kainihista kartanosta;
tulet toisehen talohon, perehesen uierahasen.
toisin toises:a talos:a, muiten muis:a ueirahis:a—
aietel:en astuminen, tu:mitel:en toimiminen;
ei kuin ta:ton tanterel:a, oman ma:m:on manterel:a,
laksolois:a laulaminen, kuiil:a kukahtaminen.
kun liahet talosta tiasta, muista kaik:i mu:t kalusi,
ne kolme kotihin heita—piaianpia:l:iset unoset,
emon armahan sanaset, ioka kirnun pet:aiaiset
kaik:i muista mu:t:elosi unikontisi unoha
kotoisil:e tiut:aril:e, kotiu:nin koruasel:e!
laulut heita lautsan pia:han, ilouir:et ik:unoil:e,
tiut:ous tiuel:e uastan, laisku:tesi lat:ial:e!
tahik:a ka:sol:e taritse, tiuon:a ka:son kainalohon
ka:son uiea uitsik:ohon, kantoa kaneruik:ohon!
tapa onu:si ot:aminen, entinen unohtaminen—
ta:t:oarmo heit:aminen, ap:iarmo ot:aminen,
alem:a kumartaminen, hiua lause lahiominen.
tapa onu:si ot:aminen, entinen unohtaminen—
ma:m:oarmo heit:aminen, anop:armo ot:aminen,
alem:a kumartaminen, hiua lause lahiominen.
tapa onus:i ot:aminen, entinen unohtaminen—
ueliarmo heit:aminen, kiutuarmo ot:aminen,
alem:a kumartaminen, hiua lause lahiominen.
el:ospa sina ikana, ku:na kul:an ualkeana
taatoin talohon menko, miehuetoin miehelahan!
tapoia talo kiusui, tapoia talo hiuaki,
mies on mielta koit:elei, mies mielta ani paraski;
iasken tarka taruitahan, ios talo epatapainen,
ia uakainen ua:itahan, ios on mies epapiatoinen.
ios uk:o susi supus:a, ak:a karhu karsinas:a,
kiutu kiuina kiun:uksel:a, nato nauloina pihal:a,
sama on aruo antaminen―alem:a kumartaminen,
kuin en:en emosi luona, oman ta:t:osi tuil:a
ta:t:oa kumartaminen, ma:m:oasi aruominen.
pitea sinun pitai pia tarka, tanea mieli,
aina ankara aiatus, ium:ar:us iuhentasainen,
iltasel:a silmat uirkut ualkeata ua:limahan,
a:musel:a koruat tarkat kukon ia:nta ku:lemahan.
konsa kuk:o ker:an lauloi, uiel ei toista uirkanun:a,
sil:oin nuorten nousuaika, uanhoien lepu.u.aika.
kun ei kuk:o laulakana, eiia:n:a isan:an lintu,
pia ku:ta kuk:onasi, otaaista op:inasi!
kiauos ulkona use.in, kiauos ku:ta katsomas:a,
otaaista op:imas:a, tiahtia tiahuamas:a!
konsa oike.in otaa, saruet suorahan suehen,
pursto perin pohiasehen, sil:oin aikasi sinul:a
nousta luota nuoren sulhon, sa:a uierelta uerean,
sa:a tulta tuhkasista, ualkeata uak:asesta,
tuli puik:ohon puhua lienosti leit:amat:a.
kun ei tulta tuhkasis:a, ualkeata uak:ases:a,
kutkut:ele kul:altasi, katkut:ele kaunoltasi—
'an:a tulta, armaiseni, ualkeata, mariaseni!'
sa:t sa pi:ta pik:araisen, tauloa taki uiahaisen—
iske tuli tuikahuta, piare pihtihin uirita,
liahe lia:a lia:nimahan, ra:ahat raitsemahan!
am:oi anopin lema, hirnui apen heonen,
kiuun lehma kiutkaisei, nauku.i naon uasik:a
heinan hienon hait:aiaista, apilan oientaiaista.
kiau kuiaset ku:rul:asi, lia:at liankamoisil:asi,
siuota lehmat leuhkeasti, lam:askaria lauhkeasti!
olet lehmil:a oien:a, iuomat uaiaisten uasoil:e,
uarsoil:e ualitut kor:et, karitsoil:e  hienot heinat!
elaka sioil:e siŋu, ela potki porsahia—
kan:a kaukalo sioil:e, purtilonsa porsahil:e!
ela lia:as:a lepea, lamo lam:askarsinas:a!
kun olet lia:an lia:ninun:a, katsonun:a karian kaiken,
io iouu takaisin tuolta, tule tuiskuna tupahan!
siel: on lapsi itkemas:a, pieni peitet:en sisas:a,
eika lausu lapsi ruk:a, sa:ta kieletoin sanoa,
onko uilu taik:a nialka tahi mu tapahtumainen,
en:enkuin tulei tut:u, ku:lei emonsa ia:nen.
ua:n tupahan tul:es:asi tule neliana tupahan—
uesikap:anen kiaes:a, lehtilu:ta kainalos:a,
tulitik:u hanpahis:a itse ol:et neliantena.
ala sil:et si:oel:a, lautalat:iat laaista—
uisko uet:a lat:ial:e, ela uisko lapsen pia:l:e!
niahnet lapsen lat:ial:a, ios kohta kialunki lapsi—
nosta lapsi lautsasel:e, pese silmat, pia silita,
an:a leipea kiatehen, uuole uoita leian pia:l:e!
kun ei lepea talos:a, an:a lastunen kiatehen!
kun sa:t peutien pesohon ui:kon pia:sta ui:meistaki,
pese peuat, laiat muista, ialkoia ela unoha!
lautsaset uesin ualele, sinet si:in si:oele,
lautsat kaik:i laitoinensa, seinat pitkin iuomuinensa!
mi on peual:a peulua, mi tomua ik:unoil:a,
nepa si:el:a sipaise, uetaise uesitukol:a,
et:eipa tomu tomaha, peulu kat:ohon peulaha!
karista katosta karstat, noet nuoho kiukahasta,
pia patsas muistos:asi elaka orsia unoha,
et:a tuntuisi tuaksi, asun:oksi aruat:aisi!
ku:les, neiti, kuin sanelen, kuin sanelen, kuin puhelen!
ela suihki sutsunat:a elaka ria:mi riatsinat:a,
ela li:ku li:naset:a, ela keŋat:a kehaia!
tuosta sulho su:t:uneisi, mies nuori nuristuneisi.
noita sie koin uaraia pihlaiaisia pihal:a!
piuhat on pihlaiat pihal:a, piuhat oksat pihlaiis:a,
piuhat lehuat oksasil:a, mariaset sitai piuhem:at,
ioil:a neit:a neuotahan, orpoa opetetahan
nuoren miehen  mielta miuoten, sulhosen siuanta miuoten.
pia herkat hi:ren koruat, teraat ialat iianiksen!
niska nuori notkut:ele, kaula kaunis ka:r:ut:ele
kuni kasuaa kataia tahi tuore tuomen latua!
ualuoa sinun pitai, aina ualuoa, uaroa,
et:et piuri piul:ul:esi, pankon pia:han pitkal:esi
etka uaiu ua:t:ehil:e, ueteleite uuotehel:e!
kiutu kiun:olta tulei, ap:i aitoien panolta,
urohosi ulkotiuolta, kaunosi kasen aiolta—
uieminen uesiropehut, kiasop:i:he kantaminen,
alaha kumartaminen, mielilause lausuminen.
anop: aitasta tulei iauhouak:a kainalos:a—
iuokse uastahan pihal:e, alaha kumarteleitse,
pi:ua uak:a kainalosta tuo tupahan uieaksesi!
kun et aruata osan:e, itsestasi ium:ar:el:a,
kul:e tiuol:e tiuontuminen, toimel:e rupeaminen,
ni:n taho akalta tieta, 'oi armas anop:iseni!
kuinka tias:a tiuot tehaan, askarehet aruatahan?'
ak:a uarsin uastoai, anop:i sanan sanoi—
noinpa tias:a tiuot tehaan, askarehet aruatahan—
suruotahan, iauhetahan, kienpu:sa ki:kutahan,
uiela uet:a kan:etahan, taikinat alustetahan,
halot tuoahan tupahan piatsi liam:itapanoksi;
si:ta leiat leiotahan,kakut paksut paistetahan,
astiat uirutetahan, hulik:aiset hu:hotahan.'
kun ku:lit akalta tiuosi, anopilta askarehet,
ota kuiehet kielta, ki:rehi kiitupahan!
sit:e sin:a sa:tuasi, tultua kiitupahan
ela kuku kulkul:asi, kaliu kauluuar:el:asi—
kuk:uos kien kamul:A, lapat:aisen laulamal:a!
elaka iahkea isosti, kienpu:s:a puhkaele,
et:ei ap:i arueleisi, anop:i aiat:eleisi
iais:asi iahkeaan, siuamis:asi siusian!
seulo iauhot siepot:ele,kan:a kan:el:a tupahan!
leio leiat lep:easti, uastoa ani uisusti,
iot:ei paikoin iauhot iiasi, toisin selkeat seokset!
niaet koruon kal:el:ansa—ota koruonen olal:e,
uesikap:a kainalohon, ala astua ueel:e;
kan:a koruo kaunihisti, astuos ahaan lail:a,
ui:kon ue:l:a ui:pumat:a, kaiol:e katoamat:a,
et:ei ap:i arueleisi, anop:i aiat:eleisi
kuoasi katselean, itseas ihastelean,
uerei:ut:asi uetehen, kauneut:a kaiosehen!
menet pitkal:e pinol:e, halkosien suol:antahan—
ela halkoa hiuleksi, ota halko ha:painenki!
heita halko hilial:ena, koasti kolaiamat:a,
taik:a ap:i arueleisi, anop:i aiat:eleisi
uihois:asi uiskelean, kiukuis:a kolistelean.
kun sa astut ait:asehen, liahet iauhon nouantahan,
ela ait:ahan asetu, ui:u ui:kon ait:atiel:a,
taik:a ap:i aruelei, anop:i aiat:elei
iauhoia iakeleasi, antaan kiulan akoil:e.
liahet astian pesohon, hulik:oien hu:htelohon—
pese kan:ut koruinensa, tuopit u:rtehuisinensa!
maliat hu:ho muista laiat, lusik:aiset muista uar:et!
lusikat pia luus:a, astiasi aruelus:a,
et:ei koirat kol:et:ele, kasit noita kan:at:ele,
kiul: on lapsia kiulas:a, palio niaita pienoisia,
iotka kan:ut kanteleisi, lusikat leit:eleisi.
iltasaunan sa:pues:a ue:t uetele, uastat kan:a,
hauo uastat ualmihiksi saunahan sa.ut:omahan
ilman ui:kon ui:pumat:a, saunahan katoamat:a,
taik:a ap:i arueleisi, anop:i aiat:eleisi
saunan lauoil:a lamoan, penkin pia:s:a piehtaroian.
kun tulet tupahan tuolta, kiaske ap:i kiulpemahan,
'oi on armas ap:iseni! io on sauna ioutunun:a,
ue:t ueet:u, uastat sa:tu, kaik:i lautaset laaista;
mene, kiulue kiul:altasi, ualeleite ual:altasi!
itse lienen leulun liuoia, al:a lautoien asunen.'
kun tulei kehru:aika, kankahan kuontaaika,
kiau ela kiunsia kiulasta, op:ia oian takoa, 
tointa toisesta talosta, pir:an pi:ta uierahalta!
itse laŋat kehraele, omin hiup:usin kutehet,
laŋat laita lieenpaiset, rihmat aina kierenpaiset!
keri ki:ntea keranen, ui:psinpu:l:e uiskaele,
su.akol:e suorit:ele, kani si:ta kaŋaspuil:e!
iske pirta piuk:easti, nosta ni:et notkeasti,
kuo sarkakauhtanaiset, hanki uil:aiset hamoset
iuhen uil:an kiulkuesta, taluilanpahan takuista,
karuoista keatkaritsan, kesau:hen untuista!
ku:les si:ta, kuin sanelen, uiela ker:an kertoelen!
keita ohraiset oluet, makuiuomat maltahiset
iuhen ohrasen iuasta, puolen pu:n on poltakselta!
kun sa ohria imel:at, ma.ustelet maltahia,
ela koukul:a kohen:a, kiar:uksel:A kia:n:ut:ele—
aina koril:a kohen:a, kiam:enil:a kia:n:ut:ele!
kiaupa saunas:a use.in, ela an:a iun paheta,
kis:an istua ituia, kasin ma:ta maltaia!
elaka sure susia, pelkea metsan petoia
saunahan samotes:asi, kesken iuota kiaues:asi!
kun konsa tulei uieras, el:os uierasta uihatko!
ainapa hiua talonen piti uierahan uaroia,
li:koia lihamuruia, kaunihia kak:aroita.
kiaske uieras istumahan, lausut:ele la:skaasti—
siuota uierasta sanoil:a, kun:es keit:o kerkeai!
ta:s kun liahtei talosta, iia:huaiset iiat:elei,
el:os uieko uierastasi ulkopuolel:e oea—
tuosta sulho su:t:uneisi, kaunosi kamaltuneisi.
kun ker:an kalu tulei kiaua itsesi kiulas:a,
kiusutel:en kiau kiulas:a, lausutel:en uierahis:A!
sit:e siel:a ol:es:Asi pia taitaat tarinat;
ela sie kotia moiti, alen:a anop:iasi!
kiusuat kiulan miniat tahi mu:t kiulaiset naiset,
'antoiko anop:i uoita kuin en:en emo kotona?'
el:os konsana sanoko, 'ei an:a anop:i uoita.'
sano aina an:et:aan, kapustal:a kan:et:aan,
ios ker:an kesas:a sa:net, senki toisentaluel:ista!
ku:les uiela, kuin sanelen, ker:an toisen kertoelen!
kun menet talosta tiasta, tulet toisehen talohon,
emoa ela unoha, masentele ma:m:oasi!
emopa sinun elat:i, imet:i ihanat rin:at
ihanasta itsestansa, ualkeasta uar:estansa;
monet iuot unet:a uiet:i, monet atriat unohti
tu:itel:es:a sinua, ua:lies:a pienoistansa.
ken emon unohtanei, ma:m:onsa masentanei,
elkohon manal:e menko, hiuan tun:on tuonelahan!
manalas:a on makso tuhma, koa kosto tuonelas:a
emonsa unohtaial:e, ma:m:onsa masentaial:e.
tuonen tiut:aret toruat, manan neiet ri:teleat,
'kuinka sie emon unohit, oman ma:m:osi masensit?
emo onniahnut su:ren uaian, kantaia koan kokenut
saunama:s:a ma:tes:ansa, olkiloil:a ol:es:ansa,
siun:utel:es:a sinua,katalaista kantaes:a."
olipa ak:a lat:ial:a, ak:a uanha, uaip:a pia:l:a,
kiulan kun:usten kiaiia, mieron teien tieteliia.
hianpa lauloi kul:al:ensa, kanan lapsi keunol:ensa,
uaris lauloi ua:htoku:l:a, keatku:l:a keikut:eli.
minun lauloa pitaisi, heian ol:a laulamat:a—
heil: on kultansa kotona, aina luona armahansa;
mine kul:atoin, ko.itoin, aian kaiken armahatoin.
ku:les, sisko, kuin sanelen! kun menetki miehelahan,
ela noua miehen mielta, kuin mina poloinen nouin
miehen mielta, kiurun kielta, su:ren sulhoni siuanta!
olin kuk:a ol:es:ani, kasuaes:ani kanerua,
uesa nuori noustes:ani, iunpunen iuletes:ani,
mesimaria mainit:ais:a, kulta kuiskuteltaes:a,
tai ta:t:oni pihoil:a, lakla ma:m:on lat:ioil:a,
uesilintu ueikon luona, sirkunen sisaren luona.
kiain kuk:ana kuiil:a, ua:puk:ana uainiol:a,
hersuin hiek:arantasil:a, keikuin kuk:akun:ahil:a;
laulelin iokaisen lakson, ioka kum:un kuk:uelin,
lehot leik:ia pitelin, ahot ainoista iloa.
su ueti reon ritahan, kieli kiarpan lautasehen,
mieli neien meihelahan, tapa toisehen talohon.
ni:npa neiti luotunaki, tiutar tu:iteltunaki
nimiaksi miehelahan, oriaksi anop:elahan.
iouuin, maria, muil:e mail:e, tuomi, toisil:e uesil:E,
iouuin, puola, purtaaksi, mansik:a, manat:aksi.
ioka pu puri minua, ioka lep:a leik:aeli,
ioka koiu koiskaeli, ioka ha:pa hauk:aeli.
naithin ma miehelahan, uietihin anop:elahan.
sanot:ihin siel: olean, neit:a sin:a naitaes:a,
ku:si ku:sista tuopa, kaksin ker:oin kam:aria,
ahouieret ait:amaina, kuiauieret kuk:amaina,
oiauieret ohramaina, kaŋasuieret kauramaina,
purnut puitua eloa, toiset purnut puitaia,
sata sa:tuia rahoia, sata toinen sa:taia.
sainpa, tuhma, tul:eheksi, kialko, kiat:a liuoneheksi—
tupa oli ku:el:a tuel:a, seitsemal:a sepahal:A,
ahot tiaun:a armotu:t:a, lehot tiaun:a lem:eti:ut:a,
kuiat, kurian, huoliani, metsat mielia pahoia,
purnut puitua uihoa, toiset purnut puimatointa,
sata sa:tuia sanoia, sata toinen sa:taia.
en mia tuostana totel:ut, ko.in ku:luna asua.
tuol:a toioin kun:iata, tuol:a lenpea taoitin,
tulen tuomal:a tupahan, pia:n piaret:en poimen:al:a
pieksin otsani oehen, pia:ni phitipuolisehen—
oen su:s: on ouot silmat, kaihat silmat karsina:sa,
kierot keskilat:ial:a, peras:a periuihaiset;
tuli su:sta tuikahui, kekalehet kielen alta,
ilkean isan:an su:sta, alta kielen armot:oman.
en mia tuostana totel:ut, ko.in kuitenkin elea,
ol:a aina al:a armon seka neura neuot:aa;
hiup:asin iianon ialoil:a, kiain kiarpan kiam:enil:a,
panin turkan miuohan ma:Ta, nousin uaiaisen uarahin.
sa:nut en, kuria, kun:iata, leino, lenpea taan:ut,
uaik:a uuoret uieret:aisin, kal:iot kaha panisin.
suot:a suruoin su:ret iauhot, kiusan karkeat karistin
siuoa ankaran anopin, tulikulkun kuiskael:a
pia:s:a pitkan pintapeuan kultalaiasta kupista.
itse siuon, minia rauk:a, apon iauhoia kielta,
liesipanko peutanani, kapusta lusik:anani.
use.in mina utuinen miniana miehelas:a
kan:oin suolta sam:alai, noita leioin leiakseni,
uet:a kaiosta kapal:a, tuota ri:upin ri:upukseni.
sini siuoin kaloia, kalki, sini, koito, kuoreia,
kuni notkuin nuot:apuil:a, keikuin keskel:a uenet:a;
en sa:nut sita kaloa anop:ini antamasta,
ioka piaiaksi piateisi, ker:aksensa kelpoaisi.
kesat kontuia kerasin, taluet uia:n:in taikon uarta,
ni:nkuin muinenki kasak:a eli oria, palkalainen.
ainapa anop:elas:a tuo minul:e tiuon:et:ihin
ri:hesta rie.in riusa, saunasta iiuke.in louk:u,
ran:alta rae.in kartu, su:rin taik:o tanhuasta.
eiuskot:u u:puani, ei uarat:u uaipuani,
uaik:a u:puiat urohot, uaipuiat heosen uarsat.
ni:n mine, piloinen pi:ka, te.in tiuota tiuon aial:A,
uia:n:in hartioin uiael:a. an:As tul:a toisen aian—
io tulehen tuomit:ihin, sen kiatehen kiasket:ihin.
suot:a soimat nostet:ihin, kiusan kielet kan:et:ihin
pia:l:e mun hiuan tapani, pia:l:e ku:lun kun:iani;
sanat pia:l:eni satoiat,puheet putoeliat
kuin tuimat tulikipunat tahi rautaiset rakehet.
en mia tuostana epail:ut, oisin e:skipiain elel:ut
akan ankran apuna, tulikulkun kunpalina;
ua:n sepa paha panihe, sepa su:renti suruni,
kun sulho sueksi mu:t:ui, kauno karhiksi rupesi,
kiulin siuoi, selin makasi, selin tiuonsa toimit:eli.
tuota itkin tisekseni, aiat:elin aitas:ani.
muistin muita piaiiani, entista elantoani
ison pitkil:a pihoil:a, emon kaunon kartanol:a.
sain tuosta sanelemahan, itse uirkin, uieret:elin,
"osasi minun emoni, osasi omenan sa:a,
taisi taimen kasuatel:a, eiosan:ut istutel:a—
istut:i ihanan taimen ilke.il:e istumil:e,
pani paikoil:a pahoil:a, koiun iu:ril:e ko.il:e,
iaksensa itkemahan, ku:ksensa kuiertamahan.
oisipa minus:a ol:ut paikoil:e parem:il:enki,
pitem:il:enki pihoil:e, la:iem:il:e lat:ioil:e,
parem:anki uar:en uasta, ueream:an miehen uerta.
pu:tuin tuohon pul:uksehen, tartuin tuohon tal:uksehen—
uarikselt onuar:ensa:nut, korpilta nenan kopan:ut,
su:nsa siuoalta suelta, koko muoon kontiolta.
'oisinpa mokoman sa:nut miael:enki mentuani—
sa:nut tielta teruaskan:on, lep:apeuk:elon lehosta,
pan:ut turuan turpehesta, par:an na:oista pahoista,
su:n kiesta, pia:n saesta, silmat ku:mista siusista,
koiun pahkat koruiksensa, raian ha:rukan ialoiksi.'
senpa lauloin laitois:ani, huokaelin huolis:ani.
sat:ui kauno ku:lemahan, seinuksel:a seisomahan!
ni:n kun tuo tulei tuolta, astui aitan portahal:e,
io ma tuon tulosta tunsin, astun:asta aruaelin—
tuk:a tuiski tu:let:aki, hius uiskoi ui:mat:aki;
ikenet oli iruel:ansa, silmat kilian kalial:ansa,
uia:t:u pihlaia pios:a, kia:t:u kartu kainalos:a,
iol:a liuoa liuk:eai, kohti pia:ta kolkoai.
an:as si:ta il:an tul:a! kun meni makoamahan,
ot:i uitsan uierehensa, nahkaruoskan naulaltansa,
ei ketana mu:Ta uasten, uasten uaiaista minua.
meninpa minaki itse il:al:a makoamahan,
sulhon uierehen uenahuin; laski sulho uierehensa
antoi kiul:in ki:unaspia:ta, uilialta uihaista kiat:a,
palio paksuia paiuia, mursunluista ruoskan uarta.
nousin kiulmalta kiulelta, uiluiselta uuotehelta.
sulho suorihe iialesta, ulos uksesta uhit:i!
kiaski kiaupi tuk:ahani, haparoii hapsihini,
tukat tu:lel:e iakeli, ahaal:e an:eksii...
mikas neuoksi minul:e, mika neuon antaiaksi?
teraksesta keŋat te:tin, paulat uaskesta panetin,
ioil:a seisoin seinauieret, ku:ntelin kuian perukset,
kun:es ui:tuisi uihainen, aset:uisi ankarainen.
eika ui:hu ui:menkana, eiasetu aioinkana!
uilu ui:meinki tulei, uihat:una uier:s:ani,
seinauieret seistes:ani, ol:es:a oen takana.
aruelin, aiat:elime—eiminustaleinekana
ui:koista uihanpitoa, kaukaista iulenkatset:a
tias:a lem:on leisios:a, piruien pesasiias:a.
heitin henpeat tupaset, armahat asuinmaiani,
liaksi, uieno, uieremahan. uierin soita, uierin maita,
uierin uentoia uesia; uierin ueikon pel:on pia:han.
si:na kuk:ui kuiat ku:set, lauloi lak:apia:t petaiat,
kaik:i ua:k:uiat uarikset, harakat hakahteliat,
'ei tia:l:a sinun kotisi eika siun:untasiiasi!'
en mia tuotana totel:ut, uierin ueik:oni pihaan.
io mul:e ueraiat uirki, kaik:i uainiot ualit:i,
'mitapa tulet kotihin, kuta, kuria, ku:lemahan?
io am:oin isosi kuoli, ka:tui kaunis kantaiasi;
ueik:o sul: on uentouieras, ueikon nainen kuin uenak:o.'
en mia tuotana totel:ut, menin mie toki tupahan.
an:oin kiat:a kia:kasel:e—kiulma kia:ka kiat:a uasten.
tultua tupahan tuosta oen su:hun seisotaime.
korea kotoinen nainen—eitule likistamahan,
kiau ei kiat:a antamahan; korea mina itseki—
enmene likistamahan, kiau en kat:a antamahan.
pistan kiat:a kiukahal:e—kiet kiulmat kiukahas:a;
kia:n:an kia:ta hi:loksel:e; hi:let kiulmat hi:lokses:a.
ueik:o lautsal:a lamoi, pia:s:a pankon peul:ot:ai,
siuli siut:a hartioil:a, ua:ksa mu:l:a uartalol:a,
ki:unara kiuenta pia:s:a, korteli koa nokea.
kiusui ueik:o uierahalta, tutkaeli tul:ehelta,
mista uieras ue:n takoa?' mina uainen uastaelin,
'etko tun:e siskoasi, entista emosi lasta?
me iuhen emosen lapset, iuhen lin:un leikut:amat,
iuhen hanhen hautelemat, iuhen pi:un pesasta sa:mat!"
tuosta ueik:o itkemahan, silmat uet:a uieremahan...
uirkoi ueik:o naisel:ensa, kuiskeaeli kul:al:ensa,
'hanki siuo siskol:eni!' ueikon nainen naliasilma
kanoti ka:lia koasta, iost oli rak:i rasuan siuonut,
koira suolan kotel:un:a, musti murkinan pitan:a.
uirkoi ueik:o neisel:ensa, kuiskaeli kul:al:ensa,
'tuo olut:a uierahal:e!' ueikon nainen naliasilma
toip on uet:a uierahal:e, ei sitana si:on uet:a—
sisaresten silmiuet:a, kialusten kaienpesinta.
uierin iial:e ueikon luota, si:r:uin siun:untasiialta.
iouuin, kuria, kulkemahan, sain, kuria, samoamahan,
rauk:a,ran:at, kiertamahan, uaiainen, uaeltamahan
aina ouoil:en oil:e, ueraiil:e uierahil:e,
lapset raukan ran:ikol:e, uaiaiset kiulan uarahan...
moni niut minul:a onpi, usea olet:elei
uirkaia uihaisen ia:nen, ia:nen tuiman tuikut:aia;
eiolemul:amonta sanan armon antaiata,
suin sulin puheliiata, kiukahal:e kiaskiiata
satehesta sa:tuani, kiulmasta kiuhat:uani
hal:as:a hamehen helmat, turkin helmat tup:uris:a.
enpa en:en nuorenpana,en mia uskonut olisi,
ios oisi sata sanout, tuhat kielta kertael:ut
niail:e iuonin ioutuani, niail:e piain pia:seani,
iotk onpaiatpia:l:epia:snut, iuonet ioutun:a kiatehen."
io niut neiti neuot:una, morsian opastet:una.
uiela uirkin ueiiol:eni, sulhel:ni suin puhelen,
"sulho, uilion ueik:oseni, uiela ueik:oa parenpi,
emon lasta armahanpi, ison lasta lauhkeanpi!
ku:lesta, ma kuin sanelen, kuin sanelen, kuin puhelen
tiasta li:nalin:ustasi, sa:maisestasi kanasta!
ki:ta, sulho, on:easi hiuan sa:man sa:mastasi!
kun ki:tat, hiuinki ki:ta! hiuan sait, hiuan tapasit,
hiuan luoiasi lupasi, hiuan antoi armol:inen.
lue ki:tokset isol:e, emosel:e uiel enem:in,
ku tu:ti tiuton mokoman, ni:n mokoman morsiamen!
puhas on neiti puolel:asi, neiti kirkas kihlois:asi.
ualkeainen ual:as:asi, soreainen suoias:asi,
tiutar riski rin:al:asi, uereainen uieres:asi,
tiutar riski, ri:henpuiia, henpulainen heinanliuoia,
pulski pouk:uien pesiia, uarski ua:teualkaisiia,
kensti rihman kereaia, karski kankahan kutoia.
ni:n sen piuk:i pir:an ia:ni, kuin kiaki miael:a kuk:ui;
ni:n sen suihki suk:ulainen, kuin on portimo pinos:a;
ni:n sen kia:mi kia:n:ahteli, kuin kiapu oraan su:s:a.
ei kiula sike.in ma:n:ut, lin:akunta uinael:ut
neien pir:an pirkehelta, suk:ulan surinehelta.
sulhokainen, nuorukainen, miehen kanta kaunokainen!
tao ui:kate teraa, ua:li uartehen hiuahan,
ueistele ueraian su:s:a, kan:on pia:s:a kalkut:ele!
kun tulei piaiapaista, uiepa neiti nurmen pia:l:e—
niaet, kuin heina herskahtai, koa heina korskahtai,
uihuilainen uiuskahtai, suolaheina suiskahtai,
miatas miuotahan menei, uesan kanta katkeai.
kun tulei toinen piaia, hanki suora suk:ulainen,
pir:anpia:l:inen piatea, kia:rinlauta la:ul:inen,
uuoli suksekset soreat, hanki kaik:i kaŋasneuot!
laita neiti kaŋaspuil:e, pir:anpia:l:inen piohon—
iasken pirta piuk:oai, kaŋaspu:t kamahtelei,
ku:lui kiulahan kalske, pir:an pirske loitom:al:e.
akat tuosta arueleat, kiusuat kiulaiset naiset,
'kuka kaŋasta kutoi?' sinun uastata sopii,
'oma kultani kutoi, hertaseni helskut:ai.
laskiko lapoia kaŋas, pia:sti pirta pi:tamia?'
'eilaske lapoia kaŋas, pia:sta ei pirta pi:tamia—
on kuin ku:t:aren kutoma, piaiat:aren kehreama,
otaat:aren osa:ma, tiahet:aren tiaut:elema.'
sulhokainen, nuorokainen, miehen kanta kaunokainen!
kun niut liahet kulkemahan, sa:t tiasta aielemahan
kera nuoren neitosesi, kansa kaunihin kanasi,
el:os uainen uarpuistasi, tiata li:nalin:uistai,
el:os uieruhun ueelko, aian kolkihin aielko,
ka:atelko kan:on pia:han, kiiloihin kiskoteltu.
sulhokainen, nuorukainen, miehen kanta kaunokainen!
el:os uieko neioistasi, kuletelko kul:aistasi
nurkihin nuhaiamahan, sop:ihin sohaiamahan!
ei neiti ison kotona, emon entisen tuil:a
eip on nurkis:a nuhan:ut, ei sohan:ut sop:ilois:a—
aina istui ik:unois:a, keik:ui keskilati:oil:a,
il:at ta:t:onsa ilona, a:mut iaitin armahana.
el:os uainen, sulho ruk:a, el:os sie tiata kanaista
uieko uehkahuhmarel:e, panko parkin suruontahan,
olkileian leiontahan, petaiaisen pieksantahan!
ei neit:a ison kotona, emon kaunon kartanos:a
uietu uehkahuhmarel:e, pantu parkin suruontahan,
olkileian leiontahan, petaiaisen pieksantahan.
uieos sia tiata kanoa, uieos uiliamat:ahal:e,
ruispurnun purkaiaksi, ohrapurnun ot:aiaksi,
leian paksun paistaiaksi, oluen osoaiaksi,
uehnaleian leipoiaksi, taikinan taput:aiaksi!
sulho, uilion ueliueni! el:os sie tiata kanoa,
el:os meian hanhoistam:e ika.il:a itketelko!
tulisiko tuhma tunti, saisi neiol:en ikaa,
pista pu:ru puik:oloihin tahi ualko ualiahisin,
tuo neit:a ison kotihin, emon tut:aan tuil:e!
el:os sie tiata kanaista, el:os li:nalin:uistam:e
oletelko orianasi, palkanpi:kana pi.elko,
ela kiel:a kel:arista elaka aitasta epea!
ei neit:a ison kotona, emon kaunon kartanos:a
oleteltu orian aruon, palkanpi:kana pi.eltu,
ei kiel:et:u kel:arista eika aitasta eat:u—
aina ui:lti uehnasia, katseli kananmunia
maitoti:nun tienohil:a, olutpuolikon poel:A,
a:mut ait:oia ael:en, il:at luhtia lukiten.
sulhokainen, nuorukainen, miehen kanta kaunokainen!
kun neit:a hiuin pitelet, ni:n hiuaksi tun:etahan—
kun tulet apen kotihin, luoksi ainoan anopin,
itseasi siuotetahan, siuotetahan, iuotetahan,
heosesi ri:sutahan, tal:ihin talutetahan,
siutetahan, iuotetahan, kaurauak:a kan:etahan.
el:os uainen neioistam:e, tiata li:nlin:uistam:e
sanoko suut:omaksi, la:tiko laiit:omaksi!
onpa tial:a neiol:ame suku su:ri, laii la:ia—
kap:a ois kiuluea papuia, iiua kul:enki tulisi,
kap:a pan:a pel:aaista, kuiti kul:enki tulisi.
el:os uainen, sulho ruk:a, neioista pahoin pi.elko,
opastelko orian ruoskin, nahkaruoskin nauutelko,
uitsoin ui:sin uiŋutelko, uaian pia:s:a uaŋutelko!
eipa neit:a en:enkana, ei en:en ison kotona
opasteltu orian ruoskin, nahkaruoskin nauuteltu,
uitsoin ui:sin uiŋuteltu, uaian pia:s:a uaŋuteltu.
seiso sainana ees:a, piusu pihtipuolisena—
ela an:a anopin liuoa elaka apen torua,
ela uierahan uihata, talon toisen soimael:a!
pere kiaski pieksamahan, mu uiaki mukit:amahan—
ethan ra:hi raukaistasi etka hen:o hertaistasi.
uuosin kolmin ku:ltuasi, ainoisin aneltuasi!
neuo, sulho, neitoasi, opeta omenoasi,
neuon neit:a uuotehel:a, opeta oen takana,
uuosikausi kun:as:aki, iuksi uuosi su:sanal:a,
toinen silman isken:al:a, kolmas on ialan polul:a!
kun ei sit:e si:ta huoli eika tuostana totel:e,
ota ruoko ruoostosta, karuakorta kankahalta!
sil:a neuo neitoasi, neuo neit:a nelias uuosi,
korahuta kortehel:a, saran siurial:a siusea;
uiel ela si:mal:a sial:a, neit:a raipal:a rapoa!
ua:n ios sit:e si:t eihuoli, uiele eituostanatotel:e,
uea uitsa ui:akosta, koiu korpinotkelmosta
tuopa turkin helman al:a, talon toisen tietamat:a—
sita niauta neiol:esi, hepaise, ela sial:a!
kun eiuielasi:tahuoli, ota tuosta totel:a,
neuo neit:a uitsasel:a, koiun oksal:a opasta!
neuo nelisnurkaises:a, sano sam:alhuonehes:a,
ela nurmel:a nukita, pieksa pel:on pientarel:a—
ku:luisi kumu kiulahan, tora toisehen tolahon,
naisen itku na:purihin, metsahan iso meteli.
aina hauo hartioita, pehmita peralihoia,
ela silmia siele elaka koruia koseta—
kup:i kulmal:e tulisi, sinimaria silman pia:l:e.
tuostapa kiutu kiusuisi, tuosta ap:i arueleisi,
kiulan kiuntaiat niakisi, nauraisi kiulaiset naiset,
'onko tuo soas:a ol:ut, talunun:a tap:elos:a,
uai onko suen repima, metsan karhun ka:paisema,
uai susiko sulhasena, karhu kansakunpalina?'"
olipa uk:o u:nin pia:l:a, mieronkierto kiukahal:a.
lausui uk:o u:nin pia:lta, mieronkierto kiukahalta,
"el:os uainen,sulho ruk:a, nouatelko naisen mielta,
naisen mielta, kiurun kielta, kuin mina, poloinen poika!
lihat ostin, leiat ostin, uoit ostin, oluet ostin,
kalat ostin kaikenlaiset, siarpimat monensukuiset,
oluet omilta mailta, uehnat mailta uierahilta.
ensil:ahiueasa:nut enkasi:stiataan:ut.
nainen kun tuli tupahan, tuli kuin tukan repiia,
muotoansa mul:istel:en, silmiansa uia:n:itel:e;
aina iauhki iahmis:ansa, uihois:ansa uirkaeli,
kutsui kupe:loperiaksi, hauk:ui halkohak:uriksi.
iopa muistin u:en mutkan, toki toisen tien osasin—
kun kolotin koiun oksan, io likisti lin:uksensa;
kun karsin kataian latuan, io kumarsi kul:aksensa;
kun uiela panin paiuil:a, io kapusi kaulahani."
neito parka hukaiseikse, huokaiseikse, henkaiseikse,
itse itkul:e hiurautui. sanan uirkoi, noin nimesi,
"lias:ap on niut muien liahto, liki sa:nut muien li:t:o,
minun liahtoni liahem:a, erota tukala tunti
tiasta ku:lusta kiulasta, kaunihista kartanosta,
ios:a kasuoin kaunihisti, iulehin iulen ehosti
kaiken kasuantoikani, lapsipuolen polueani.
enka tuota en:en lu:l:ut enka uskonut ikana,
en mia lul:ut luopuani, uskonut eroaani
tiaman lin:an liepehelta, tiaman hariun hartiolta.
io niut lu:len, iot:a luoun, iopa uskon ia eroan—
ero on tuopit tiuhiet:una, ero iuotuna oluet,
kohta koriat kia:n:et:una piain ulos, perin tupahan,
lap:e.in ison latohon, kalten kariahuonehesen.
mil:a niut erotes:ani, liahties:ani, katala,
mil:a maksan ma:m:on maio seka ta:t:oni hiuu:en,
mil:a ueikon armauen, mielisi:ot siskoseni?
ki:tan mia, iso sinua entisistani eloista,
murkinoista muinaisista, parahim:ista paloista.
ki:tan mia, emo, sinua nuorna tu:iteltuasi,
pienoisna pi.eltuasi, rin:oin ruok:ieltuasi.
uiela ki:tan ueik:oseni, ueik:oseni, siskoseni,
kostelen koko perehen, kaik:i kasuinkunpalini,
ioien ioukos:a elelin, kasuoin kansa kasuinaian.
el:os niut, hiua isoni, el:os, ehtoinen emoni,
tahi mu sukuni su:ri, heimokuntani helea,
tuosta huolel:e ruetko, sa:ko su:rel:e surul:e,
ios menenki muil:a mail:a, kulkenen iohonkuhunki!
paistanei luoian piaia, ku luoian kumot:anei,
tiahet taion uialkunei, otaat oientunei
ilmas:a etenpaniaki, ma:ilmas:a mu:al:aki,
ei iuksin ison pihoil:a, niail:a kasuinkartanoil:a.
liahen niut tiasta kuin liahenki, tiasta kul:asta ko.ista,
ison sa:masta salista, iaitin keskikel:arista.
heitan suoni, heitan ma:ni, heitan heinikopihani,
heitan ualkeat ueteni, heitan hiek:arantaseni
kiulpea kiulan akoil:e, pasikoia paimenil:e.
heitan suot sorehtiioil:e, ma:t heitan maleksiioil:e,
lepikot lepeaiil:e, kaneruikot ka:hlaiil:e,
aitauieret astuiil:e, kuiauar:et kulkiioil:e,
pihat pitkin iuoksiioil:e, seinauieret seisoiil:e,
siltalauat si:oiil:e, lat:iat lakaisiiol:e.
pel:ot heitan peuran iuosta, salot ilueksen samota,
ahot hanhien asua, lehot lintuien leata.
liahen tiasta kuin liahenki toisen liahtiian keral:a
siuksuisen iuon siulihin, keaisen kieran pia:l:e,
iot:ei iialki iia:la tun:u, ialan isku iliaŋol:a,
haŋel:a hamosen toimi, helman hiepsinta lumel:a.
sit:e toiste tultuani, kotihini kiautuani
eipa iaiti ia:nta ku:l:e, iso ei itkua taiun:e,
ios ma kulmil:a kuier:an, pia:lael:a laulat:elen—
io onnousnut nuori nurmi, kasuanut kataiapehko
ihol:e imet:aiani, kasuopiail:e kataiani.
minun toiste tul:es:ani nial:e pitkil:e pihoil:e
mu:t eituntene minua kuin ne kaksi kap:ale:ta—
alimainen aian uitsa, perimaine pel:on seias,
nuo on pien:a pistamani, neitona uitsastameni.
emoni mahoa lehma, minun nuorna iuot:amani,
uasik:ana ua:limani, am:oa rikot:elei
pitkil:a piharikoil:a, taluisil:a tanteril:a—
tuntenei tuo minua kotoiseksi tiut:areksi.
isoni ikioronen, minun pien:a siut:amani,
neitona apat:amani, hirnua rikot:elei
pitkil:a piharikoil:a, taluisil:a tanteril:a—
tuntenei tuo minua kotoiseksi tiut:areksi.
ueik:oni ikuinen koira, minun lasna siuot:amani,
neitona opastamani, hauk:ua rikot:elei
pitkil:a piharikoil:a, taluisil:a tanteril:a—
tuo minua tuntenei kotoiseksi tiut:areksi.
mu:t ne eiminuatun:e kotihini tultuani,
uaik: on uanhat ualkamani, entiset elosiiani,
siioil:ansa si:kasalmet, asemil:ansa apaitat...
iia niut, pirti, terueheksi, pirti lautakat:oinesi!
hiua on toiste tul:akseni, kaunis ka:putel:akseni.
iiapa, piha, terueheksi, piha pihlaiaisinesi!
hiua on toiste tul:akseni, kaunis ka:putel:akseni.
iiatan kaik:i terueheksi—ma:t ia metsat marioinensa,
kuriauieret kuk:inensa, kankahat kneruinensa,
iiaruet saoin sa:rinensa, siuat salmet si:koinensa,
hiuat kum:ut ku:sinensa, korpinotkot koiuinensa."
sil:oin sep:o ilmarinen kop:oi neien koriahansa,
iski uirkua uitsal:a, sanan uirkoi, noin nimesi,
"iia hiuasti, iiaruen ran:at, iiaruen ran:at, pel:on penkat,
kaik:i miantuset miael:a, pu:t pitkat petaiikos:a,
tuomik:o tuan takana, kataiik:o kaiotiel:a,
kaik:i ma:s:a marian uar:et, marian uar:et, heinan kor:et,
paiupehkot, ku:seniu:ret, lepan lehuat, koiun kuoret!'
si:na sep:o ilmarinen liaksi pohiolan pihoilta.
iiaiat lapset laulamahan; lapset lauloi iot:a lausui,
'lenti tian:e musta lintu, liapi koruen koikut:eli,
suotut:eli meilta sorsan, ma:nit:eli meilta marian,
ot:i tuo omenan meilta, uiet:eli ueen kalasen,
pet:i pienil:a rahoil:a, hope.il:a houkut:eli.
ken niut uie ueel:e meita, ken ioel:e iuohat:ai?
sa:pi sa:it seistaksensa, kolataksensa koren:ot,
ol:a sil:at si:omat:a, lat:iat lakaisemat:a,
pintua pikarin laiat, tuopin koruat tum:entua."
itse sep:o ilmarinen nuoren neitonsa keral:a
aioa kahut:elei noita pohian ran:ikoita,
simasalmien siutse, hietahariun hartioitse.
somer soit:i, hiek:a helki, reki uieri, tie uilisi,
rahe rautainen ramasi, ialas koiuinen kolasi,
kapla patuinen pasasi, uem:el tuominen tutasi,
uinkui uitsaiset saerkot, uapoi uaskirenkahaiset
iuostes:a hiuan heosen, hiuan laukin laukates:a.
aioi piaian, tuosta toisen, aioi kohta kolman:enki,
kiasi ohias:a orosen, toinen neien kainalos:a,
ialka laial:a rekosen, ialka toinen uiltin al:a.
uirku iuoksi, matka ioutui, piaia uieri, tie liuheni.
piaianapa kolmantena aletes:a aurinkoisen
io sepon koti niakui, tuat ilman tu:lot:ai.
noki nousi nuoraisena, sa.u paksuna pakeni,
tuprusi sa.u tu.asta, iulos piluihin kohosi.
iopa ui:kon uuoteltihin, uuoteltihin katseltihin
neion nuotehet tulean sep:o ilmarin kotihin—
silmat uanhoilta ualui ik:unois:a istues:a,
poluet nourilta noiui ueraiil:a uuot:aes:a,
lasten ialkoia paleli seinuksil:a seisoes:a,
kului keŋat keskialta rantasil:a rait:aes:a.
ni:n huomen:a mu:tamana, piaiana moniahan
kumu ku:lu.i salolta, re:n kapina kankahalta.
lok:a, luopuisa emanta, kaleatar, kaunis uaimo,
sanan uirkoi, noin nimesi, "se on poikani rekonen!
io tulei pohiolastas nuoren neitonsa keral:a!
liahes niut kohti niaita maita, kohin niaita kartanoita,
ison sa:mil:e tuil:e, uanhem:an uarustamil:e!"
se on sep:o ilmarinen io kohta kotihin sa:pi,
ison sa:mil:e pihoil:e, uanhem:an uarustamil:e.
pi:uhuet uiherteleat uesaisil:a uenpelil:a,
kiakuet kukahteleat korian  kiriaan kokal:a,
oraat samoeleat pia:l:a aisan ua:hterisen.
lok:a, luopuisa emanta, kaleatar, uaimo kaunis,
tuos:a tuon sanoiksi uirki, itse lausui, noin nimesi,
"kiula uuot:i u:t:a ku:ta, nuoret piaian nousentoa,
lapset ma:ta mansik:aista, uesi teruaista uenet:a;
mie en ku:ta puolinkana, piaiea mokominkana—
mina uuotin ueiioani, ueiioani, minioani.
katsoin a:mun, katsoin il:an, en tien:ut, mihin katosi,
tok:o pienta kasuat:eli uaiko laihoa lihoit:i,
kun eitul:ut kuitenkana, uaik:a uasinki lupasi
tul:a iialen tuntues:a, sa:a iialen iia:htumat:a.
aina katsoin a:musil:a, piaiat pia:s:ani pitelin,
kun ei uieri ueiion sa:ni, ei kolaia ueiion koria
nial:e pienil:e pihoil:e, kape.il:e kartanoil:e.
oisko olkinen oronen, reki kaksikaplahinen,
senki sa:niksi sanoisin, koriaksi korot:eleisin,
ios se ueiioni uetaisi, toisi kaunoni kotihin.
ni:npa toioin tuon ikani, katsoin kaiken piaiakauen;
pia:ni katsoi kal:el:ehen, siukeroni siurial:ehen,
silmat suorat suikulaksi—toioin ueiioni tulean
nial:e pienil:e pihoil:e, kape.il:e kartanoil:e.
io tuo ui:meinki tulei, toki ker:an kerkiai,
uierel:a uerea muoto, punaposki puolel:ansa!
sulho, uilion ueliueni! lasketapa lauk:iotsa,
uietata hiua heonen entisil:e heinil:ensa,
ta:noisil:e kauroil:ensa! la:i meil:e terueut:a,
la:i meil:e, la:i muil:a, la:i kaikel:e kiulal:e!
tehtuasi teruehuiset sanele tarinoiasi—
matkasitko mainehit:a, kiait tiesi teruehena,
kun liaksit anopin luoksi, apen ainoan kotihin?
saitko neien, uoitit ual:an, sor:itko sotiueraian,
leititko neien lin:an, pirotitko piustun seinan,
astutko anopin sil:an, istuitko isan:an lautsan?
io tuon niaen kiuselemat:a, aruoan anelemat:a—
kiaipa tiensa teruehena, matkansa imantehena;
toip on hanhen, uoit:i ual:an, sortipa sotiueraian,
laŋet:ipa lautalin:an, leit:eli lehmus:einan
kiaues:a anopin luona, apen ainoan ko.is:a.
onp on sotka suoias:ansa, kana kainaloises:ansa,
puhas neiti puolel:ansa, ualkeainen ual:ois:ansa.
kenpa tuoi tiaman ualehen, ken pani pahan sanoman,
sulhon tiuhiin tul:eheksi, oron iouten iuosneheksi?
eipa sulho tiuhiin tul:ut, ei oronen iouten iuosnut—
on mita oron uetea, li:naharian li:kutel:a!
hies:apa hiua heonen, ua:hes:a ualit:u uarsa
tuun tian:e tuotuansa, uerean ueet:uansa.
nouse niut koriasta, korea, hiua lahia, laitiosta!
nouse ilman nostamat:a, iulene iulantamat:a,
ios on nuori nostaiasi, iulpea iulentaiasi!
koriasta kohot:uasi, re:n perasta pia:stuasi
astu tieta tem:inkaista, ma:ta maksakarual:ista,
sikoien silit:amaista, porsahien polkemaista,
lanpahan latsot:amaista, heon harian hieromaista!
astu hanhen askelil:e, taputa tain ialoil:a
niaita pestuia pihoia, tasaisia tanteria,
apen sa:mia pihoia, anopin aset:amia,
uelien ueistopenkeria, sisaren siniketoia!
pole ialka portahal:e, si:r:a sintsin siltasel:E,
astu sintsia simaista; si:ta si:r:aite sisahan,
al:e ku:lun kurkihir:en, al:e kauinhin katoksen!
io tia:l:a tiamanki taluen, iopa men:ehen kesosen
silta soit:i sorsanluinen sil:al:ista seisoiaista,
laki kultainen kumisi laen al:a astuiaista,
ik:unat iloit:elihe ik:unaista istuiaista.
io tia:l:a tiamanki taluen, iopa men:ehen kesosen
kia:kaset kiakertile sormuskiat:a sulkiiaista,
kiun:ukset kiukertelihe hienohelmas henpuiaista,
oet aina aukieli oel:ista aukoiaista.
io tia:l:a tiamanki taluen, iopa men:ehen kesosen
perin pirti piuorahteli pirtil:ista pi:uhkiiaista,
sintsinen siioit:elihe sintsil:ista si:oiaista,
uaiaset uasertelihe uaial:ista uastakiat:a.
io tia:la tiamanki taluen, iopa men:ehene kesosen
piha pi:lten kia:ntelihe lastun pitkan poimiiaista,
ait:aset alentelihe aital:ista astuiaista,
or:et notkui, par:et painui nuoren uaimon ua:t:ehia.
io tia:l:a tiamanki taluen, iopa men:ehen kesosen
kuiaset kukertelihe kuial:ista kulkiiaista,
lia:aset liahentelihe lia:al:ista lia:niiaista,
tanhuaiset ta:ntelihe tanhual:ista taia.
io tia:l:a tiamanki piaian, iopa piaian eilisenki
aioin am:oi aikalehma a:muuihkon antaiaista,
heoisuarsa hirnakoitsi heinauihko heit:aiaista,
kaikerti keatkaritsa palasen parantaiaista.
io tia:l:a tiamanki piaian, iopa piaian eilisenki
uanhat istui ik:unois:a, lapset rait:oi rantasil:a,
naiset seisoi seinuksil:a, poiat porstuan oil:a
nuoren uaimon uar:on:as:a, morsiamen uuotan:as:a.
terue niut, piha tiausinesi, ulkoinen urohinesi,
terue, uaia tiausinesi, uaia uierahaisinesi,
terue, sintsi tiausinesi, tuohikat:o kansoinesi,
terue, pirti tiausinesi, satalauta lapsinesi,
terue, ku, terue, kuniŋas, terue nuori nuoekansa!
eiole tias:a en:en ol:ut, eipa en:en eika eilen
tiaman ioukon iuoleut:a, tiaman kansan kauneut:A.
sulho, uilion ueliueni! pura pois punaiset paikat,
si.al:ut silkiuerhot! niauta tuota nia:taistasi,
ui:sin uuosin kiatuasi, kaheksin katseltuasi!
tok:o toit, kenen kiakesit? kiakesit kiakosen tuoa,
ma:lta ualkean ualita, uesilta uerean sa:a.
io tuon niaen kiuselemat:a, aruoan anelemat:a—
toit kiakosen tul:es:asi, sinisotkan suoias:asi,
uihan:im:an uiruen latuan uihan:asta uiruikosta,
tuorahim:an tuomen lehuan tuorehesta tuomikosta."
olipa lapsi lat:ial:a. lausui lapsi lat:ialta,
"uoi ueik:o, mita uetelet! teruaskan:on kauneut:a,
teruapuolikon pitu:t:a, kerinkan:an korkeut:a!
kut:i, kut:i, sulho ruk:a! tuota toiotit ikasi,
sanoit sa:asi sataisen, tuoasi tuhan:en neien.
io saitki hiuan sataisen—tuon tuhan:en tup:eloisen!
sait kuin suolta suouariksen, aialta aioharakan,
pel:olta pelotuslin:un, mustan lin:un mul:okselta!
mita lie ikansa tehnut, kuta men:ehen kesosen,
kun eikin:astakutonut, sa:nut suk:oa suunki?
tiuhiana tuli tupahan, an:itoin:a ap:elahan—
hi:ret kopsas:a kopasi, heurpekoruat lip:ahas:a!"
loka:, luopuisa emanta, kaleatar, uaimo kaunis,
ku:lii kum:aisen tarinan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"mita kausuit, lapsi kuria, kuta, kun:otoin, latelit?
muista kum:at ku:lukohon, hiaaistukset hia:lukohon,
eipa tiasta neitosesta, ei tiaman talon uiaesta!
io sanoit pahan sanasen, sanan kehnon kertaelit
su:sta iuotisen uasikan, pia:sta pen:un piaiakun:an!
hi:uan on sulho neien sa:nut, tuonut ma:lta ma:n parahan—
on kuin puola puolikiupsi, kuin on mansik:a miael:a,
tahi juin kaikonen pu:s:a, pieni lintu pihlaias:a,
koius:a koreasulka, ualorinta ua:hteres:a.
oisi eisa:nut saksastana, taan:ut uiron takoa
tiaman neitosen soreut:a, tiaman al:in armaut:a,
tiaman kasuon kauneut:a, tiaman muoon muhkeut:a,
kiasiuar:en ualkeut:a, kaulan hoikan ka:reuu:t:a.
eika neiti tiuiin tul:ut—oli turkit tuotaana,
uaipat uasta sa:taana ia uerat ueet:aana.
palio on tal:a neitosel:a oman uiartinan uiakea,
oman kehran kiertamata, oman hiup:isen hiuea,
ua:t:ehia ualkehia, taluisotkun suorimia,
keatpiaian ualkomia, kesakuien kuiomia—
hiuat hurstit huilahuset, pia:nalaiset pial:ahukset,
si.al:ukset sik:ihuiit, uilahukset uil:auaipat.
hiua mutso, kaunis mutso, musto ualkeanuerea!
hiuinpa ko.is:a ku:luit, tiut:ona ison ko.is:a;
hiuin ku:lu ku:n ikasi miniana miehelas:a!
ela holel:e rupea, ela huoli huolehtia!
eisinuasuol:euietu, oiauar:el:e otet:u—
uietu on uiliamat:ahalta, uietu uiela uiliem:al:e,
otet:u olut:uilta, oluemil:e otet:u.
hiua neito, kaunis mutso! tuotapa kiusun sinulta—
niaitko tian:e tul:es:asi kekoia keraperia,
niasapiaita niartehia? ne kaik:i tiaman talosen
tiaman sulhon kiuntamia, kiuntamia, kiuluamia.
neitokainen, nuorukainen! tuota niut sanon sinul:e—
kun tunsit talohon tul:a, ni:n tun:e talos:a ol:a!
hiua tia:l: on mutson ol:a, kaunis kasuoa minian,
pios:asi pi:npapiut:u, uoiatinen ual:as:asi.
hiua tias: on neien ol:a, kaunis kasuoa kanasen.
tias: on la:iat saunan lauat ia leeat pirtin lautsat,
isan:at isosi uer:at, eman:at emosi uer:at,
poiat onpi ueikon uer:at, tiut:aret sisaren uer:at.
kun sinun himo tulei, noita mielesi tekei
ison sa:mia kaloia, uelien puita pi:tamia,
ni:n ela kisu kiuulta elaka ano apelta!
kiusu suorin sulhotasi, toimit:ele tuoialtasi!
eiole sita metsas:a ialan nelian iuoksiiata
eika ilman lintusia, kahen si:en siukoia,
eiuiela uees:akana kalaparuea parasta,
kuta sinun eisa:ia sa:ne, sa:ia sa:ne, tuoia tuone.
hiua tias: on neien ol:a, kaunis kasuoa kanasen.
eiole ki:ret:a uehnat iauhoi, koski kuohut:i rukihit,
a:lto astiat pesei, meren ua:hti ualkaisei.
ohoh kul:aista kiulaista, ma:n parasta paikaistani!
nurmet al:a, pel:ot pia:l:a, keskel:a kiula ualil:a;
kiulan al:a armas ranta, ran:as:a rakas uetonen;
se sopii sorsan uia, uesilin:un uieretel:a."
si:ta iouk:o iuotet:ihin, siuotet:ihin, iuotet:ihin
li:oil:a lihamuruil:a, kaunihil:a kak:aroil:a,
oluil:a ohraisil:a, uiertehil:a uehnaisil:a.
olipa kiusta kiul:in siuoa, kiul:in siuoa, kiul:in iuoa
punaisis:a purtilois:a, kaunoisis:a kaukalois:a—
pirotel:a pi:rahia, murotel:a uoimuruia,
sirotel:a si:kasia, lohkota lohikaloia
ueitsel:a hope.isel:a, kuraksel:a kultaisel:a.
olut iuoksi ostamatoin, menis markoin maksamatoin,
oluinen or:en pia:sta, sima ua:rnoien sisasta,
olut hu:lte hu:htimeksi, mesi mielten kia:ntimeksi.
kukapa tuos:a kuk:uiaksi, lail:iseksi laulaiaksi?
uaka uanha uiainamonen, laulaia ianikuinen,
tse laulul:e rupesi, tiuol:e uirten tiuotelihe.
sano.i sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"ueli kul:at, ueitoseni, su:l:iset sanal:iseni,
kielel:iset kunpalini! ku:lkot:enpa, kuin sanelen!
haruoin on hanhet su:tasusten, sisarukset silmatiusten,
haruoin ueikot uieretusten, emon lapset laiatusten
niail:a raukoil:a raioil:a, poloisil:a pohian mail:a.
"ni:n ioko laulul:e liahem:e, tiuol:e uirten tiuonteleim:e?
laulanta runoil:a tiuota, kukunta keatkiael:a,
painanta sinet:aril:a, kuonta kankahat:aril:a.
laulaat lapinki lapset,heinakeŋat heit:eleat
hiruen haruoilta lihoilta, peuran pienen pal:ehilta;
ni:n miks en minaki laula, miks eilaula meian lapset
ruoalta rukihiselta, su:lta su:ruksel:iselta?
laulaat lapinki lapset, helaiaat heinakeŋat
uesimalian iuotuansa, petaiaisen purtuansa;
ni:n miks en minaki laula, miks eilaula meian lapset
iuomilta iiual:isilta, olu.ilta ohraisilta?
laulaat lapinki lapset, helaiaat heinakeŋat
nokisilta nuotioilta, hi:lisilta hiertimilta;
ni:n miks en minaki laula, miks eilaula meian lapset
alta ku:lun kurkihir:en, alta kaunihin katoksen?
hiuapa tias: on miesten ol:a, armas naistenki asua
olutpuolikon poel:a, mesiti:nun tienohil:a,
si.ul:am:e si:kalmet, luonam:e lohiapaiat,
ioist ei siuoen siuomat pu:tu, iuoen iuomiset uiahene.
hiuapa tias: on miesten ol:a, armas naistenki elel:a.
ettias:asurul:esiuoa, eieleta huolen kansa;
tias:a siuoahan surut:a, eletahan huoletoin:a
ial:a tiaman isan:an, elinaial:an eman:an.
kum:an tias:a ensin ki:tan, isan:anko uai eman:an?
ainap entiset urohot ensin ki:t:iat isan:an,
ku on suolta suoian sa:nut, ko.in koruesta kokenut—
tiuin tuonut ti:skat mian:ut, latuoin lansatut petaiat,
pan:ut paikal:e hiual:e, aset:anut ankaral:e
su:riksi sukutuiksi, kaunihiksi kartanoiksi;
saluan:ut salosta seinat, hir:et hirmulta miaelta,
ruotehet rome.ikolta, malat mariakankahalta,
tuohet tuomiua:ran pia:lta, sam:alet sulilta soilta.
tupa on tehtu tesmal:ensa, suoia pantu paikal:ensa.
sata oli miesta saluaimel:a, tuhat oli tuan katol:a
tehes:a tiata tupoa, la:it:ais:a lat:iata.
iopa ua:n tiaman isan:an sa:es:a tiata tupoa
mont on tuk:a tu:lta niahnut,hi.us sia:ta hirueata.
use.in hiuan isan:an iia:nut on kin:asta kiel:e,
hat:ua haun selal:e, suohon suk:oa uaion:ut.
use.in hiua isanta aian aikahuomenes:a
en:en muien nousemat:a, kiulakun:an ku:lemat:a
nousnut on nuotiotulelta, haan:ut haumaioilta,
ha.u pia:nsa hariael:ut, kaste pesnut sirkut silmat.
si:tapa hiua isanta sa:pi tut:ua tupahan,
lautsantiauen laulaioita, ik:unat iloitsiioita, 
siltalauat lausuioita, karsinat karehtiioita,
seinauieret seisoiia, aitouieret astuiia,
pihat pitkin kulkiioita, ma:t ristin mateliioita.
isan:an esin:a ki:tin, si:ta ehtoisen eman:an
ruokien rakentamasta, pitkan peuan tiaut:amasta.
hianpa leipoi leiat paksut, su:ret talkunat taput:i
kiape.il:a kiam:enil:a, kiuperil:a kium:enil:a;
nosti leiat lep:easti, siuot:i uierahat uialehen
li:oil:a sianlihoil:a, kohokuorikok:aroil:a
terat uieri ueitsistam:e, pia:t putosi pu:koistam:e
lohen piaita lohkoes:a, hauin piaita halkoes:a.
use.in hiua emanta, tuo tarka taloinen uaimo,
ku:l:ut on kukot:a nousta, kanan lapset:a karata
niaita hiaita hankit:ais:a, teoksia tehtaes:a,
hi:oia raket:aes:a, olosia pantaes:a.
hiuin on hiua emanta, tuo tarka taloinen uaimo,
osan:ut oluet pan:a, makuiuoman iuoksutel:a
iuista imeltuneista, make.ista maltahista,
ioit ei pu:l:a pu:hael:ut, koren:ol:a kouk:ael:ut,
ua:npa kouril:a kohenti, kiasiuarsin kia:n:ut:eli
sauna:sa sa.ut:mas:a, la.aistuil:a lautehil:a.
eipa tuo hiua emanta, tuo tarka taloinen uaimo,
laske iskul:e ituia, pia:sta ma:l:e maltahia;
kiaupa saunas:a use.in siuaniuol:e iuksinansa,
eihuoli susia sur:a, pelata metsan petoia.
iopa niut eman:an ki:tin; uuotas ki:tan patuaskani!
ken onpantu patuaskaksi, ken otet:u op:ahaksi?
kiulan paras patuaskana, kiulan on:i op:ahana.
onpa meian patuaskal:a pia:l:a ha:hen haliak:ainen;
se on kaita kainalosta, soma suolien kohasta.
onpa meian patuaskal:a, onpa kauhtana kapoinen—
helmat hietoa uetai, takapuolet tanteria.
uiahan paitoa niakui, pik:araisen pilkot:ai—
on kuin ku:t:aren kutoma, tinarin:an riukut:ama.
onpa meian patuaskal:a uiuol:a us:ak:a utuinen,
piaian tiut:aren kutoma, kiriokiun:en kirioit:ama
aial:a tulet:omal:a, tulen tietamat:omal:a.
onpa meian patuaskal:a silkiset sukat ialas:a,
silkiset sukan sitehet, siateriset sia:rinauhat,
iotk on kul:al:a ku.ot:u, hopeal:a huoliteltu.
onpa meian patuaskal:a saksan keŋat keluol:iset,
kuni ioutsenet ioel:a, uesiteiret uieremil:a
tahi hanhuet ha.ul:a, mu:t:olin:ut mur:ikol:a.
onpa meian patuaskal:a kutrit kul:ansuortuaiset,
parta kul:anpalmik:oinen; pia:sa piustuinen kiupari,
puhki piluien puhuia, liapi metsan liaikot:aia,
iot eisa:tane sataisin, tuotane tuhansin markoin.
io niut ki:tin patuaskani; uuotas ki:tan sa:ianaisen!
mist onsa:tu sa:ianainen, kust otet:u on:el:inen?
tuolt onsa:tu sa:ianainen, tuolt otet:u on:el:inen
takoa tanikan lin:an, u:en lin:an ulkopuolta.
eipa uiela sieltakana, ei peran perakana!
tuolt onsa:tu sa:ianainen, tuolt otet:u on:el:inen
uienan pia:lilta uesilta, ulapoilta auke.ilta.
eipa uiela sieltakana, ei peran pereakana!
kasuoi ma:l:a mansimaria, punapuola kankahal:a,
pel:ol:a helea heina, kuk:a kultainen ahol:a—
si:t onsa:tu sa:ianainen, si:t otet:u on:el:inen.
sa:aianaisen su somainen kuni suomen suk:ulainen;
sa:ianaisen sirkut silmat kuni tiahet taiahal:a;
sa:ianaisen ku:lut kulmat kuni ku mereniulinen.
onpa meian sa:ianaisen kaula kul:ankiehkurois:a,
pia kul:anuipalehis:aa, kiaet kul:ankia:rilois:a,
sormet kul:ansormuksis:a, koruat kul:anhelmilois:a,
kulmat kul:ansolmulois:a, silmaripset sinpsukois:a.
lu:lin ku:n kumot:aaksi, ku kumot:i kultasolki;
lu:lin piaian paistaaksi, kun sen paistoi paian kaulus;
lu:lin laian liaik:uaksi, kun sen liaik:ui lak:i pia:s:a.
iopa ki:tin sa:ianaisen; an:as katson kaiken kansan,
onko kansa kaunihina, uiaki uanha uiankeana
seka nuoriso somana, koko iuok:o iuoleana!
iopa katsoin kaiken kansan, ehka tiesin en:oltaki—
eipoletias:aen:enol:ut eikauarsinuastaliene
tiaman ioukon iuoleut:a, tiaman kansan kauneut:a,
uiaen uanhan uiankeut:a, uiaen nuorison somu:t:a.
kaik: on kansa haliakas:a kuni metsa hu:tehes:a—
alta on kuin a:murusko, pia:lta on kuin piaiankoite.
iopa katsoin kaiken kansan, ehka tiesin en:oltaki—
eipoletiasaen:ol:ut eikauarsinuastaliene
tiaman ioukon iuoleut:a, tiaman kansan kauneut:a,
uiaen uanhan uiankeut:a, uiaen nuorison somu:t:a.
kaik: on kansa haliakas:a kuni metsa hu:tehes:a—
alta on kuin a:murusko, pia:lta on kuin piaiankoite.
huokeat oli hopea, leuhat kul:at kutsuloil:a,
rahataskut tanteril:a, rahakuk:arot kuiil:a
niail:a kutsuuierahil:a kutsuloil:e kun:iaksi."
uaka uanha uiainamoinen, uir:en ponsi piluu.inen,
si:ta si:rtihe rekehen, liahtei kohin kotia;
laulelei uirsis:ansa, laulei, taitalei.
lauloi uir:en, lauloi toisen uir:el:apa kolman:el:a
kilahti ialas kiehen, tartui kapla kan:on pia:han,
rik:oihe reki runolta, ialas tait:ui laulaialta,
kapla poik:i paukahut:i, laiat irti loskahut:i.
sanoi uanha uiainamoinen, itse uirkoi, noin nimesi,
"onko tias:a nuorisos:a, kansas:a kasuaas:a,
uaiko tias:a uanhalas:a, uiaes:a uiaheneas:a,
kenpa tuonel:e kiaisi, liahtisi manan maioil:e,
toisi tuonetla orasen, uia:ntian manan uiaelta
reki u:si la:tiani, korianen kohentoani?"
seka nuorem:at sanoi, iot:a uanhat uastoai,
"eiole tias:a nuorisos:a eika uarsin uanhastos:a,
koko su:res:a su.us:a ni:n urosta urheata,
iot:a tuonel:e menisi, liahtisi manan maioil:e,
toisi tuonelta orasen, uia:ntian manan maioilta
reki u:si la:tiasi, korianen kohentoasi."
sil:oin uanha uiainamoinen, laulaia ianikuinen,
liaksi toiste tuonelahan, matkasi manan maioil:e.
toi orasen tuonelasta, uia:ntian manan maioilta.
si:ta uanha uiainamoinen laulai salon sinisen,
salohon tasaisen tam:en seka pihlaian piatean;
ne kohenti koriaksensa, painalti ialaksiksensa,
ni:sta katsoi kaplaksia seka uia:nti uenpeleita—
sai korian kohen:etuksi, reen u:en la:ituksi.
pisti uarsan ualiahisin, ruskean reen etehen,
itse istuihe rekehen, lasket:ihe laitiohon.
uitsat:aki uirku iuoksi, helmin liuomat:a heonen
entisil:e ap:ehil:e, ta:noisil:e su:ruksil:e;
sa:t:oi uanhan uiainamoisen, laulaian ianikuisen,
oman uksen aukomil:e, oman kiun:uksen etehen.
ahti oli sa:rel:a asua, kaukoniemen kainalos:a.
oli pel:on kiun:an:as:a, uainion uakoan:as:a.
korualta iulen korea, koin tarka ku:len:alta.
ku:lei iumun kiulalta, iiarun iiaruien takoa,
ialan iskun ilienelta, reen kapinan kankahalta.
iuohtui iuoni mielehensa, tu:ma aiohon osasi—
hiaita pohiola pitai, salaiouk:o iuominkia!
murti su:ta, uia:nti pia:ta, murti mustuoa haenta;
ueret uierahti pahaksi poloisilta poskipiailta.
heti heit:i kiun:oksensa, uaon kaskiuainiol:e;
nousi ma:sta ratsahil:e, liahtei kohin kotia
luoksi armahan emonsa, tiuko ualtauanhenpansa.
sanoi tuon:e sa:tuansa, toimit:eli tultuansa,
"oi emoni, uaimo uanha! pane ruoka rut:oisesti
siuoa miehen nialkahise, haukata halunalaisen!
liam:ita samas:a sauna, pian pirti riuut:ele,
mis:a mies puhasteleikse, sueiksen urostan sulho!"
tuop on iaiti lem:inkaisen pani ruoan rut:oisesti
siuo miehen nialkahisen, haukata halunalaisen
iuhen kiulun ioutues:a, iuhen saunan sa:pues:a.
si:ta lieto lem:inkainen ot:i ruokoa rutosti;
meni saunahan samas:a, kiai kiuluhuonehesen.
siel:a peiponen peseikse, pulmonen puhasteleikse,
pia:nsa pel:aaspioksi, kaulanuar:en ualkeaksi.
tuli saunasta tupahan. sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi emoni, uaimo uanha! astu ait:ahan miael:e,
tuo sielta somat sopani, kan:a ua:t:ehet uakaiset,
iotka pia:l:eni pukisin, uarustaisin uar:el:eni!"
emo en:at:i kiusua, uaimo uanha tutkael:A,
"kun:e liahet, poikueni? liahetko ilueksen aiohon
uaiko hiruen hi:hantahan? uai oraan am:untahan?"
uirkoi lietoi lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"oi emoni, kantaiani! liahe en ilueksen aiohon
enka hiruen hi:hantahan, en oraan am:untahan;
liahen pohiolan pitoihinn, salaioukon iuominkihin.
tuo mul:e somat sopani, uaka.iset ua:t:eheni,
hiais:a hialuteltaani, pioi:sa pi.eltaani!"
emo kielti poikoansa, nainen miestansa epai;
epasi kaet:a kaksi, kielti kolme luon:otarta
liahtemasta lem:inkaista hiuan pohiolan pitoihin.
noin sanoi emo poial:e, lausui uanhin lapsel:ensa,
"el:os menko, poikueni, poikueni, kaukueni,
noihin pohiolan pitoihin, su:ren ioukon iuominkihin!
ei sua kutsut:u sin:e, ei tarkoin tahotakana."
tuop on lieto lem:inkainen sanan uirkoi, noin nimesi,
"kuriat kutsuen menei, hiua ilman hiup:eleikse!
tuos: on kutsut ku:nikuitset, airuhut alinomaiset
miekas:a tuliteras:a, siailas:a siakeneas:a."
tuop on iaiti lem:inkaisen iuha keiltea kiakesi,
"el:os uainen, poikueni, menko pohiolan pitoihin!
monet on kum:at matkal:asi, isot tiel:asi imehet,
kolme surmoa kointa, kolme miehen kuolemata."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"ain on surmia akoil:a, kaikin paikoin kuolemia;
ei uros hiataile noita, eiuarsinuaran:ekana.
ua:n kuitenki kaikitenki sano koruin ku:l:akseni—
mi on surma ensimainen, ensimainen, ui:meinenki?"
uirkoi iaiti lem:inkaisen, uaimo uanha uastaeli,
"sanon surmat si:uta miuoten enka miehen mielta miuoten.
sanon surman ensimaisen. se on surma ensi surma—
menet matkoa uiahaisen, pia:set tieta piaiauksen;
tulai ioki tulinen poik:ipuolin uastahasi.
ioes:a tulinen koski, koskes:a tulinen luoto,
luool:a tulinen korko, korol:a tulinen kok:o—
iuot se ham:asta hioi, piaiat kiunta kitkut:ai
tuliial:e uierahal:a, sa:al:e kiakeaal:e."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"se on surma naisen surma, eiole kuolema urohon.
kiul:a mia si:hen keinon keksin, aruoan hiuan asian—
laulan lep:aisen heosen, laulan lep:aisen urohon
si.utseni si:rtumahan, e:stani uaeltamahan;
itse sorsana sukel:an, al:ina alenteleime
kourtse kokon kiunimen, ua:kalin:un uarpahitse.
oi emoni, kataiani! sano surma kaskimainen!"
sanoi iaiti lem:inkaisen, "se on surma toinen surma—
menet matkoa uiahaisen, toki toisen piaiauksen;
tulei tulinen kuop:a, se on poik:ipuolin tieta,
itahan iati pitka, luotehesen lop:umatoin,
tiaun:a ku:mia kiia, palaia pa:teroita.
sin:e onsatoiasa:nut, tuhansia tuk:ueltu,
saan miesta miekal:ista, tuhat rautaista orit:a."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"eiole si:na miehen surma eika kuolema urohon.
kiul:a mia si:hen mutkan muista, mutkan muistan, keinon keksin—
laulan ma lumesta miehen, uron haŋesta hotaisen,
sen tuŋen tulen uiakehen, uaiaelen ualkeahan,
kiulpiiiaksi ku:man saunan uastan uaskisen keral:a;
itse si:r:aime si.utse, tuŋeime tulen liaitse,
et:ei partana palane, hi.uskutri kuruet:une.
oi emoni, kantaiani! sano surma iialkimainen!"
sanoi iaiti lem:inkaisen, "se on surma kolmas surma—
menet uielaki uiahaisen, pia:set si:ta piaiauksen,
pohiolan ueraian su:l:e, ahtahinpahan alahan;
susi pia:l:e suimistaikse, karhu toisna kainistaikse
su:l:e pohiolan ueraian, kape.im:as:a kuias:a.
siunut on sa.anki miesta, tuhon:ut tuhat urosta,
ni:n miks eisinuasiuosi, tuhoaisi turatointa?"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"u:hi u:n:a siuatakohon, rieskana reit:akohon,
ua:n eimies pahenpikana, uros untelonpikana!
minua onuiuot:u miehen uiuol:a, pantu miehen palkimel:a,
solmit:u uron solil:a, iot:en uiela iouakana
su:hun untamon susien, kitahan kirokaet:en.
muistan ma suel:e mutkan, keksin keinon karuhul:enki—
suet laulan suitsisu:hun, karhut rautakahlehisin,
tahi rution ru:meniksi, seulaisen sepalehiksi.
sil:a si:ta seluitaime, pia:sen matkani peril:e."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "etuielaperil:epiasnut!'
ne oli sin:e men:es:asi matkal:a isot imehet,
kolme kum:oa kooa, kolma miehen kuolemata;
uiel on sin:e sa:tuasi paikal:a pahim:at kum:at.
kulet tieta pik:araisen, tulet pohiolan pihal:e—
aita on rautainen raket:u, terastarha te:ksen:eltu
ma:sta asti taiosehen, taiosesta ma:han asti,
keiha.il:a seiastet:u, ma:n maoil:a aiastet:u,
kia:rmehil:e uitsastet:u, sisiliskoil:a si.eltu;
heit:u hian:at  hialumahan, piakurikat kuilimahan,
pia:kehat kihaiamahan, pia:t ulos, sisahan han:at.
ma:s: on toisia matoia, rata kiuita, kia:rmehia
iulos kielin kiehumas:a, alas hian:in hialumas:a.
iuks on muita kauheanpi e:s:a portin poik:ipuolin,
pitelanpi pirtin hirta, paksunpi kuiapatseasta,
iulos kielin kiehumas:a, suin iulos suhahtamas:a,
ei ketana mu:ta uasten, uasten uaiaista sinua."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"seki on surma lapsen surma, eiole kuolema urohon.
tun:en ma tulen lumoa, ualkeaisen uaiutel:a,
ia tun:en maot manata, kiar:mehuiset kia:n:utel:a.
iasken pia:na eilisena kiun:in ma:ta kiunalaista,
kia:n:in ma:ta kia:rmehista aian paliahin kiatosin.
kiut pitelin kiunsis:ani, kiasis:ani kia:rmehuiset;
tapoin kiuita kium:enkun:an, saan mustia matoia—
uiel on kiun:et ki:un ueres:a, kiaet kia:rmehen talis:a.
sil: en taia tul:akana, uiel enuarsiniouakana
maon su:ren su:palaksi, kia:rmehen kiasialaksi—
itse kon:at kouristelen, ilkeat iki puser:an,
ki:ut on laulan laiem:al:e, maot mu:Tan tien mukahan,
astun pohiolan pihalta, tuŋeime tuan sisahan."
sanoi iaiti lem:inkaisen, "el:os uainen, poikueni,
menko pohiolan tupahan, sariolan saluoksihin!
siel: on miehet miek:a uiuol:a, urohot sotaaseis:a,
humalas:a hul:ut miehet, pahat palio iuotuansa.
laulaat sinun poloisen miek:ahan tuliterahan;
io on laulet:u parem:at, ialom:atki iakset:una."
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"io olen en:enkin elel:ut noil:a pohiolan tuil:a.
eiminualaula lap:i eika tuŋe turialainen;
itse laulan lap:alaisen seka tuŋen turialaisen;
laulan halki hartionsa, puhki leukansa puhelen,
paian kauluksen kaheksi, rik:i rintalastasensa."
sanoi iaiti lem:inkainsen, "ohoh poikani poloinen!
uiela muistat muinaistasi, kerskut en:en kiaun:istasi!
io olet en:enkin elel:ut noil:a pohiolan tuil:a—
uinut kaik:i unpilam:it, koirankielisiet kokenut,
kiaunut koskia kolista, miuotauirtoia uilisten,
tuonen kosket tun:ustel:ut, mitan:ut manalan uir:at!
siel: oisit tianaki pia:na ilman iaitit:a pahat:a.
muistapa, mita sanelen! tulet pohiolan tuil:e—
miaki on tiaun:a seipahia, piha tiaun:a piuluahia,
ne on tiaun:a miehen piaita; iuks on seias pia:toin seias
senpa seipahan nenahan sinun pia:si leikatahan!"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"huria, noita huolinei, epakelpo keksinei
ui:t:a, ku:t:a uainouuot:a, seitsenta sotaksea!
ei noita uro totel:e, uia:ian:e uiaheakana.
tuo mul:e sotisopani, uanhat uainoua:t:eheni!
itse kiaun isoni miekan, katson kaluan ta:t:oseni;
ui:kon onuilus:aol:ut, kauan kaihos:a siias:a,
itkenut ikansa siel:a, kantaiata kaipael:ut."
sai si:ta sotisopansa, uanhat uainoua:t:ehensa,
isonsa ikuisen miekan, tuon ta:ton sotatouerin.
senpa siltahan siusasi, terin tiuonti lat:iahan—
miek:anen kiaes:a kia:ntui kuni tuore tuomen latua
tahi kasuaa kataia. sanoi lieto lem:inkainen,
"tuskin on pohiolan tuis:a, sariolan saluoksis:A
tiaman miekan miet:iiaista, tiaman kaluan katsoiaista."
iousen seinalta sialti, ka:ren uahuan ua:rnaselta.
sano.i sanal:a tuol:a, lausui tuol:a lausehel:a,
"sen mia meiheksi sanoisin, urohoksi arueleisin,
ioka iouseni uetaisi, kierani ki:n:it:aisi
noil:a pohiolan tuil:a, sariolan saluoksil:a."
si:ta lieto lem:inkainen, tuo on kaunis kaukomieli,
suorihe sotisopihin, puki uaniua:t:ehisin.
itse lausui orial:ensa, sanan uirkoi, noin nimesi,
"oi on ostooriaseni, rahan sa:tu ra:taiani!
iouuta sotaori:ni, ualiastele uainuarsa
liaheakseni pitoihin, lem:on ioukon iuominkihin!"
oria neura, neuot:aa, pian pistihe pihal:e,
tiuonti uarsan ualiahisin, puik:oihin tulipunaisen.
sanoi tuolta tultuansa, "io olen tehnut tehtaani,
suorit:anut tuon orosi, uarsan uilion ualiastanut."
si:ta lieto lem:inkaisen luku liahtea tulei.
kiasi kiaski, toinen kielti, sormet suoniset pakot:i.
toki liaksi, kuin kiakesi, uarsin liaksi, eiuaran:ut.
emo neuoi poikoansa, uanhin lastansa uaroit:i
oen su:sta, or:en alta,  kat:ilan katasiioilta,
"poikueni, ainueni, lapseni, uakauteni!
ios sa iouut iuominkihin, tapahut mihin tahansa,
iuopa puoli tuop:iasi, keskimaihin maliasesi;
an:a toisen toinen puoli, pahem:an pahenpi puoli—
mato malias:a uenui, touk:a tuopin pohiukas:a."
uiela neuoi poikoansa, uarsin lastansa uakusti
perimaisen pel:on pia:sta, ueraiialta ui:meiselta,
"ios se iou.ut iuominkihin, tapahut mihin tahansa,
istu puolel:a siioa, astu puoliaskelel:a,
an:a toisen toinen puoli, pahem:an pahenpi puoli,
ni:n sinusta mies tulei, uros selua selkiai
liapi kiaumahan keraiata, iutut iulki polkemahan
urohoises:a uiaes:a, miehises:a iouk:ios:a."
si:ta liaksi lem:inkainen istuen oron rees:a;
iski uirkuea uitsal:a, heit:i helmiruoskasel:a.
liaksi uirku uieremahan, heonen helet:amahan.
aioi aikoa uiahaisen, hiuan hetken hetkut:eli—
niaki tiel:a teirikarian. teiret lentohon lehahti,
lintukaria kapsahut:i e:sta iuoksean heosen.
iai hitusen heuhenia, tiel:e teiren sulkasia.
ne kokosi kem:inkainen, tapaeli taskuhunsa—
eitiea, mika tulisi, tapahtuisi taipalel:a;
kaik:i on tarpehen talos:a, hiuaksi hiatauarana.
aioi e:l:ehen uiahaisen, kulku tieta pik:uruisen;
io hepo heurosteleikse, lup:akorua luonteleikse.
se onlieto lem:inkainen, itse kaunis kaukomieli,
kuorustihe koriastansa, ka:rastihe katsomahan—
ni:n on, kuin sanoi emonsa, oma uanhenpi uakasi!
aiin on ioki tulinen poikitse heon ees:a.
ioes: on tulinen koski, koskes:a tulihen luoto,
luool:a tulinen korko, korol:a tulinen kok:o—
sil:a kulku tulta kuohui, su ualeli ualkeata,
heuhenet tulena tuiski, siakenina siaihkaeli.
kaukon kaukoa niakei, loitonpata lem:inkaisen,
"min:epa menei kauko, kun:e liaksit, lem:in poika?"
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"liaksin pohiolan pitoihin, salaioukon iuominkihin.
uialtu siuriahan uiahaisen, poikel:aite tielta poies,
laske e:l:A matkamiesta, lem:inkaista li:atenki,
si.utsesi si:rtumahan, uieretse uaeltamahan!"
kok:o sa:t:eli sanoa, tulikulku kuiskahel:a,
"lasken e:l:a matkamiahen, lem:inkaisen li:atenki
su:n kaut:a samoamahan, kaut:a kulkun kulkemahan—
si:ta sul:e tie menei men:a tuosta tuon hiuaksi
noihin pitkihin pitoihin, ian kaiken istumihin."
mita huoli lem:inkainen! eituos:akoinhiatail:ut.
tapasip on taskuhunsa, liuohe kuk:aroisehensa,
ot:i teiren sulsia; hieroa hitustelei
kahen kiam:enen uialis:a, sormen kium:enen sous:a—
si:ta siuntui teirikaria, koko parui kop:eloita.
siuoksi ne kokol:e su:hun, antoi ap:aian kitahan,
kulkuhun kokon tulisen, ikenihin iskulin:un.
sil:a si:ta seluit:ihe, pia:si piaian ensimaisen.
iski uirkua uitsal:a, helahut:i helmisel:a.
liak oronen oikomahan, hepo helkehut:amahan.
aioi matkoa palasen, pi:r:at:eli pik:uruisen;
io oronen ouostui, heonen heurahtelei.
kohot:ihe koriastansa, ka:histihe katsomahan—
ni:n on, kuin sanoi emonsa, oma uanhenpi uakit:i!
on e:s:a tulinen kuop:a, se on poik:ipuolin tieta,
itahan iati pitka, luotehesen lop:umatoin,
tiaun:a ku:moa kiea, palauata pa:teroa.
mita huoli lem:inkainen! uk:oa rukoelei,
"oi uk:o, iuliumala, tahi ta:t:o taiahinen!
nosta lonka luotehelta, toinen lian:esta liaheta,
kolmas istuta iasta, kohot:ele koil:isesta,
siuriin iuhtehen siusea, lomatusta loukahuta!
saa lunta sauan uarsi, kiehit:ele keihasuarsi
noil:a ku:mil:a kiil:e, palail:a pa:teroil:e—
tulipa luminen lanpi, hiuinen iiarui muoostihe.
si:ta lieto lem:inkainen lauloi tuohon iaisen sil:An
poikitse lumisen lam:in, iaurahasta iaurahasen.
sil:a sen roin uaelti, pia:si toisen piaiauksen.
laski uirkua uitsal:a, helahut:i helmisuiuol:a.
sai uirku uilet:amahan, hepo heuthelut:amahan.
uirku iuoksi uirstan, toisen, ma:n paras palan pakeni;
si:ta seisahtui iakisti, ei pakene paikaltansa.
itse lieto lem:inkainen kaahtihe katsomahan—
on susi ueraian su:l:a, karhu uastas:a kuial:a,
su:l:a pohiolan ueraian, pia:sa pitkien kuiien.
sil:oin lieto lem:inkainen, itse kaunis kaukomieli,
taoit:eli taskuhunsa, kulki kuk:aroisehensa;
ot:i u:hen uil:asia, hieroa utustelei
kahen kiam:enen keses:a, sormen kium:enen sous:a.
puhui ker:an kiam:enel:a—u:het iuoksuhun uhahti,
koko lauma lanpahia, karitsoita aika karia.
suet sin:e riuomaisihe, karhut kansa kaimahise.
itse lieto lem:inkainen aioi e:l:e matkoansa.
kulki tieta pik:araisen, tuli pohiolan pihal:e.
aita oli rautainen raket:u, teraskinen taha tehtu,
sata siulta ma:emahan, tuhat siulta taiosehen,
keiha.il:a seiastet:u, ma:n maoil:e aiastet:u,
kia:rmehil:e ki:n:itet:u, sisiliskoil:a si.eltu—
heit:u hian:at hialumahan, pia:kurikat kuilumahan,
pia:t uankat uapaiamahan, pia:t ulos, sisahan hian:at.
se on lieto lem:inkainen io tuos:a aiat:elei,
"ni:n on, kuin sanoi emoni, kantaiani kaikeroit:i—
on tuos:a mokoma aita pantu ma:sta taiosehen!
alahatse ki:u matai, alem:aksi aita pantu,
iulahatse lintu lenti, iulem:aksi aita pantu."
tok ei tuos:a lem:inkainen huolinut koin hiatail:a.
ueti ueitsen huotrastansa, tupestansa tuiman rauan,
sil:a aitoa sialti, katkoi aiakset kaheksi;
aian rautaisen aasi, kia:nti tarhan kia:rmehisen
ui:elta uitsasuialilta, seitsemalta seipahalta.
itse e:l:ehen aiai portin pohiolan etehen.
kia:rme tiel:a kia:nteleikse e:s:a portin poik:ipuolin,
pitelanpi pirtin hirta, paksunpi patsasta portin.
sata silmea maol:a, tuhat kielta kia:rmehel:a,
silmat seulan su:ruhiset, kielet pitkat keihouarta,
hanpahat haraan uar:en, selka seitseman uenet:a.
si:na liet lem:inkainen ei tohi kiasiksi kiaua
satasilmal:e maol:e, tuhatkielikia:rmehel:e.
uirkoi lieto lem:inkainen, sanoi kaunis kaukomieli,
"mato musta, ma:nalainen, touk:a tuonenkarual:inen,
kulkiia kulonalainen, lehen lem:on iu:rehinen,
liapi miat:ahan meniia, pu:n iu:ren puiot:eliia!
kuka sun kulosta nosti, heinan iu:resta herat:i
ma:n pia:l:e matelemahan, tie:e teuk:alehtamahan?
kuka nosti nok:oasi, kuka kiaski, ken kehoit:i
pia:ta piustos:a pitea, kaulan uarta kankeata?
isosiko uai emosi uaiko uanhin ueliiasi
uai nuorin sisariasi uaiko mu sukusi su:ri?
sule niut su:si, peita pia:si, kiatke kielesi kiapea,
siuker:aite siuk:urahan, kiaper:aite kiap:urahan,
an:a tieta, puolen tieta, si.u men:a matkamiehen!
tahi si:r:u tielta poies, kule, kuria, kursik:ohon,
ka:loa kaneruik:ohon, salaaite sam:alehten,
ueaite uil:akuontalona, ha:an halkona kuleksi,
tuŋe pia:si turpehesen, maita miat:ahan sisahan
turpehes:a sun tupasi, al:a miat:ahan maiasi—
iospa tuolta pia:si nostat, uk:o pia:si siarkenei
neuloil:a tarasnenil:a, rakehil:a rautaisil:a."
senpa lausui lem:inkainen. ei sita mato totel:ut;
ain iuha kiahaelei, iulos kielin keihahtai,
suin iulos suhahtelei pia:n uaral:e lem:inkaisen.
si:ta lieto lem:inkainen muisti uanhoia sanoia,
en:en eukon neuomia, iaitinsa opet:amia.
sanoi lieto lem:inkainen, uirki kaunis kaukomieli,
"kun ettuostanatotel:e etkauia:ian:e uiahal:a,
uiela turuet tuskihisi, paisut pak:opiaiihisi,
hakleat, paha, kaheksi, kon:a, kolmeksi muruksi,
kun ma etsinen emosi, haen ualtauanhenpasi.
tiean, siuk:a, siun:atasi, ma:n kamala, kasuantasi―
siuoiatar sinun emosi, uetehinen uanhenpasi.
siulki siuoiatar uesil:e, laski kuolan lainehil:E.
tuota tu:li tu:it:eli, ueen henki heilut:eli,
tu:it:eli uuot:a ku:si, senki seitseman kesea
selual:a meren selal:a, lapoil:a lanehil:a.
uesi sen pitkaksi uenut:i, piaia paistoi pehmeaksi,
ueen tiursku ma:l:e tiuonti, a:lto ran:a:l:e aieli.
kulki kolme luon:otarta ran:al:a meren rapean,
meren pauhun partahal:e. ne tuon ran:al:a niakiat;
sanoiat sanal:a tuol:a, 'mipa tuostaki tulisi,
kunpa luoia heŋen luosi, tuol:e silmat siunoaisi?'
pia:tui luoia ku:lemas:a; sanan uirkoi, noin nimesi,
"pahata paha tulisi, kon:a kon:an oksen:osta,
ios ma tuol:e heŋen luoisin, silmat pia:han siunoaisin.'
saipa hi:si ku:lemahan, mies hiaiiu tiahuamahan.
itse luoiaksi rupesi; antoi hi:si heŋen tuol:e
kon:an ilkean kinal:e, siuoiat:aren siulkemal:e—
si:ta kia:ntui kia:rmeheksi, mu:t:ui mustaksi maoksi.
mist on tuol:e henki sa:tu? henki hi:en hi:loksesta.
mist on si:uet:u siuanta? siuoiat:arelta siunta.
mist on aioit ankeloisen? uir:an uankan ua:luista.
mista tunto turmiol:a? kuohusta tulisen kosken.
mist on pia pahal:e pantu? pia pahan paun iiuasta.
mist on si:hen silmat luotu? lem:on li:nan siemenista.
mist on koruat kon:an pia:s:a? lem:on koiun lehtosista.
mist on su:ta su:n:itet:u? su solesta siuoiat:aren.
mist on kieli kehnon su:s:a? keitolaisen keihaasta.
mist on hanpahat hiaiul:a? okahista tuonen ohran.
mist on ilkean ikenet? ikenista kalman im:en.
mist on selka seisotet:u? hi:en hi:liseipahasta.
mista hianta hia:lat:una? pahalaisen palmikosta.
mista suolet solmit:une? suolet surman uiuol:isesta.
si:n oli sinun sukusi, si:na ku:lu kun:iasi!
mato musta, ma:nalainen, touk:a tuonenkarual:inen,
ma:n karua, kaiken ilmanka:ren karua!
liahe niut tielta matkamiehen, e:sta kulkiian uroon!
an:a men:a matkamiehen, lem:inkaisen leuhutel:a
noihin pohiolan pitoihin, hiuan siun:un siuominkihin!"
io mato kuat:alihe, satasilma si:rtelihe,
kia:ntelihe kia:rme paksu, mu:t:elihe tien mukahan;
antoi men:a matkamiehen, lem:inkaisen leuhutel:a
noihin pohiolan pitoihin, salaioukon iuominkihin.